78822 osumaa

Lähetteet terveyskeskuksista erikoissairaanhoitoon ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden kaikkien terveyskeskuslääkärien lähetteet alue-, keskus- ja yliopistollisiin sairaaloihin selvitettiin ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94). Kyseisinä ajanjaksoina erikoissairaanhoitoon lähetettiin yhteensä 6 239 potilasta. Terveyskeskuslääkärien ajanvaraus- ja päivystysvastaanotoilla kävi yhteensä 109 221 potilasta, joista lähetettiin 5,0 % erikoissairaanhoitoon vuonna 1992 ja 4,7 % vuonna 1994.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Sähköinen lähete ja konsultaatio hoitoprosessin järkeistämisessä

Erikoissairaanhoidon kasvavan kysynnän ja lisääntyvien kustannusten takia koko järjestelmä on kriittisessä arviointivaiheessa. Toisaalta sen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia halutaan leikata, mutta samaan hengenvetoon palvelutason vaaditaan säilyvän ennallaan. Jotta nämä kaksi tavoitetta voisivat toteutua yhtäaikaisesti tarvitaan keinoja, jotka riippuvat leikkaustarpeen suuruudesta. Kosmeettisiin parannuksiin riittää pienikin veitsi: esimerkiksi laatujohtamisen oppien avulla toimintaprosessien suorituskyky paranee pitkässä juoksussa pienin askelin ja säästöjä kertyy resurssien tarkemman hyväksikäytön ansiosta. Suuremmat säästöt on kuitenkin saatavissa modernin tietoteknologian mahdollistamalla toimintaprosessien järkeistämisellä.

Kari Harno, Teemu Paavola, Maria Böckerman

Väestövastuu ja kuntatyönantajan odotukset

Väestövastuu on käsitteenä varsin monimuotoinen; se on paljon laajempi kysymys kuin pelkästään yleislääkärin väestövastuu perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi väestövastuisen terveydenhuollon kokeiluja aloitettaessa 1989 väestövastuuta ei ollut määritelty. Tavoitteet oli ilmaistu vain hyvin yleisessä muodossa, ja ne täsmentyivät jonkin verran vasta kokeilujen aikana. On pidettävä saavutuksena, että väestövastuukokeilutoiminnan edellytykseksi asetetussa lääkärien kokeiluvirkaehtosopimuksessa onnistuttiin luomaan toimiva palkkausjärjestelmä.

Eila Uotila

Eero Akaan-Penttilä Tärkeintä terveydenhuollossa on potilaiden hoito - ei talous ja hallinto

- Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä tuntuvat tätä nykyä olevan etusijalla investoinnit ja hallinto - ei potilas. Taloudesta on tehty terveydenhuollon tärkein työkalu, ja on syntynyt sellainen harha, että se riittää. Meillä priorisoidaan taloutta - ei potilaan hoitoa, jonka pitäisi olla ensisijaista, sanoo kokoomuksen kansanedustajaksi juuri valittu ylilääkäri, LKT Eero Akaan-Penttilä. Pitkään Espoon kunnallispolitiikassa vaikuttanut Akaan-Penttilä on kansanedustajana saavuttanut jo ensimmäisen tavoitteensa: hänet valittiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Seuraavana tavoitteena Akaan-Penttilällä on ajaa läpi toimintatapa, jota hän kutsuu sairaanhoitotoimen tarkasteluksi.

Suvi Sariola

Amerikkalaisen perhelääkärin päivät ovat luetut

Tohtori Charles A. Schehl Washington D.C:n esikaupungissa on ollut sukuni family doctor pian 30 vuoden ajan. Hän muistaa isän kolotukset ja huolenaiheet ja juuri hän osasi rauhoitella perhettä äitini jouduttua päiväkausiksi sairalaan 1970-luvulla. Schehl kuuluu kuitenkin uhanalaiseen ammattikuntaan, sillä yksityispraktiikkaa harjoittavia perhelääkäreitä ei pian enää ole Yhdysvalloissa. Vahvat voimat kampeavat heitä ulos hoitoalalta ja työmarkkinoilta.

Mark Olson

Yhdysvaltain terveydenhuolto - kasvukivuista kärsivä surunlapsi

Mikään muu maa ei kuluta yhtä paljon rahaa terveydenhuoltoon kuin Yhdysvallat: sairauskulujen osuus kansantuotteesta on jo lähes 15 %. Väestön terveys on silti monessa suhteessa vain kohtalaisella tasolla. Amerikkalaisten keskimääräinen eliniän ennuste on lyhyempi ja lapsikuolleisuusluvut suuremmat kuin monissa muissa teollisuusmaissa. Kaiken lisäksi terveydenhuollon kustannukset nousivat 1980-luvulla kymmenisen prosenttia vuosittain.

Mark Olson

Terveyttä vai politiikkaa

Lääkäriliiton kannanotto Terveydenhuollon rahoitus tienhaarassa on saanut julkisuudessa vaikenevan vastaanoton. Samoin tuntuu käyneen Hanasaaren priorisointiseminaarille. Jospa olisi edes selkeästi vastustettu tai teilattu, olisi saatu edes debattia aikaiseksi. Mahtoiko se olla Paavali, joka päivitteli seurakunnan penseyttä ja haaleutta; ei kylmää eikä kuumaa - haaleaa. Valtakunnan virallinen hymistelylinja suurinta sanomalehteä myöten tuntuu olevan keskiaikaisen iltahuudon kaltainen vakuuttelu, että kello on kymmenen, kaikki hyvin, vaikka vihollinen piirittää kaupunkia jo kolmatta vuotta. Pitäisikö todellisen keskustelun käynnistämiseksi tuoda potilasjonot fyysisesti torille kirkon leipäjonojen kaltaisesti? Silloinpa saataisiin kuvia lehtiin ja actionia sähköiseen mediaan.

Kati Myllymäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat