Anamneesi

Anamneesi tulee kreikan kielen sanasta anamnesis, muisto. Se muodostuu sanoista ana, ylös, esiin, ja mimneskein, palauttaa mieleen. Sen perimmäinen tarkoitus on siis tapahtuneen muisteleminen.

Arno Forsius

Ympäripyöreä hallitusohjelma

Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma on julkistettu. Kun viime aikoina hallitukset ovat istuneet koko eduskuntavaalien välisen nelivuotiskauden, pitäisi niiden toimikautensa alussa julkistaman hallitusohjelman tarjota mahdollisuus ainakin päälinjojen osalta hahmottaa tulevan politiikan ja päätösten suunta. Tämänkertaiset eduskuntavaalit ja niiden jälkeinen hallitusratkaisu eivät näytä juurikaan muuttavan maan harjoittaman politiikan yleisiä peruslinjauksia. Julkistetun hallitusohjelman perusteella asiaa arvioiden sama pätee - jos mahdollista - vielä enemmän sosiaali- ja terveyspolitiikkaan.

Taito Pekkarinen

Intetsägande regeringsprogram

Programmet för Lipponens andra regering har offentliggjorts. Den senaste tiden har regeringarna suttit hela fyraårsperioden mellan riksdagsvalen. Det program som fastställs i början av en ny regeringsperiod borde därför åtminstone ge en uppfattning om den kommande politikens och regeringsbeslutens huvudlinjer. Riksdagsvalet och regeringslösningen tycks inte denna gång ändra de allmänna politiska riktlinjerna. I synnerhet gäller detta regeringsprogrammets avsnitt om social- och hälsopolitiken.

Taito Pekkarinen

Lääkäreiden ja hoitajien käsityksiä lasten postoperatiivisen kivun hoidosta

Toimenpiteen jälkeen annetaan varsinkin lapsipotilaille yleensä liian vähän kipulääkettä. Kipukokemus voi heijastua myöhempänä luottamuspulana sekä lääkkeisiin että hoitaviin henkilöihin. Lapsen saama etukäteistieto toimenpiteestä sekä hoitohenkilöstön asennoituminen kipuun ja sen hoitoon vaikuttavat kivun lievityksen onnistumiseen. Kuopion yliopistollisen sairaalan kyselytutkimuksessa selvitettiin hoitohenkilöstön asenteita ja hoitokäytäntöjä lasten kokemaan kipuun korva-, nenä- ja kurkkutautien toimenpiteiden jälkeen. Lähes kaikki vastaajat pitivät kipulääkitystä toimenpiteen jälkeen tarpeellisena ja vain lievää kivun kokemista sallittuna ilman lääkitystä. Kivun lievitykseen he suosittivat ibuprofeenia.

Kirsi Pesonen, Hannu Kokki, Riitta Ahonen

Lapsen kipu pitää hoitaa

Pieni lapsi ei osaa ilmaista eikä paikallistaa kokemaansa kipua. Tarvitaan ulkopuolinen tarkkailija, joka arvioi lapsen ilmeestä ja käyttäytymisestä kivun voimakkuuden ja lääkityksen tarpeen. Vanhempia neuvotaan lääkitsemään lasta, jos he itsekin käyttäisivät vastaavassa kivussa lääkettä. Kun on kyse isommista lapsista, kysytään heiltä itseltään kivun voimakkuudesta ja lääkityksen tarpeesta. Korvakivusta kärsivä lapsi tarvitsee riittävästi kipulääkettä ja toimenpiteestä, esim. kitarisaleikkauksesta johtuva kipu pitää aina hoitaa. Kipulääkitys voi epäonnistua, jos vanhemmat pelkäävät liiaksi sen haittavaikutuksia ja lääkeriippuvuuden syntymistä, jolloin lääkettä annetaan vasta viimeisenä keinona ja silloinkin liian vähän. Nykyään on saatavilla tehokkaita ja turvallisia kipulääkkeitä, joiden avulla pienen potilaan oloa voidaan helpottaa huomattavasti ilman pelkoa haitoista.

