78822 osumaa

Itsemurhien ehkäisyprojektista tilinpäätös

Itsemurhakuolleisuus on Suomessa vähentynyt vuodesta 1987 vuoteen 1996 jatkuneen valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyprojektin kaudella 9 %. 1990-luvun aikana vähennystä oli 18 %: vuoden 1990 huippuluvuissa itsemurhia tehtiin 100 000 asukasta kohti 30,3 mutta vuonna 1996 (tuorein tilasto) luku oli 24,3. Väheneminen koskee miesten itsemurhia, sillä naisten itsemurhakuolleisuus on pysynyt jokseenkin ennallaan; naisten osuus itsemurhan tehneistä on viidenneksen luokkaa. Erityisesti nuorten miesten itsemurhakuolleisuus on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Joka neljäs itsemurhan tehneistä on alle 35-vuotias mies.

Säteilyannokset pienentyneet vähän isotooppitutkimuksissa

Säteilyturvakeskuksen uuden selvityksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 1997 kaikkiaan 51 700 isotooppitutkimusta ja annettiin 2 240 isotooppihoitoa - määrät eivät ole muuttuneet olennaisesti kolmen viime vuoden aikana. Isotooppitutkimuksista potilaille aiheutuvat säteilyannokset ovat pienentyneet hieman viime vuosina, mikä johtuu siitä, että sairaaloissa on opittu kiinnittämään entistä enemmän huomiota tutkimuksissa käytettäviin radioaktiivisiin aineisiin. Potilaiden säteilyannokset vaihtelevat kuitenkin samoissa tutkimuksissa, koska sairaalat käyttävät radioaktiivisia aineita eri määriä.

Inhimillinen tekijä - uusi video työterveyshuollosta ilmestynyt

Suomen Teollisuuslääketieteen yhdistys on julkaissut työterveyshuoltoa esittelevän videon yhdessä Suomen Työterveyshoitajaliiton ja Työfysioterapeutit-yhdistyksen kanssa. Video on tarkoitettu Suomen noin 1 000 työterveyshuoltoyksikön käyttöön, ja sen tavoitteena on kertoa maamme ainutlaatuisesta ja nykyaikaisesta työterveyshuollosta. Videota ja siihen liittyvää kalvosarjaa voi tilata Suomen Teollisuuslääketieteen yhdistyksestä.

Kliinisen mikrobiologian laboratoriotutkimukset: ulkoinen laadunarviointi laadun ja pätevyyden mittarina

Riippumattoman tahon järjestämän jatkuvan ulkoisen laadunarvioinnin avulla laboratoriot voivat seurata helposti oman toimintansa laatua ja puuttua nopeasti korjaavin toimenpitein mahdollisiin poikkeamiin. Suomen kliinisen mikrobiologian laboratorioista vaativaa diagnostiikkaa harjoittavat ovat osallistuneet jo vuosia englantilaisen UK NEQAS:n järjestämille ulkoisen laadunarvioinnin kierroksille kerran kuussa. UK NEQAS:n tulosten vertaileva analysointi osoitti tasoeroja laboratorioiden arkistointijärjestelmissä ja bakteriologisen diagnostiikan luotettavuudessa. Eniten puutteita todettiin anaerobisesti kasvavien taudinaiheuttajien ja elintarvikkeiden välityksellä leviävien suolistopatogeenien löytämisessä. Suomalaisen standardointiryhmän viime vuosien työn tulos sen sijaan näytti parantaneen mikrobilääkkeiden herkkyysmääritystulosten oikeellisuutta.

Anja Siitonen, Pauli Leinikki

Mitä tulosjohtamisesta on seurannut?

Liikkeenjohdon opit tulivat viime vuosikymmenen lopulla mukaan myös julkishallintoa tehostamaan. Yksi laajasti sovellettu osa niitä on tulosjohtaminen. Se on lisännyt tietoisuutta taloudellisuudesta, kasvattanut tulosvastuullisuutta ja lisännyt palveluajattelua. Toisaalta väliin on tuntunut, että usein on etsitty pikemminkin organisaatioista ongelmia konsulttien esittämiin ratkaisuihin kuin ratkaisuja organisaatiossa esiintyviin ongelmiin.

Sakari Möttönen

Erikoislääkärikoulutusohjelman laadun arviointi Osa II: kouluttajat

Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitos on järjestänyt yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kouluttajakursseja vuodesta 1983 lähtien. Kouluttaja toimii terveyskeskuksessa tai sairaalassa, jossa hänellä on 1-4 koulutettavaa vastuullaan. Myönteisinä puolina kouluttajat kokevat pätevien yleislääkäreiden tuottamisen, oman työnsä kehittymisen ja motivaationsa lisääntymisen. Ongelmina ovat ajan ja resurssien puute, koulutettavien vaihtuminen ja suuret tasoerot. Erikoistujien ja kouluttajien apuvälineinä ohjelmassa käytetään ns. minimitavoitteistoa ja siihen liittyvää lokikirjaa, joita kouluttajat pitävät hyödyllisinä. Helsingissä kehitetyn yleislääketieteen koulutusjärjestelmän piirteitä liittyy tämän vuoden alussa voimaan tulleessa erikoislääkäriasetuksessa, jolla säädetään kaikkien alojen erikoistumiskoulutusta. Kaksiosaisen kirjoituksen ensimmäinen osa, joka käsitteli koulutettavien näkemyksiä, julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä 8/99.

Pertti Kekki

Kelan kuntoutuspalvelujen laadun valvonta ja kilpailuttaminen

Kela ostaa kuntoutuspalvelut julkisen kilpailun perusteella. Kilpailun piiriin otettaville laitosmuotoisille palveluille on vahvistettu standardi, joka määrittelee Kelan asettamat edellytykset palveluntuottajalle ja kuntoutusprosessille. Standardi helpottaa laadun arviointia sopimuksen tekovaiheessa ja myöhemmin seurattaessa laatutason ylläpitoa. Vuonna 1998 palveluntuottajina toimi yhteensä 54 kuntoutus- tai tutkimuslaitosta ja työklinikkaa.

Mirjami Airaksinen, Helena Ahponen

Martti Lalla HUS-suunnitelmista: Ehdotettu kuntalaskutusmalli palauttaa suunnittelun viime vuosikymmenelle

- Uudessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä palataan kehityksessä kymmenen vuotta taaksepäin, jos käyttöön otetaan ehdotettu suunnittelu- ja kuntalaskutusmalli. HYKS:ssa on tehty suunnattomasti työtä kuntalaskutusjärjestelmän kehittämiseksi, ja jos nyt palataankin entisenkaltaiseen puiteraamiin, viime vuosien valtava kehitys mitätöidään kokonaan. Näin arvioi henkilöstön edustajana uuden sairaanhoitopiirin, HUS:n, valmistelutyöhön osallistunut osastonylilääkäri Martti Lalla, Akava-JS:n pääluottamusmies HYKS:ssa ja henkilöstön edustaja HUS-neuvotteluissa.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat