Lääketieteellä on muisti

Suomen Lääkärilehden lukijat tuntevat Arno Forsiuksen, joka vuosien ajan on kertonut lukijoille eloisasti ja kiinnostavasti lääketieteen kehityksestä ja sen historian merkkihenkilöistä. Hän kuuluu Suomen Lääketieteen Historian Seuran monisatapäiseen, mutta sittenkin vielä turhan pieneen jäsenjoukkoon, joka pyrkii tallentamaan lääketieteen rikkaan perinteen tuleville lääkärisukupolville.

Ilkka Alitalo

Ohjausjärjestelmät ja sairaanhoitomme rahoituskriisi

1970-luvun alkupuolella käynnistynyt, yksittäisten virkojen perustamislupia tiukimmillaan koskenut valtakunnallinen terveydenhuollon suunnittelu päättyi Suomessa käytännössä valtionosuusuudistukseen vuonna 1993. Erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen ja rahoitus jäi ehkä yllättäenkin kunnan omaksi tehtäväksi. Valtion vähenevä tuki ja talouden ankeat lamavuodet ovat potkineet kuntia järjestämisvastuunsa korostamiseen, paikallisten tarpeiden pohjalta hienosäädettyjen sopimusohjausjärjestelmien luomiseen ja tilaaja-tuottajaroolien eriyttämiseen erityisesti sairaanhoidon palvelujen järjestämisessä. Mallia haettiin Ison-Britannian konservatiivihallituksen vuosikymmenen alun NHS:n uudistuksesta, jonka avainsanoja olivat hinta- ja kustannustietoisuus, mahdollisuus valita tuottajat, niiden tehokkuus ja palvelujen hinnat, kilpailun edistäminen lopputuotteisiin perustuva potilashoitojen osto ja myynti.

Taito Pekkarinen

Styrsystem och vårdens finansieringskris

Den riksomfattande planeringen av hälso- och sjukvården som inleddes i början av 1970-talet och som t.o.m. reglerade inrättandet av enskilda tjänster avslutades år 1993 i och med att statsandelsreformen infördes. Det blev då - kanske litet överraskande - kommunernas uppgift att arrangera och finansiera den specialiserade sjukvården. Det minskade statsstödet och den ekonomiska konjunktursvackan har tvingat kommunerna att se över sitt ansvar för tjänsterna, skapa styrsystem som finjusteras utgående från lokala behov och skilja åt rollerna som beställare och producent i fråga om sjukvårdstjänster. Modellen var NHS-reformen i Storbritannien som den konservativa regeringen genomförde i början av decenniet. Dess nyckelbegrepp är pris- och kostnadsmedvetande, möjlighet att välja vårdproducent, servicens pris och effektivitet, gynnande av konkurrens och köp och försäljning av vårdprestationer.

Taito Pekkarinen

Kaihi ja ajokyky

Nykyisten säännösten mukaan ajokortin saaminen Suomessa edellyttää binokulaarista näöntarkkuuden arvoa 0,5 sekä näkökentän vähintään 120 asteen horisontaalista laajuutta. Jos nämä edellytykset täyttyvät, myös sellaiset henkilöt, joilla on jokin silmäsairaus, voivat saada ajokortin. Monissa silmäsairauksissa on kuitenkin muita ajokykyyn vaikuttavia ongelmia. KYS:n silmäklinikan tutkimuksessa 35 kaihipotilaalla, joilla ajokorttisäännösten näöntarkkuusvaatimukset täyttyivät, kontrastinäkö oli merkitsevästi huonompi ja häikäisyalttius suurempi kuin normaalisilmäisillä; häikäisystä toipuminen ei sen sijaan merkitsevästi eronnut normaalista. Liikenneturvallisuuden kannalta olisi hyödyllistä vaatia ainakin iäkkäämmiltä ajokortin uusijoilta riittävän näöntarkkuuden ja näkökentän lisäksi myös kontrastinäön ja häikäisyalttiuden tutkimusta. Ikäraja ja ajokortin saamiseen vaadittavat tulosten vähimmäisarvot olisi määriteltävä.

Maija Mäntyjärvi, Kaija Tuppurainen

Kuka on vaarassa sairastua Alzheimerin tautiin?

Nyt kun käytettävissä on vihdoin lääkkeitä Alzheimerin tautiin, varhaisdiagnostiikan merkitys on yhä tärkeämpi. Sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat taudin ilmaantumiseen. Apolipoproteiini E:n geenin alleeli e4 on tärkein tunnettu alttiusgeeni, ja uusia geenejä, jotka johtavat tautiin tai ovat riskitekijöitä, löytyy varmasti lähivuosina. Vaikeus muistaa faktatietoa on Alzheimerin taudin ensimmäinen oire, ja heikko viivästetty mieleenpalauttaminen episodista muistia testaavissa tehtävissä ennakoi tautia jo vuosia ennen kuin potilaalla voidaan diagnosoida dementia. Lievä kognitiivinen heikentyminen on osoittautunut käyttökelpoiseksi luokitukseksi kuvaamaan Alzheimerin taudin prekliinistä vaihetta.

