Ihmiselämän seitsemän vuoden syklit

Kuopion yliopiston filosofian apulaisprofessori esittelee tässä teoksessaan steinerilaisen elämänkaariajattelun perusteet. Sen mukaan ihmiselämä on jaettavissa seitsemän vuoden jaksoihin ja kukin jakso vielä kolmeen erilliseen alajaksoon. Kehitys etenee yksilöitymisestä minuuden löytymiseen ja sitten persoonallisuuden kehittymisen kautta lopulta kypsään aikuisuuteen.

Veli-Matti Saari

Arabien keskiaikainen lääketiede

Arabeja yhdistäväksi muodostui Muhammedin vuonna 632 perustama islaminusko. Koraani oli uskon, elämän ja oikeuden perusta. Lisäksi noudatettiin sunnaa, kokoelmaa Muhammedin lausumia määräyksiä. Islaminusko levisi sotien seurauksena Arabian alueelta nopeasti laajalle Lähi-Itään, Pohjois-Afrikkaan ja vieläpä Länsi-Eurooppaan, nykyiseen Espanjaan.

Arno Forsius

Ilokaasuhoito ja lääketieteen etiikan rajat

Alkoholivieroitusoireiden ja alkoholismin hoidossa on ilokaasu saanut jalansijaa kansainvälisesti tarkastellen vain Etelä-Afrikassa ja Suomessa. Huolestuttavaa tilanteessa on, että ilokaasuhoito on leviämässä maassamme ennen kuin sen tehosta ja turvallisuudesta on saatu pitävää tieteellistä näyttöä. Tällä hetkellä ilokaasuhoito näyttää kuuluvan jo useamman yksityisen hoitolaitoksen hoitovalikoimaan. