Pienisoluisen keuhkosyövän hoidon ennätystulokset

Vaikka pienisoluinen keuhkosyöpä todettaisiin paikallisena, valtaosa potilaista lopulta menehtyy tautiinsa hoidosta huolimatta. Nyt raportoidaan kuitenkin suuren satunnaistetun tutkimuksen tulokset, jotka tutkijoiden mukaan ovat huomattavasti paremmat kuin mitä aikaisemmin on koskaan saatu paikallisen pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa kunnollisessa satunnaistetussa tutkimuksessa. Kaikista tutkimukseen otetuista potilaista 44 % eli kaksi vuotta ja 23 % viisi vuotta - nämä luvut ovat tässä taudissa suuria. Uutta hoidossa oli jälleen kerran kemosädehoito, eli sädehoidon ja solunsalpaajahoidon samanaikainen antaminen.

Heikki Joensuu

Apua akuuttiin astmaan

Amerikkalaiset tutkijat selvittivät, paljonko albuterolia (salbutamoli) tulisi antaa nebulisaattorilla hoidettaessa aikuisten akuuttia astmaa. Vastakkain olivat 160 kohtalaisen vaikean potilaan astmakohtauksen aineistossa kaksoissokeasti 2,5 mg ja 7,5 mg albuterolia annosteltuna kolmasti 20 minuutin välein. Edellinen on suositeltu amerikkalainen annostus (NAEPP; National Asthma Education and Prevention Program), jota on kuitenkin käytetty myös Suomessa lähinnä kerta-annoksena nebulisaattorilla 5-10 mg:n ohella. Jälkimmäinen perustuu muutamiin eurooppalaisiin suosituksiin.

Hannu Puolijoki

Maailman lääkevuosi 1998

Vuonna 1998 tuli käyttöön tavallista vähemmän uudenlaisia lääkeaineita. Silti monen terapiaryhmän lääkehoito sai uutuuksista lisätehoa. Vuoden pääuutinen oli mukavuuslääkkeisiin luetun sildenafiilin voimakas läpimurto. Haittavaikutukset katkaisivat monen lupaavan aineen tien lääkemarkkinoille ja myyntiluvan saaneitakin valmisteita vedettiin pois markkinoilta. Lääkkeiden myynti kasvoi maltillisesti eli muutamalla prosentilla.

Timo Klaukka

Astma yleistyy, sydämen vajaatoiminta vähenee Tilanne Kelan erityiskorvausrekisterissä vuoden 1998 lopussa

Vuoden 1998 lopussa oli erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 1 058 miljoonaa suomalaista. Heillä oli oikeuksia yhteensä 1 521 miljoonaan sairauteen eli tauteja oli keskimäärin 1,44 oikeutettua kohti. Selvästi suurin potilasryhmä olivat edelleenkin kohonnutta verenpainetta sairastavat (sairaus 205): tämän taudin vuoksi erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutettuja oli lähes 451 000 henkilöä. Uusia erityiskorvausoikeuksia myönnettiin sen perusteella enemmän kuin minkään muun sairauden vuoksi eli vähän alle 20 000. Kuoleman vuoksi kuitenkin päättyi 15 400 oikeutta, joten nettolisäys jäi suhteellisen pieneksi.

Timo Klaukka

Luuviulujen salaisuus

Miksi toiset säilyvät hoikkina ja toiset paksuina, vaikka ruokavalioissa ei suuria eroja olisikaan? Miksi toisten on raadettava ihannepainonsa eteen hiki pinnassa, kun toiset välttyvät paino-ongelmilta vaikka lojuisivat sohvalla illasta toiseen? Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta tutkimuksessa, jossa normaalipainoisia henkilöitä ylensyötettiin kahden kuukauden ajan. Paitsi kulinaristisia kokemuksia, tutkimus tuotti myös mielenkiintoisia tuloksia.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Päiväkoti- ja kouluruokailun järjestämistä ei voi mitata vain rahassa

Valtion ravitsemusneuvottelu-kunnan toiminnan tavoitteena on kansanravitsemuksen seuraaminen ja kehittäminen. Sen tehtävänä on mm. tehdä selvityksiä ja antaa lausuntoja tarvittavista toimenpiteistä kansanterveyteen vaikuttavien virheiden poistamiseksi ja kansanravitsemustilanteen parantamiseksi. Juuri toimintansa päättänyt neuvottelukunta antoi viime töinään kannanoton päiväkoti- ja kouluruokailun järjestämisestä.

