Suomessa menossa toinen huumeaalto - kannabiksen käyttö lisääntynyt selvästi

Stakesin Alkoholipoliittinen tutkimusyksikkö teki syys-lokakuussa 1998 maan 15-69-vuotiasta väestöä koskevan tutkimuksen huumeiden käytöstä ja huumeita koskevista mielipiteistä. Postikyselyyn poimittiin satunnaisotannalla väestön keskuudesta 3 250 henkilöä ja puhelinhaasteluun 550 henkilöä. Vastausprosentiksi tuli postikyselyssä 65,9 ja puhelinhaastattelussa 77,2. Aineiston keräämisestä vastasi Tilastokeskus.

Hoitajat toivovat rauhallisempia kiertoja kirurgian osastoille

Kirurgian osastojen hoitajat tunsivat osallistumismahdollisuutensa lääkärikierrolla vähäisemmiksi kuin muiden osastojen hoitajat, koska kierrot olivat kiireisiä ja niihin osallistui samanaikaisesti paljon henkilökuntaa, havaitsi pro gradu -tutkielmassaan hoitajien käsityksiä tehtävistään ja osallistumisestaan lääkärikierroille selvittänyt Johanna Excell. Hänen kyselyynsä vastasi noin noin 130 Malmin ja Marian sairaaloiden kirurgisten ja sisätautien sekä päivystys- ja valvontaosastojen sairaanhoitajaa.

Odotusajat erikoissairaanhoitoon ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Selvitimme tutkimuksessamme Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden kaikkien terveyskeskuslääkärien vastaanottokäynnit, kotikäynnit sekä lähetteet alue-, keskus- ja yliopistollisiin sairaaloihin ennen vuoden 1993 alussa voimaan tullutta valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94). Erikoissairaanhoidon odotusajat tutkittiin sairaaloista terveyskeskuksiin lähetettyjen epikriisien perusteella 1 590 potilaan osalta. Keskimääräiset odotusajat erikoissairaanhoitoon pitenivät 38 vuorokaudesta 43 vuorokauteen. Tutkimuksen mukaan odotusajat erikoissairaanhoitoon ovat Suomessa kaksi kertaa niin pitkät kuin keskimääräiset odotusajat useimmissa Euroopan maissa.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Potilasvahinkolaki uudistuu

Toukokuun alussa voimaan tulevat potilasvahinkolain muutokset eivät muuta korvauskäytäntöä merkittävästi, mutta joitakin periaatteellisesti merkittäviä muutoksia on syytä huomata. Hoito- ja tutkimusvahingoissa siirrytään väistämättömän komplikaation kriteerin tulkinnasta terveydenhuollon kokeneen ammattihenkilön mittapuun tulkintaan. Tosin jo nykyinenkin laki on edellyttänyt lääketieteellisen asiantuntemuksen käyttöä, jonka varaan korvauskäytäntö on väistämättä muotoutunut. Infektiovahinkojen korvattavuus taas tulee perustumaan objektiiviseen siedettävyysharkintaan. Samankaltainen kriteeristö on sisällytetty kohtuusperusteisten vahinkojen määritelmään, joskin käytännössä sitä sovelletaan harvemmin. Infektiovahinkojen osalta on odotettavissa, että korvattavien potilasvahinkojen määrä pienenee vakavien infektiovahinkojen kustannuksella.

Salla Lötjönen

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden merkinnät ovat yhdenmukaistumassa

Terveydenhuollossa hankintoja tekevillä yksiköillä ja laitevalmistajilla on usein ollut ongelmana laitteista ja tarvikkeista annettavia tietoja koskevien säädösten ja ohjeiden puutteellisuus ja tulkinnanvaraisuus. Yhdenmukaiset eurooppalaiset standardit pyrkivät vähentämään tätä ongelmaa ja saamaan merkinnät ymmärrettäviksi. Tarkoitus on, etteivät käyttöohjeiden ja graafisten symbolien tulkintavaikeudet aiheuta turhaa riskiä potilaille monikielisyydelle rakentuvassa hoitoympäristössä.

Päivi Kaartamo

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan tehtävänä

Kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteiden mukaisesti Kelalle on siirtynyt se osa vaikeavammaisten kuntoutusta, josta kuntoutuksen järjestäjälle syntyy pitkään jatkuvia ja suurehkoja kustannuksia. Vaikka Kelan rooli vaikeavammaisten kuntoutuksessa onkin merkittävä ja kuntoutuspalvelujen saatavuus on yleisesti parantunut, kokonaisvastuu vaikeavammaisten hoidosta ja kuntoutuksesta on edelleen terveydenhuollolla.

Paavo Rissanen, Jorma Kiuttu

Niilo Keräsestä keskustan uusi kansanedustaja Turha työ pois terveydenhuollon joka portaalta

Keskustan uusi kansanedustaja Niilo Keränen on Taivalkosken terveyskeskuksen johtavana lääkärinä tottunut miettimään, miten rahan saa riittämään. Taivalkosken terveyskeskus säästää kouluttamalla henkilökuntaa erityisosaajiksi, tekemällä yhteistyötä naapurikuntien terveyskeskusten kanssa ja hankkimalla ostopalveluja yksityissektorilta.

Suvi Sariola

Dr. Matti S. Aapro, cancerspecialist

Dr. Matti S. Aapro är en berömd cancerspecialist i Schweiz. Han är en finländare som vuxit upp och lever i en internationell miljö, så internationell att han numera är schweizare. Men när Finland spelar i ishockey-VM känner han sig som en finländare. Han är chef för cancerkliniken i Genolier som ligger nära Genèvesjön, en privatklinik som behandlar vanliga schweizare, filmstjärnor och kungligheter.

Åke Landquist

Yksityislääkäri ja lääkärikeskus

Kilpailun lisääntyminen ja koventuminen on ajan henkeen oleellisesti liittyvä ilmiö, jonka heijastukset näkyvät myös terveydenhuoltopalveluiden markkinoinnissa. Aivan viimeaikaiset tapahtumat silmäkirurgiaan liittyvässä kilpailussa kuitenkin osoittavat, että tervettä ammattieettistä kypsyyttä edelleen löytyy ammattikunnastamme.

Risto Lantto

Kandit toivovat vanhemmilta kollegoilta tukea työpaikalla

Lääkäriliiton järjestämään Kuopion kanditilaisuuteen oli saapunut kuutisenkymmentä opiskelijaa. Liiton edustajat esittelivät järjestön toimintaa ja opiskelijoilla oli mahdollisuus kysellä heitä askarruttavista asioista.

Mika Vehkasaari