Hilkka Soininen, Tuomo Hänninen

Soluttoman hinkuyskärokotteen käyttöaiheet

Hinkuyskä on edelleenkin vaarallinen tauti rokottamattomille pikkulapsille. Erityisesti vammaiset ja sairaat lapset jäävät joskus rokottamatta, vaikkei rokotus olisikaan heille vasta-aiheinen. Hinkuyskärokotussarja joudutaan myös silloin tällöin keskeyttämään kokosolurokotteeseen liittyvien haittavaikutusten vuoksi. Tässä julkaistava Kansanterveyslaitoksen rokotussuositustyöryhmän suositus kannustaa suojaamaan soluttomalla hinkuyskärokotteella lapset, joille kokosolurokote varovaisuussyistä jäisi antamatta.

Terhi Heinäsmäki, Jussi Mertsola, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Erektiohäiriö määritellään kyvyttömyydeksi saavuttaa ja/tai ylläpitää tyydyttävään seksuaaliseen kanssakäymiseen riittävä erektio. Useimmissa tapauksissa erektiohäiriön taustalla on sekä orgaanisia että psykogeenisiä tekijöitä. Diagnostiset tutkimukset sisältävät taustaselvityksen lisäksi huolellisen kliinisen tutkimuksen sekä laboratorio- ja kaikukuvaustutkimukset. Erektiohäiriötä voidaan hoitaa elämäntapoja muuttamalla, seksuaaliterapialla ja viime aikoina yhä yleisemmin lääkehoidolla. Verisuoni- ja proteesikirurgian merkitys erektiohäiriön hoidossa on selvästi vähentynyt.

Olavi Lukkarinen

Tietokonetomografia lannerangan degeneratiivisissa sairauksissa

Lannerangan degeneratiiviset sairaudet ovat yleisiä ja tulevat väestörakenteen muuttuessa yhä lisääntymään. Lanneselän kipu on usein monitekijäinen ja vaikeasti selvitettävä tila. Kun potilaiden kliiniset tutkimukset osoittautuvat riittämättömiksi ja konservatiiviset hoitoyritykset tuloksettomiksi, on aiheellista turvautua radiologisiin tutkimuksiin. Tavallisen lannerankaröntgenkuvauksen jälkeen on tarjolla erilaisia jatkotutkimuksia, joiden suoritustavat ja niistä saatava informaatio eroavat hieman toisistaan. Yleinen, lähes kaikkialla saatava ja avohoitoon erinomaisesti soveltuva kuvantamismenetelmä on lannerangan tavallinen tietokonetomografiakuvaus. Tutkimus on erittäin luotettava selän erilaisten rappeumatilojen diagnostiikassa. Tämän päivän tietokonetomografialaitteilla voidaan tehdä tilavuuskuvauksia ja saada yhdellä kuvauksella kuvaustason kuvien lisäksi tietokoneen kuvankäsittelyohjelmilla luotuja kuvia vapaavalintaisissa tasoissa. Kuvauksen antamaa tietoa voidaan käyttää myös leikkausten suunnittelussa ja suorittamisessa.

Kaj Tallroth

Traumamalli ja rikoksentekijöiden lapsuus

Pahoinpidellystä lapsesta voi kehittyä väkivaltainen rikoksentekijä. Lapsuuden väkivalta- ja laiminlyöntikokemusten yhteyksiä myöhempään epäsosiaaliseen ja rikolliseen käyttäytymiseen on selvitetty tapaustutkimuksin, retrospektiivisin haastatteluin ja prospektiivisin pitkittäistutkimuksin. Väkivallan ylisukupolvinen kierre voi merkitä sitä, että pahoinpidelty lapsi kohtelee aikuisena väkivaltaisesti omia lapsiaan ja/tai muita ihmisiä. Kaikki lapsena väkivaltaa ja laiminlyöntiä kokeneet ihmiset eivät kuitenkaan jatka kierrettä vaan kykenevät katkaisemaan sen. Katsauksessa tarkastellaan lapsuuden kaltoinkohtelun ja aikuisiän rikollisuuden välisiä yhteyksiä keskeisimpien tutkimustulosten valossa ja tulkitaan väkivallan välittymisen mekanismia ns. traumamallin avulla.

Jaana Haapasalo

Lyhyesti: Tukholman poliisi paljastaa löyhäkätiset reseptinkirjoittajat

Tukholman poliisi on paljastanut muutaman kuukauden aikana yli 20 lääkäriä, jotka ovat kirjoittaneet PKV-lääkkeitä väärinkäyttäjille. Taustalla on pillerien katukaupan kasvu ja väkivaltarikosten lisääntyminen ja raaistuminen. Länsinaapureiden tuorein ongelma on 14-20-vuotiaiden nuorten miesten flunitratsepaamin ja viinan sekakäyttö. Mitä sitten tekee Socialstyrelsen? Ainakin toistaiseksi keräilee vastineita poliisin paljastamilta lääkäreiltä ja saa selityksiä kiristyksen ja uhkailun kohteena olemisesta hyväuskoisena narratuksi tulemiseen. Joissakin tapauksissa poliisilla on kuitenkin näyttöä myös siitä, että lääkäri on myynyt reseptejä.

Seppo Yt Junnila