76097 osumaa

Hallituksen päätöksiä 17.4.97: Tulevan sopimuskierroksen valmistelua jatkettiin

Lääkäriliiton tavoitteena on seuraavalla sopimuskierroksella kääntää lääkärien palkkakehitys nousuun parantamalla erityisesti perustyöajan ansioita. Palkkausjärjestelmää pyritään kehittämään siten, että lääkäri voi nykyistä enemmän itse vaikuttaa tuloihinsa suoritteidensa avulla sekä kehittämällä lääketieteellistä osaamistaan ja hallinnollista pätevyyttään. Tavoitteiden täsmentämistä jatkettiin 17.4. hallituksen kokouksessa, jossa raportoitiin myös palkka- ja työaikakysymyksiä koskevien kenttäkyselyjen tuloksista. Edunvalvonnan keskeiset tavoitelinjaukset vahvistetaan valtuuskunnan kevätkokouksessa 16.-17.5.97.

Marit Henriksson

KT hyväksyi ylitöiden laskemisen vuositasolla

Kunnallinen työmarkkinalaitos on viimeinkin hyväksynyt ylitöiden enimmäismäärän tarkasteluajanjaksoksi kalenterivuoden. Lääkäriliitto oli jo pitkään esittänyt, että ylityöt tulisi laskea vuositasolla, jolloin kertyneet ylityötunnit voitaisiin joustavammin kompensoida aktiivi- ja muita vapaita pitämällä. Neljän kuukauden tarkastelujakso uhkasi johtaa ylityökattojen rikkoontumiseen suurella osalla lääkärikuntaa.

Styrelsenytt den 17 april Fortsatt arbete med avtalsriktlinjer

Läkarförbundets mål vid följande avtalsrörelse är att få till stånd en positiv inkomstutveckling för läkarna genom att höja lönen i synnerhet för det arbete som utförs under ordinarie arbetstid. Lönesystemet skall utvecklas så att läkare i högre grad än hittills dessutom kan påverka sin inkomst medels sina arbetsinsatser och genom att utveckla sitt kunnade och sin administrativa kompetens. Preciseringen av avtalsmålen fortsattes vid styrelsemötet den 17 april då även resultaten av en medlemsenkät rörande löner och arbetstider presenterades. De centrala riktlinjerna för förhandlingsverksamheten slås fast vid fullmäktiges vårmöte den 16-17 maj.

Kenttäkyselyt osoittavat: Edunvalvonnalta odotetaan nyt paljon

Lääkäriliiton hallitus ja valiokunnat ovat jatkaneet viime vuoden lopulla liitossa hahmotellun palkkarakenneuudistuksen täsmentämistä tulevaa neuvottelukierrosta varten. Lääkärikunnnan mielipiteitä tavoitteista on kartoitettu useammallakin kyselyllä sekä paikallisosastojen kokouksissa ja muissa jäsentilaisuuksissa. Palkankorotusten tarpeellisuudesta jäsenistön keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys, mutta keinoista ja tavoitteiden yksityiskohdista on vielä erilaisia näkemyksiä.

Marit Henriksson

Tulevan VES-kierroksen tavoitteista

Forssan paikallisosaston sääntömääräisen kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus tulevan VES-neuvottelukierroksen tavoitteista. Suomen Lääkäriliittoa tilaisuudessa edustivat vt. järjestöpäällikkö Synnöve Mynttinen ja Tampereen aluepäällikkö Timo Rinne. Synnöve Mynttinen kertoi palkkarakenneuudistuksen tavoitteista, joista tärkeimmiksi nousivat perustyöajan palkkauksen tuntuva nosto sekä nyt päivystyksenä tehdyn työn säilyttäminen päivystystyönä. Lääkäreiden nykyisen hyvän työllisyystilanteen ja vertailun esim. opettajien viime vuosien suotuisaan palkkakehitykseen katsottiin puoltavan lääkäreiden pakankorotustavoitteita.

Harri Tohmo, Marjo Heikkilä

Lääkäriliiton hallitus: Ehdotus tulevasta erikoisalavalikoimasta vaatii ehdottomasti jatkovalmistelua

Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä on valmistunut uusi ehdotus Suomen tulevista erikoislääkärikoulutuksen koulutusohjelmista. Erikoisaloja on nykyisin 92, joista 32 kuuden vuoden koulutusohjelmia (pääerikoisalat) ja 60 kahdeksan vuoden koulutusohjelmia (suppeat alat). Valmisteluryhmä on esittänyt, että erikoislääkärikoulutusjärjestelmä perustuisi jatkossa 46 koulutusohjelmaan ja osa nykyisistä koulutusohjelmista sisällytettäisiin koulutuskokonaisuutta uudistaen nyt esitettyihin ohjelmiin. Ehdotuksesta antamassaan lausunnossa liitto korosti, että alustava ehdotus erikoisalojen valikoimasta ja koulutuspituuksista vaatii ehdottomasti jatkostyöskentelyä ja asiantuntijakuulemisia.

Hannu Halila

Ruotsalaislääkärit ansaitsevat paremmin kuin suomalaiset

Noin vuoteen 1990 asti lääkärien ansiotaso oli Suomessa suunnilleen samalla tasolla kuin Ruotsissa, mutta tällä vuosikymmenellä ruotsalaislääkärit ovat nostaneet kokonaispalkkatasoaan selvästi suomalaiskollegoihinsa verrattuna. Tähän ovat vaikuttaneet paitsi Ruotsissa vuonna 1994 ollut lääkärilakko myös se, että naapurissa pyrittiin talouden lamaa poistamaan kehittämällä palkansaajien ostovoimaa, kun taas meillä turvauduttiin tiukkaan säästökuuriin.

Marit Henriksson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030