76102 osumaa

Meningiittitilanne Afrikassa

WHO selostaa viikoittaisessa raportissaan tämän vuoden alun meningiittitilannetta. Kaikkein pahin tilanne on ns. Keski-Afrikan meningiittivyöhykkeen alueella, jossa meningokokki aiheuttaa epidemioita 5-10 vuoden sykleissä. Burkina Fasossa (entisessä Ylä-Voltassa) on raportoitu tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana yli 20 000 meningiittitapausta. Naapurimaat Mali, Togo ja Ghana, kuten myös läheinen Nigeria ovat raportoineet tuhansista tapauksista. Kuolleisuus meningiittiin on keskimäärin 10 %. Vaikka tapausten määrä on ollut kasvussa, WHO on optimistinen siitä, että aloitetut rokotuskampanjat sekä monilla alueilla saatu sade lievittäisivät epidemiaa nopeasti. Kansanterveyslaitos suosittaa suomalaisille tavallisten turistialueiden ulkopuolella pitkään oleskeleville meningokokkirokotusta.

Pentti Huovinen

Väsyttämättömissä antihistamiineissa on eroja

Erilaiset allergiset sairaudet kuten atopia, allerginen nuha ja astma ovat yleisiä pitkäaikaissairauksia. Näiden sairauksien hoidossa mm. "uusilla" väsyttämättömillä antihistamiineilla on tärkeä osa. Lindquist ja Edwards julkaisivat vastikään Lancetissa WHO:n haittavaikutusrekisterin tietoihin perustuvan raportin antihistamiinien haittavaikutuksista (Lindquist ym. Risks of non-sedating antihistamines. Lancet 1997 Vol 349, May 3, 1322).

Hannu Anttila

Lyhyt johdatus lääketieteellisten toimenpiteiden taloudellisiin analyyseihin Käsitteet ja esimerkki 4S-tutkimuksen tuloksista

Lääketieteellisten hoitojen vaikutusten taloudellinen arviointi on saanut voimavarojen niukentumisen myötä yhä enemmän painoa. Tässä kirjoituksessa luodaan lyhyt katsaus lääketieteellisten toimenpiteiden taloudelliseen arviointiin. Näkökulma on näitä analyysejä lukevan kliinikon - ei taloustieteilijän. Sen jälkeen käydään esimerkkinä läpi pohjoismaisesta sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiotutkimuksesta, 4S-tutkimuksesta, julkaistut taloudelliset analyysit. Tässä kontrolloidussa tutkimuksessa toteutui ihanteellinen asetelma: tiedot taloudellisia analyysejä varten kerättiin prospektiivisesti tutkimuksen kestäessä. Näin voitiin suoraan vertailla kliinisiä hyötyjä ja niiden hintaa.

Timo Strandberg

Kokemuksia terveydenhuollon laadun arvioinnista SERVQUAL-menetelmällä

Potilaiden tyytyväisyyden tutkiminen on nykyään merkittävä osa terveydenhuollon laadun arviointia. Potilaiden ilmaisemien odotusten ja kokemusten vertailuun perustuva SERVQUAL-menetelmä on yksi keino mitata potilastyytyväisyyttä. Englannissa Leicestershiressä ja Suomessa Vaasan keskussairaalassa tällä menetelmällä tehdyt kyselyt antavat mielenkiintoista vertailutietoa siitä, mitä potilaat näissä maissa painottavat terveydenhuollon laatutekijöinä. Menetelmä konkretisoi palauteinformaation niin, että siitä voidaan tunnistaa kehittämistarpeita. Ongelmana menetelmässä on, että se ei pysty erottelemaan, mitä kukin vastaaja laadun käsitteellä ymmärtää.

Pirkko Vartiainen

Kevätvaltuuskunta väänsi palkkatavoitteita

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui sääntömääräiseen kokoukseensa reippaasti hihat käärien. Viimesyksyinen työaikaselkkaus ja kentän viestit palkkaremontin tarpeesta olivat valmentaneet valtuutetut hereille ja aloitteellisiksi. Tuore julkisuuteen vuotanut STM:n muistio eräiden sairausvakuutuskorvausten siirtämisestä kunnille oli tuohduttanut myös yksityissektorin kollegakunnan. Monesti olemme saaneet kuulla palkkanurinaan vasta-argumentin, että "erikoislääkäri voi tienata varsinaisen särpimen yksityisvastaanotolla". Nyt olisi siis tiedossa päivystyspalkkasumman näivettyminen yhdistettynä peruspalkan jälkeenjääneisyyteen ja lisäbonuksena yksityissektorin vastaanottotoiminnan siirtyminen kuntien näppeihin. Kombinaatio kuulostaa varsin tehokkaalta tavalta kuristaa lääkärikuntaa ja johtaa harmeihin potilaalle todellisen yksityissektorin ja valinnanvapauden hävitessä. Ensin pienenevät lääkärien kokonaisansiot ja lääkärien pako julkiselta sektorilta kiihtyy. Mikäli toimeentuloa ei löydy edes yksityissektorilta, on edessä muutto ulkomaille. Opetusministeriö voi sen jälkeen rauhassa vaikka tuplata sisäänottomäärät lääketieteellisiin tiedekuntiin, eivät uudetkaan lääkäripolvet suostu tällaiseen siperiaan.

Kati Myllymäki

Näkemyksiä suomalaisen lääkärityövoiman tarpeesta

Suomen valtakunnan työttömyysasteen pysyessä edelleen viidentoista prosentin heikommalla puolella (runsaat 17 %) on lääkärityöttömyys viimeisen kolmen vuoden aikana alentunut alle puoleen. Lääkärityöttömyyden synkimpänä vuonna 1994 työttömiä lääkäreitä oli enimmillään työvoimatoimistoissa työttöminä työnhakijoina 674. Tämän vuoden helmikuun lopussa määrä oli 263. Merkittävimpänä syynä tähän on ollut kansantalouden elpyminen ja toisaalta perusterveydenhuollon lisäpätevöitymisen mukanaan tuoman EVO-rahoituksen ilmaantuminen vastavalmistuneiden lääkäreiden tueksi.

Jaakko Halonen

Lääkäriliiton hallitus ja valtuuskunta 16.5.97: Kelan korvaukset potilaille säilytettävä

Lääkäriliitto ei hyväksy viime aikoina julkisuudessa esitettyjä kaavailuja nykyisen sairausvakuutusjärjestelmän romuttamisesta ja korvausten siirtämistä kuntien hallinnoitavaksi. Tämä johtaisi terveydenhuollon rahoitusmonopolin syntymiseen ja merkitsisi, että potilas ei enää saisi korvauksia käynnistään valitsemallaan yksityislääkärillä.

Lääkäriliiton valtuuskunta: Sairaalääkärien palkkarakenne uudistettava

Lääkäriliiton valtuuuskunnan 16.-17.5.97 pidetty kevätkokous linjasi liiton tavoitteet ensi talven neuvottelukierrokselle. Erikoissairaanhoidossa työskentelevien lääkärien palkkaus todettiin pahasti jälkeenjääneeksi ja sen korjaaminen liiton keskeiseksi tavoitteeksi seuraavassa sopimuksessa. Valtuuskunnassa vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että nyt on aika toteuttaa lääkärien peruspalkan tuntuva tasokorotus. Hallituksen esittämät tavoitteet hyväksyttiin eräiden täydennysten jälkeen ilman äänestystä.

Marit Henriksson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030