Hannu Kokki, Elina Nikanne

Gastroenterologisen syövän seuranta leikkaushoidon jälkeen

Gastroenterologisen syövän onnistuneen leikkaushoidon jälkeisestä seurannasta ei ole kovin paljon tutkimuksia, mutta eloonjäämislukujen valossa potilaan säännönmukaisesta seurannasta ei ole hyötyä muutoin kuin kolorektaalisyövässä, jossa osa potilaista voidaan hoitaa kuratiivisesti myös syövän uusiuduttua. Invasiiviset seurantatutkimukset ovat yleensä kalliita ja hyödyttömiä. Perusverenkuva, ulosteen verianalyysi ja karsinoembryonaalisen antigeenin mittaus ovat riittäviä kolorektaalisyövän seurannassa. Toisaalta potilas kokee seurannan turvalliseksi ja mielekkääksi. Erikoissairaanhoidon sijasta seurannan voi hyvin järjestää myös perusterveydenhuollossa, josta potilas sitten lähetetään kliinisten löydösten ja oireiden perusteella jatkotutkimuksiin ja palliatiivisiin toimenpiteisiin.

Esko Alhava

Kiusaamisen havaitseminen

Koulukiusaamisen osakseen saaman huomion ja ilmiöstä käytävän keskustelun voisi olettaa edistävän sen havaitsemista. On jopa esitetty, että kiusaamisesta puhuminen aiheuttaisi sen ylihavaitsemista, toisin sanoen kiusaamisen havaitsemista sielläkin, missä sitä ei ole. Systemaattisen, toistuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu ala-asteen oppilaista noin kymmenen prosenttia, ylä-asteella kiusattujen määrä on lähes puolta vähäisempi. Sen sijaan kiusaajien määrä on sama sekä ala- että yläasteella; heitä on 7-9 %.

Christina Salmivalli

MBD-oireyhtymä - pohjoismaisen asiantuntijatyöryhmän mietintö

Ongelma-alueesta, johon kuuluvat tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulssikontrollin puuttuminen, käytetään kansainvälisessä kirjallisuudessa nykyään nimitystä attention deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Suomessa on kuitenkin edelleen käytössä myös kirjainyhdistelmä MBD, minimal brain dysfunction, jolla tarkoitetaan osittain samaa. MBD ei kuitenkaan enää ole virallisessa ICD-10-tautiluokituksessa. Ruotsissa on puolestaan siirrytty käyttämään termiä deficits in attention, motor control and perception (DAMP). Pohjoismainen työryhmä on tuoreessa mietinnössään selvitellyt termien merkityksiä ja oireyhtymän diagnostiikkaa.

Katarina Michelsson, Marit Korkman, Merja-Maaria Turunen, Marie-Louise Tapper

Lyhyesti: ICSI ja imeväisten henkinen kehitys

Isästä johtuvaa lapsettomuutta voidaan joskus hoitaa ruiskuttamalla siittiö pipetillä munasolun sisään (ICSI = intracytoplasmic sperm injection). Mutta millaisia lapsia syntyy siittiöistä, jotka eivät omin avuin kykene munasolua valloittamaan? Englantilaiset tutkivat 123 ICSI-lapsen ja 123:n luonnollisessa hedelmöityksessä alkunsa saaneen lapsen henkistä kehitystä (Griffith Scales of Mental Development). Puolentoista vuoden iässä ICSI-lasten ja verrokkien kehityksessä ei ollut eroja. Synnynnäisiä epämuodostumia oli kummassakin ryhmässä tavanomainen määrä, joskin lieviä poikkeavuuksia oli ICSI-lasten ryhmässä muutama enemmän. ICSI-lapsilla menee siis hyvin.

Per Ashorn

Lyhyesti: Kannattaako maahanmuuttajilta etsiä parasiitteja?

Koska kehitysmaissa asuvilla on loistauteja useammin kuin teollisuusmaiden asukkailla, on esitetty kysymys, pitäisikö rikkaampiin maihin muuttavilta aktiivisesti etsiä loisia. Amerikkalaiset tekivät kustannus-hyötyanalyysin kolmesta eri vaihtoehdosta: ei seulontaa ennen oireita, kaikkien hoito viiden päivän albendatsolikuurilla sekä kaikkien seulonta ja todettujen kantajien hoito. Hyöty arvioitiin dollareita, sairaalahoitoja ja DALYja käyttäen. Kaikkien hoito ilman seulontaa oli ylivoimaisesti paras vaihtoehto: se säästi sekä rahaa, sairaalahoitoja, DALYja että jopa kuolemia.

Per Ashorn