Vuoden 1998 Terveysteko ja vuoden 1999 parhaat terveysaineistot julkistettu

Terveyden edistämisen keskus palkitsee vuosittain merkittävän terveysteon, jossa otetaan poikkeuksellisella tavalla vastuuta ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Teolle on tunnusomaista inhimillisyys, poikkeuksellinen lähestymistapa, eettisyys ja ajankohtaisuus. Vuoden terveystekona palkitaan toiminta, joka kannustaa ottamaan vastuuta terveyden edistämisestä arjen ympäristössä.

Potilasvahinkolaki muuttui

Terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä sattuneen hoitovahingon korvattavuutta arvioitaessa käytetään tästä lähtien mittapuuna kyseisen erikoisalan kokeneen erikoislääkärin osaamistasoa, jos sairaus on edellyttänyt erikoislääkärin hoitoa. Korvattavuus edellyttää, että kokenut ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muuten käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon. Uusi kriteeri määritellään potilasvahinkolain muutoksella, joka tuli voimaan toukokuun alussa.

Sairaankuljetusyrittäjät vaativat kilpailuongelmien korjaamista

Suomen Sairaankuljetusliiton mielestä sairaankuljetuksesta kunnille maksettavat sairausvakuutuskorvaukset vääristävät alan kilpailua. Liittoon kuuluu noin 200 sairaankuljetusta harjoittavaa jäsenyritystä. Liiton puheenjohtaja Seppo Ainasoja katsoo menettelyn aiheuttavan yhteiskunnalle päällekkäisiä kustannuksia, koska myös valtionosuuksista korvataan samoja kuljetuksen aikaisiin palkkoihin ja autoihin liittyviä kustannuksia.

Epikriisit sairaaloista terveyskeskuksiin ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeilla Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloiden vastuualueiden terveyskeskuksista kahden tutkimusviikon aikana (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94) erikoissairaanhoitoon lähetettyjen potilaiden epikriisien palauttamista terveyskeskuksiin kolmen kuukauden kuluttua lähettämisestä keväällä vuosina 1993 ja 1995. Tarkastelu kohdistui alueiden kahteen yliopistolliseen, kahdeksaan keskus- ja seitsemään aluesairaalaan. Vuonna 1993 epikriisiä ei tullut 42 %:ssa lähetetyistä potilaista ja 50 %:ssa vuonna 1995 (p < 0,001). Epikriisikäytännön parantaminen on järjestelykysymys, jota osoittavat tutkimuksessa havaitut suuret erikoisalakohtaiset ja sairaalakohtaiset vaihtelut. Luutuneet asenteet, välinpitämättömyys ja sairaaloiden johdon kyvyttömyys hoitaa epikriisien palauttamiseen liittyviä asioita on pitänyt Suomen epikriisikäytännön kehittymättömänä verrattuna Euroopan muihin maihin. Tietotekniikan huippumaana Suomella olisi mahdollisuudet kehittää myös tiedonkulku erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä aivan uudelle tasolle.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Potilaan oikeus valita hoitopaikkansa

Valinnanvapauden ja tasa-arvon vaatimusten yhteensovittaminen on suomalaisen hyvinvointivaltion ydinkysymyksiä myös terveydenhuollossa. Yksi valinnanvapautta koskeva keskustelunaihe on potilaan oikeus valita hoitopaikkansa. Julkisessa terveydenhuollossa tämä oikeus on varsin rajallinen. Kirjoituksessa tarkastellaan potilaan oikeudellista asemaa tässä kysymyksessä ja valinnanvapauden suhdetta tasa-arvovaatimuksen mukaiseen oikeuteen saada hoitoa.

Kaarlo Tuori

Sairaanhoito ja vanhustenhuolto kriisissä myös Ruotsissa

Keskustelu terveydenhuollon ja sairaanhoidon kriisistä jatkuu Ruotsissa ja tiedotusvälineiden otsikot käyvät yhä kovemmiksi. Ongelmat ovat kärjistyneet suurissa kaupungeissa, joissa varsinkin vanhustenhuoltoa vaivaa alimitoitettu henkilöstö. Tukholman lääninhallitus tarkasti 24 hoitoyksikköä ja vain kolme selvisi ilman kritiikkiä. Ruotsin hallitus yrittää ratkaista sairaanhoidon kriisiä lisäämällä kuntien ja maakäräjien avustusta sekä määräämällä sanktioita, kuten uhkasakkoja. Toisaalta sosiaalihallituksen terveydenhuollon ja sairaanhoidon vuositilasto 1998 kertoo, että hoitopäivät ja hoitoajat ovat lyhentyneet. Samanlaisista positiivisista asioista kertoo Healthcare Europe, jonka mukaan Ruotsi, Norja ja Suomi ovat Euroopan terveimpiä maita. Onnistumisen sanotaan johtuvan hyvästä sairaanhoidosta ja terveydenhuollon ohjelmista.

Ritva Vuorento

RKP:n Pehr Löv: Tämän vaalikauden avainkysymys on maksukattojärjestelmä

RKP:n kansanedustajan Pehr Lövin tärkein tavoite alkaneella vaalikaudella on toteuttaa hoitomaksujen maksukatto. Toista kauttaan eduskunnassa aloittava pietarsaarelainen kansanterveystyön johtava ylilääkäri pitää maksukattoa keskeisenä elementtinä avohoitoa kehitettäessä.

Suvi Sariola

Lauri A. Laitinen lähtee rakentamaan HUS-piiriä: Valmius muutokseen on suurempi kuin luultiin

Yksi Suomen terveydenhuollon tällä haavaa kiinnostavimmista ja samalla varmaankin vaikeimmista tehtävistä on juuri täytetty. Uuden Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimitusjohtajan virkaan on kutsuttu väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi ylilääkäri, professori Lauri A. Laitinen, HYKS:n sisätautien klinikan tulosyksikön johtaja.

Suvi Sariola

Tyhjät sairaalarakennukset kaipaavat uutta eloa Joskus on uskallettava myös purkaa

Suomessa on tyhjää sairaalatilaa 16,5 hehtaaria, raportoi Kuntaliitto muutama vuosi sitten. Viime aikoina laskeminen on jätetty, koska tarpeettomat sairaalat eivät enää muodosta suurta poikkeusta. Maassa on satoja tyhjiä teollisuushalleja, liikekeskuksia ja oppilaitoksia, puhumattakaan hylätyistä varuskunnista. Samaan aikaan kasvukeskusten sairaalat ja hoitolaitokset odottavat kuumeisesti remonttimiehiä korjaamaan rapistuvia paikkoja. Miksi tyhjät vanhat sairaalat eivät enää kelpaa?

Ulla Järvi

EU:n eettinen asiantuntijaryhmä puuttui kudospankkitoimintaan

EU:n alueella harjoitettavan kudospankkitoiminnan laajuus tulisi EU:n komission asettaman etiikkaryhmän mielestä selvittää. Kudospankkeja, joihin on talletettu ihmiskudoksia, on joka EU-maassa, mutta pankkien lukumäärästä on toistaiseksi pelkkiä arvioita.

Suvi Sariola