Tarvitaan kansallinen korvauskäytäntö ulkomaalaisten hoidon korvaamiseksi kunnille

Jos Baltian maat pääsevät EU:n jäseniksi, suomalainen terveydenhuolto saattaa joutua koetukselle, mikäli EU-alueen kansalaiset ryhtyvät hakemaan palveluja sieltä, missä niitä on saatavissa, arvioi sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula Suomen Kuntaliitosta valtakunnallisilla terveyskeskuspäivillä.

Kivunhoito organisoitava alueellisesti

Kivunhoitoon tarvitaan kunnollinen alueellinen organisaatio, jottei se ole pelkästään yksittäisten työntekijöiden aktiivisuuden varassa, kuten tähän asti. Jokaiselle HYKS:n sairaanhoitoalueelle tarvitaan kipuvastaanotto ja kipulääkäri, joka konsultoi alueensa muita lääkäreitä. Myös saattohoito on keskitettävä nykyistä harvempiin sairaaloihin, joihin samalla keskitetään saattohoitoon koulutettua henkilökuntaa.

Suhtautuminen viinaan muuttumassa

Väestön alkoholipoliittiset mielipiteet ovat kiristyneet vuodesta 1994. Stakesin Suomen Gallupilla tammikuussa teettämässä mielipidekyselyssä puolet piti vallitsevia alkoholipoliittisia rajoituksia sopivina. Rajoitusten lieventämistä haluavien osuus oli 26 %, kun viisi vuotta sitten se oli vielä 43 %. Rajoituksia halusi nyt kiristää 21 % haastatelluista. Vuonna 1994 kiristämisen kannalla oli 13 %.

Sairaanhoitajapäivät 1999: Viralliset suositukset hoitohenkilöstön määristä puuttuvat

Suomen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan Katriina Laaksosen mukaan olisi ensiarvoisen tärkeää saada viralliset suositukset hoitohenkilöstön määristä. Kun päätösvalta ja kustannusvastuu on siirtynyt kunnille, ratkaisut tehdään pääosin käytettävissä olevien varojen eikä väestön tarpeiden pohjalta. Potilaat ovat erittäin eriarvoisessa asemassa terveydenhuoltopalvelujen suhteen.

AIDS-tartunnan saaneita eteläisessä Afrikassa jo yli 20 miljoonaa

- Eteläisen Afrikan tilanne AIDS:n osalta on lähes katastrofaalinen, viime vuonna ilmeni 4 miljoonaa uutta tartuntaa. Neljäsosa aikuisväestöstä on saanut tartunnan vaikeimmassa tilanteessa olevissa maissa, kertoi Suomessa vieraillut YK:n AIDS-ohjelman UNAIDS:n pääjohtaja Peter Piot.

Lähetekäytännössä suuret erot

Terveyskeskuslääkärit hoitavat itse 95 % potilaistaan ja lähettävät noin 5 % heistä erikoissairaanhoitoon. Lääkärit tekevät viikossa keskimäärin kolme lähetettä. Lähetemäärissä on todettu 16-18-kertaiset erot eniten ja vähiten lähettävien lääkärien välillä ja 2,5-kertaiset erot eniten ja vähiten lähettävien terveyskeskusten välillä. Näin summaa ylilääkäri Arto Vehviläinen Joroisten terveyskeskuksesta tutkimuksia, joita on tehty suomalaisten terveyskeskusten lähete- ja palautekäytännöstä.

Bioaseen kieltosopimus ja sen noudattamisen todentaminen

Huoli bioaseesta on maailmalla kasvanut tämän vuosikymmenen aikana.

Risto Visakorpi, Olli Haikala, Kari Kahiluoto

Infektioiden seurantajärjestelmä Vaasan keskussairaalassa

Parin viime vuoden aikana on keskusteltu sairaaloiden infektiorekisterien toimivuudesta, luotettavuudesta ja hyödystä. Vaasan keskussairaalassa on käytössä rekisteröintijärjestelmä, jonka tietoja täydennetään osana päivittäistä rutiinia. Järjestelmä vaatii henkilökunnalta motivaatiota ja tiedostojen jatkuvaa päivitystä, mutta antaa vertailukelpoista tietoa infektiotilanteesta sairaalassa. Tulosten säännöllinen raportoiminen lisää tietoisuutta infektioista ja mahdollisuuksia vaikuttaa niihin. Infektion tunnistamiseen harjaantunut henkilökunta osaa toimia oikein sen ehkäisemiseksi.

Michael Nissén, Nina Elomaa, Heikki Hiekkaniemi

Infektiosairauksien ja antibioottihoidon seurannan hyödyntäminen Vaasan keskussairaalassa

Vaasan keskussairaalassa on saatu hyviä kokemuksia infektiosairauksien raportoinnista ja antibioottien käytön seurannasta. Sairaalan infektiorekisteriin kootaan mikrobiologisen laboratorion bakteerilöydöstiedot, joita verrataan osastojen infektioilmoituksiin. Tästä on hyötyä haettaessa ja torjuttaessa mm. sairaalaepidemioita, jotka aiheuttavat noin 20 % infektiohoitopäivistä. Antibioottien käyttöä ohjaa sairaalan antibioottitoimikunnan laatima opas, joka on yhtenäistänyt infektiohoitokäytäntöä ja jota on voitu käyttää koulutuksellisiin tarkoituksiin.

Michael Nissén, Nina Elomaa, Heikki Hiekkaniemi

Ammatillisen kuntoutustarpeen perustelu - lääkärin vaativa tehtävä

Kelalle on lainsäädännössä asetettu velvollisuus järjestää vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista kuntoutusta. Tällaista vahvaa oikeutta ei ole säädetty esim. työhallinnon tai työeläkelaitosten järjestämään vastaavaan toimintaan. Kela ei kuitenkaan ole maksumiehen asemassa aina, kun lääkäri tekee lausunnossaan kuntoutusaloitteen. Lainlaatija on lähinnä kustannusten rajoittamiseksi sisällyttänyt säädöksiin sellaisia ehtoja, että vain niiden tuntemisella voidaan parantaa lausuntojen osuvuutta ja vähentää nyt niin tavallisia hylkäyspäätöksiä.

Paavo Rissanen, Jouko Waal, Timo Pohjolainen, Jyrki Elo