MS-taudin diagnosoinnin uudet haasteet

Multippeliskleroosin diagnosointi on edelleen haaste, vaikka uusien magneettikuvausmenetelmien ansiosta saadaan entistä tarkempaa tietoa taudin aktiivisuudesta ja leesioiden laaja-alaisuudesta. Koska uusien lääkehoitojen avulla voidaan hillitä MS-tautia, on diagnoosin oltava tarkka ja riittävän varhainen. Tampereella tehdyn retrospektiivisen tutkimuksen perusteella suositellaan MS-taudin diagnostisiksi tutkimuksiksi kliinisen tutkimuksen lisäksi aivojen magneettikuvausta, joka kuvantaa MS-plakit sekä likvori-analyysiä, mistä intratekaalisen IgG-tuotannon määritys ja oligoklonaalisten vyöhykkeiden tutkiminen isoelektrisellä fokusoinnilla ovat hyödyllisimpiä. Yhdenmukaisen diagnostisen käytännön toivotaan karsivan epäoleellisia tutkimuksia ja hillitsevän kustannuksia.

Maritta Ukkonen, Prasun Dastidar, Irina Elovaara

Kolonoskopia vai kolonografia?

Kolonoskopia on turvallinen ja tehokas paksusuolen tutkimus, jonka käyttö on viime vuosina lisääntynyt muun muassa indikaatioiden väljentymisen vuoksi. Se on herkempi ja spesifisempi kuin kolonografia ja kun tähystyksessä voidaan samalla tehdä toimenpiteitä, sen käyttö tulee osin myös taloudellisemmaksi ja potilaalle helpommaksi. Kolonoskopia olisikin usein hyödyllinen ensisijaisena tutkimuksena varjoainekuvauksen sijasta. Sen saatavuus on kuitenkin rajallinen, ja tähystystä joudutaan käyttämään valikoiden tärkeimpiin aiheisiin. Näistä kolorektaalisyövän riskiryhmien seulonnassa ja seurannassa kolonoskopia on korvaamaton.

Ilkka Krekelä

Purentaelinperäinen päänsärky

Päänsäryn ja purentaelimen toimintahäiriön mahdollinen yhteys on ollut kiinnostuksen kohteena erityisesti hammaslääketieteellisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa jo pitkään. Päänsärky on todettu purentadysfunktioista kärsivillä potilailla hyvin yleiseksi oireeksi; se on heillä jopa kaksi kertaa yleisempi kuin vertailuryhmissä yleensä.

Heli Forssell

Dissosiatiivinen identiteettihäiriö - tarua vai totta?

Dissosiaatio on vaikeasti ymmärrettävä psyykkinen ilmiö, joka patologisena saa aikaan tietoisuuden, muistin ja havaintojen joskus dramaattisiakin vääristymiä. Käsite on ollut käytössä 1800-luvulta alkaen, mutta dissosiaatiohäiriöitä diagnosoitiin vähän 1980-luvulle asti, jolloin ne tulivat mukaan DSM-III-tautiluokitukseen. Sen jälkeen niitä on julkaistu erityisen paljon Yhdysvalloissa, jossa myös diagnostiikan perusteista on virinnyt kiihkeä keskustelu. Muualla maailmassa asiaan on suhtauduttu pidättyväisemmin. Suomessa dissosiatiivisiin häiriöihin on kiinnitetty niukasti huomiota, ja suurimmalle osalle lääkäreistä ja psykologeista ilmiö on täällä tuiki tuntematon. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö on näistä häiriöistä vaikein ja kiistanalaisin. Sen erotusdiagnostiikassa tulevat kyseeseen toksiset tilat, psykoosit, temporaaliepilepsia, muut dissosiatiiviset häiriöt, unissakävely ja uskonnolliset hurmostilat.

Päivi Peltola, Hannu Lauerma, Jyrki Korkeila

Liikunta ja mielenterveys

Terve sielu terveessä ruumiissa on antiikista lähtevä yleisesti hyväksytty ja totena pidetty sanonta, joka kyseenalaistetaan hyvin harvoin. Kuitenkaan liikunnan merkityksestä mielenterveydelle ei ole paljon tietoa. Tutkimuksia ovat tehneet lähinnä liikunta- ja käyttäytymistieteilijät. Niinpä liikunnan merkitys erilaisissa psyykkisissä häiriöissä onkin jäänyt vähälle huomiolle. Tietomme liikunnan ja mielenterveyden yhteyksistä ovat vielä vajavaisia. Nykykäsitys kuitenkin on, että kohtuullinen liikunta lisää mielenterveyttä ja voidaanpa sitä käyttää eräänä masennustilan hoitomuotonakin muiden hoitojen lisänä.

Sami Räsänen, Matti Joukamaa

Kauhea asia!

Hollantilainen tutkimusryhmä on sen nyt virallisesti osoittanut arvostetun Lancet-lehden artikkelissaan: poskiontelotulehdus paranee täysin ilman antibioottihoitoa! Ja silti joka vuosi Suomen puolesta miljoonasta poskiontelotulehduspotilaasta lähes kaikki saavat antibioottihoidon.

Pentti Huovinen

Vihdoin osoitettu: stressi todella pahentaa ateroskleroosia

Itä-Suomessa koostetusta keski-ikäisten miesten seurantakohortista on saatu arvokasta tietoa stressin ja ateroskleroosin yhteyksistä. 591 miehen (ikä 42-60 vuotta) otosta seurattiin runsaat neljä vuotta. Seurannan alussa selvitettiin kyselyllä mm. työperäisen stressin määrää ja tehtiin maksimaalinen polkupyörärasitusergometria. Lisäksi tehtiin seurannan alussa ja lopussa kaulavaltimoiden kaikukuvaus, josta voidaan mitata kaulavaltimon ateroskleroosin määrä. Tutkimukseen kuului myös suuri joukko laboratoriomäärityksiä sekä elämäntapa- ja muu anamneesi.

Robert Paul

Viinaa lapsille ja nuorille

Britanniassa on kannettu huolta yhä nuorenevasta alkoholinkäyttäjäkunnasta - kuten Suomessakin. Siellä on keskusteluissa tuotu voimakkaasti esille kysymys, onko lasten (12-14-vuotiaiden) lisääntynyt juopottelu kenties uusien, nimenomaan lapsille suunnattujen alkoholijuomien suosion seurausta. Mielenkiintoisessa brittitutkimuksessa, jonka toteuttivat glasgowlaisen yliopiston markkinointi- ja terveyskasvatusyksiköt, selvitettiin 12-17-vuotiaitten juomamieltymykset.

Robert Paul

Makrofageilla sama reseptori kolesterolille ja mikrobeille

Makrofagien pinnalla on sekalaisiin siivoustoimiin tarkoitettuja scavenger-reseptoreita. Näillä "roskiksen kaivelijoilla" (scavenger) on kyky sitoutua mitä moninaisimpiin rakenteisiin, esimerkiksi muuntuneisiin LDL-molekyyleihin. Niiden onkin ajateltu olevan tärkeitä ateroomaplakin kehittymisessä kerätessään verestä kolesterolia suonen seinämään.

Matti Viljanen

Bakteeriripulin jälkisato

Bakteeriripuli on meikäläisissä oloissa useimmiten salmonellan tai kampylobakteerin aiheuttama itsestään ohimenevä tauti. Se juoksuttaa aikansa, mutta sen jälkeen elämä on taas normaalia. Näin se käy, mutta eipä ilmeisestikään aina, jos tämän englantilaisen postikyselyn viestiin on uskominen.

Heikki Arvilommi