Miksi sumatriptaani ei ole Suomessa määrätyimpien lääkkeiden joukossa?

Kollega dos. Timo Klaukan mielenkiintoinen katsaus Pohjoismaiden reseptilääkkeiden 10 kärjessä (SLL 8/97) paljasti, että migreenilääke sumatriptaani ei Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta poiketen ole Suomessa listalla lainkaan. Miksi näin? Hinnaltaan sumatriptaani on Pohjoismaissa samalla tasolla, joten tämä ei selitä eroja. Migreenistä kärsiviä esiintyy alueella yhtä tiheästi, joten kyse ei ole sairastavuudestakaan. Edelleen tiedämme, että sumatriptaani tehoaa suomalaisilla siinä missä ruotsalaisillakin, koska sumatriptaanitutkimusten potilaista on iso osa ollut juuri näistä maista.

Pekka Eränkö, Ari Ahola, Reijo Salonen

Useimmille fibromyalgiapotilaille on olemassa parantava hoito

Fibromyalgiapotilaille ei nykytietämyksen mukaan ole muuta hoitoa kuin särkylääkkeet ja kipukynnystä nostava ja unta syventävä masennuslääke. Tätä diagnoosia pidetään yleensä "romukoppadiagnoosina", joka on lisääntynyt viime vuosikymmeninä etenkin naisten keskuudessa ja näyttäisi olevan yleistä arktisilla alueilla. Suomessa aikuisväestöstä sairastaa tätä tautia 2 % ja Norjassa peräti 10 %.

Markku Veijalainen

CD-ROM diabetekseen liittyvistä silmämuutoksista

Diabetes and the Eye -multimediaohjelma sisältää selkeässä muodossa olennaisimmat asiat diabetekseen liittyvistä silmämuutoksista: retinopatian, patogeneesin, kliiniset löydökset ja laserhoidon. Lisäksi käsitellään fluoreseiiniangiografiaa ja diabetekseen liittyviä muita silmäkomplikaatioita. Ohjelmassa on mukana runsas viiteluettelo, sivujen otsakeindeksi ja aihehakemisto.

Olavi Pärssinen

Kolmatta linjaa takaisin

Matti Huttusen kirja on kokoelma hänen artikkeleitaan lähes kolmen vuosikymmenen ajalta. Kirjoittaja tunnetaan biologisen psykiatrian tutkijana, mutta myös kantaa ottavana kirjoittajana ja puhujana.

Erkki Äärelä

Oppikirja sisäilmastosta ja LVI-tekniikasta

LVI-tekniikan asiantuntija Olli Seppänen ja arkkitehti Matti Seppänen ovat kirjoittaneet oppikirjan sisäilmastosta ja LVI-tekniikasta korkeakouluja, opistoja ja muita oppilaitoksia varten. Kirjan on kustantanut Sisäilmayhdistys ry., joka on tuottanut sisäilma-aihealueesta jo kohtuullisen määrän suomenkielistä kirjallisuutta. Sisäilmayhdistyksen taustalla puuhaa aktiivisesti kirjan toinen kirjoittajista, Olli Seppänen Teknillisestä korkeakoulusta, Otaniemestä.

Kari Reijula

Eroon tupakasta - kliiniseen kokemukseen ja tutkimukseen perustuvaa tietoa

Kirjoittaja on löytänyt todellisen markkinaraon kerättyään omasta potilastyöstään yhtäältä syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkärinä ja toisaalta työterveyshuoltolääkärinä ratkaisumalleja, jotka tukevat potilaiden pyrkimyksiä tupakoinnin lopettamiseksi.

Antti Muuronen

Sophie Mannerheim, Suomen sairaanhoidon uranuurtaja

Sairaanhoitajattarien koulutus oli alkanut maassamme yksityisesti Helsingin ja Viipurin diakonissalaitoksissa 1860-luvun lopussa ja Punaisen Ristin suomalaisen yhdistyksen kursseilla 1870-luvun lopussa.

Arno Forsius

Potilaan oikeus valita lääkärinsä on laatutavoite

Potilaan oikeutta valita hoitava lääkärinsä pidetään yleisesti oikeana ja hyväksyttävänä asiana ja terveyspolitiikan tavoitteena. Sen periaate on lausuttu julki mm. Maailman lääkäriliiton WMA:n julistuksissa, ja myös Suomen Lääkäriliiton kannanotoissa potilaan valinnanoikeuden kunnioittamista on korostettu toistamiseen, sekä Lääkäriliiton julkistaessa pari vuotta sitten terveydenhuoltoa koskevat teesinsä että tuoreessa ehdotuksessa terveydenhuollon tilaaja-tuottajamallin kokeilemisesta.

Taito Pekkarinen

Dementialääkkeet - pillereistäkö apu muistihäiriöön?

Dementoivien tautien ehkäisystä ja lääkehoidosta on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti. Kliiniseen käyttöön on tullut ensimmäinen oireenmukainen Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettu lääke ja useita uusia lääkkeitä on tiiviin tutkimustyön alla. Potilaat ja omaiset esittävät lääkäreille usein toiveita ja kysymyksiä uusista hoitomuodoista. Tämän katsauksen tarkoitus on auttaa käytännön lääkäriä vastaamaan noihin pyyntöihin ja valottaa tämän hetkistä tilannetta dementoivien tautien ehkäisyn, lääkehoidon ja seurannaisvaikutusten hoidossa.

Petteri Viramo

Mielialaa tasoittavien lääkkeiden kliiniset ja farmakologiset ominaisuudet

Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, ja sen kliiniset ominaisuudet tunnetaan tässä hyvin. Sillä on kuitenkin paljon sivuvaikutuksia, eikä sen teho aina ole riittävä. Viime vuosina litiumin vaihtoehdoiksi ovat nousseet epilepsialääkkeinä vanhastaan tunnetut karbamatsepiini ja valproaatti. Ainakin osa potilaista on saanut niistä merkittävän avun, ja hyvän siedettävyytensä ansiosta ne joskus sopivat kaksisuuntaisen mielialahäiriön ensisijaiseksikin lääkehoidoksi.

Esa Leinonen, Erkka Syvälahti