Marjaana Lahti-Koski, Auli Suojanen

Levinneen melanooman hoito solunsalpaajan ja interferonin yhdistelmällä

Ihomelanooma on viime vuosina maailmanlaajuisesti yleistynyt nopeammin kuin minkään muun syövän. Suomessa todetaan vuosittain noin 500 uutta ihomelanoomaa eli tummasolusyöpää. Tärkein syy taudin lisääntymiseen on ihmisten altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle. Suurin osa tapauksista on varsin pinnallisia kasvaimia ja potilaat voidaan parantaa leikkaushoidolla. Levinneen melanooman hoitotulokset ovat kuitenkin edelleen melko vaatimattomat ja parempia hoitomuotoja tarvitaan. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli pyrkiä löytämään taudin käyttäytymistä ennustavia tekijöitä ja kehittää tehokkaampi yhdistelmähoito levinneeseen melanoomaan.

Marjo Hahka-Kemppinen

Geenipaikat Järvi-Hakola-Nasun taudille ja kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle

Järvi-Hakola-Nasun tauti (polykystinen lipomembranoosi osteodysplasia sekä sklerosoiva leukoenkefalopatia, PLO-SL) on harvinainen peittyvästi periytyvä dementia, johon liittyvät luuston kystat. Se johtaa kuolemaan noin 40 vuoden iässä. Tauti alkaa varhaisessa aikuisiässä psyykkisin oirein, esimerkiksi sosiaalisena estottomuutena ja keskittymiskyvyn puutteena, sekä kivuilla ja murtumilla raajojen luissa.

Petra Pekkarinen

Oksidatiivinen stressi ja low-density-lipoproteiinin hapettuminen aikuistyypin diabetesta sairastavilla

Sepelvaltimotauti ja munuaistauti ovat aikuistyypin diabetesta sairastavilla merkittävästi yleisempiä kuin ei-diabeetikoilla. Hyperglykemian arvellaan olevan keskeisessä asemassa näiden komplikaatioiden synnyssä, mutta biokemiallisia mekanismeja, joilla komplikaatiot kehittyvät, ei kuitenkaan tunneta hyvin. Hyperglykemia voi aiheuttaa ns. vapaiden happiradikaalien lisääntynyttä muodostusta, mikä voi puolestaan johtaa proteiinien, lipidien ja nukleiinihappojen oksidaatioon, eli lisätä ns. oksidatiivista stressiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella oksidatiivisen stressin ja low-density-lipoproteiinin (LDL) hapettumisen yhteyttä sepelvaltimotaudin ja munuaistaudin esiintymiseen aikuistyypin diabetesta sairastavilla.

Janne S. Leinonen

Mahasyövän ennustetekijöitä

Mahasyöpä on edelleen pahamaineinen sairaus, sillä diagnoosihetkellä tauti on usein levinnyt niin pitkälle, ettei parantavaa hoitoa ole. Potilaan 5-vuotisennuste tuumorin poistoleikkauksen jälkeenkin on suomalaisissa aineistoissa vain 20-45 %. Mahasyövän levinneisyyttä kuvaava TNM-luokitus on tärkein eloonjäämistä ennustava tekijä, mutta yksittäisen potilaan ennustetta voi sen avulla määrittää vain karkeasti. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus etsiä muita mahasyövän uusiutumiseen ja syöpäkuolemaan vaikuttavia tekijöitä histopatologian keinoin.

Leena Setälä