Opaskirja dementoituneen saattohoidosta

Suomen dementiahoitoyhdistys on julkaissut Dementoituneen hyvä kuolema -opaskirjan. Kirjassa kerrotaan, milloin saattohoito tulee kyseeseen dementiapotilaan hoidossa ja miten hoito voidaan toteuttaa. Siinä tarkastellaan dementoituneen kuolemaan liittyviä asioita omaisen, lääkärin, hoitajan ja papin näkökulmasta.

Mika Vehkasaari

Ranskalainen ei ota alkoholismin uhkaa vakavasti

Ranskalaiset eivät tiedosta perinteisen seurallisen alkoholinkäytön yhteyttä alkoholismiin. Näin väittävät Ranskan terveysministeriön tilaamassa alkoholiraportissa professorit Michel Raynaud ja Philippe-Jean Parquet. He syyttävät maan terveyshallintoa johdonmukaisen valistuspolitiikan ja ennaltaehkäisevien hoito-ohjelmien puutteesta. Ponnettoman politiikan takana vaikuttaa heidän mukaansa se, ettei alkoholismia suostuta vieläkään pitämään vakavana ranskalaisen yhteiskunnan ongelmana.

Virpi Latva

Miksi Linux menestyy?

Linux-ilmiö on jo uhka Microsoftin hegemonialle. Syy menestykseen on ohjelmoijien psykologia.

Erkki Karjalainen

Työkyvyttömyyseläkeratkaisut loukkaavat potilaiden oikeusturvaa

Muutamia vuosia sitten järjestettiin lääkäreille koulutustilaisuuksia, jotta he oppisivat kirjoittamaan parempia B-lausuntoja. Uskoteltiin, että siten saataisiin oikeudenmukaisempia eläkeratkaisuja. Kuten jo silloin lääkärikunnassa epäiltiin, ei paremmilla B-lausunnoilla ole mitään tekemistä itse perusasian eli eläkehakuisuuden ja -päätösten kanssa. Viime vuosien työkyvyttömyyseläkeratkaisut osoittavat selkeästi, että lääketieteellisen arvion merkitys on vähentynyt ja päätökset ovat juridisia sekä ilmeisesti pohjimmiltaan poliittisia. Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy on selvästi vaikeutunut, mutta vakavin ongelma on kuitenkin se, että päätökset ylimalkaisuudellaan ja virheellisyydellään loukkaavat potilaiden oikeusturvaa.

Risto Sutinen

Lääkäri ja ihmisoikeudet

Kati Myllymäki otti kolumnissaan (SLL 11/99) mielestämme tärkeän asian esille kirjoittaessaan terveydenhuollon ja ihmisoikeuksien suhteesta. Lääkäri terveydenhuollon ammattilaisena joutuukin aivan liian usein ja aivan liian monessa maassa todistamaan mitä julmimpia ihmisoikeuksien loukkauksia. Kosovon viimeaikaiset tapahtumat ovat näistä näkyvin esimerkki.

Kustaa Piha

Villieläimet lääkemainoksissa

Kotimaisissa lääkärilehdissä, sekä tässä että muissa on katseenvangitsijoina lääketehtaiden mainoksissa Afrikan eläimistöä.

Paul-Erik Uggeldahl

Kuluttajaopas psykoterapiaan hakeutuville

Tämä kirja on erittäin tervetullut lisä suomenkieliseen psykoterapiakirjallisuuteen. Kirjoittaja on koonnut tiiviiseen pakettiin tietoiskun 20 psykoterapiatekniikasta ja niiden saatavuudesta Suomessa. Kirjan aineiston kokoamiseksi hän on haastatellut yli 30 psykoterapeuttia, jotka ovat vastanneet kirjallisiin kysymyksiin. Kirjan tavoitteena on tarjota tietoa psykoterapiaan hakeutumisesta, psykoterapeutin valinnasta ja erilaisista psykoterapiamuodoista. Lopputulos on onnistunut kokonaisuus, jossa punaisena lankana säilyy läpi koko teoksen asiakasnäkökulma.

Kari Pylkkänen

Näyttöön perustuvaa psykiatriaa

Amerikan psykologiyhdistyksen työryhmä aloitti vuonna 1993 mittavan työn, jonka tarkoituksena oli arvioida kriittisesti kaikki psykoterapiat ja lääkehoidot, joita käytetään psykiatrisissa häiriöissä. Mukaan kerättiin psykoterapioitten ja psykofarmakologian asiantuntijoita, psykologeja ja psykiatreja arvioimaan diagnoosikohtaisesti hoitojen vaikuttavuustutkimuksia. Tämän työn tuloksena saatiin aikaiseksi käsillä oleva teos.

Jyrki Korkeila

Lääkärit vai instant-ekonomit mikä-mikä-maassa

Ajatteleminen on harvinainen luonnonvara, vaikka järjen käyttöä per se ei olekaan missään kielletty. Vuonna 1991 USA:sta alkanut sairaaloiden ja etenkin psykiatristen laitosten alasajo on nyt saanut globalisoituessaan universaaliluonteen. Globalisaatiohan merkitsee, että ilmiö leviää maapalloistuen, mutta että sitä ei kukaan ohjaa tai hallitse. Maapalloistuminen on kuin kohtalo, lumivyöry, joka vain tapahtuu, tahdottiin sitä tai ei, vastustettiin sitä tai ei, ja ajateltiin siitä jotain tai ei.

Pisara

Vanha professori muistelee

Psykiatriset hoito-olot olivat vielä 1950-luvun puolivälissä Suomessa melko heikot. Psykiatrisia potilaita hoidettiin paljon kunnalliskotien mielisairasosastoilla. Monet nuoretkin potilaat jäivät niihin kuukausiksi odottaessaan paikkaa keskusmielisairaaloihin, koska koko psykiatrinen hoito-organisaatiomme oli siihen aikaan kehittymätöntä. Avohoitoa ei juuri ollut eivätkä yleislääkärit osanneet liiemmin silloin hoitaa psykiatrisia potilaita omilla vastaanotoillaan, kuten nyt tehdään. Vuoden 1952 laki velvoitti avohoidon perustamisen ja B-sairaalaverkosto poisti kunnalliskotien mielisairasosastot.

Kalle Achté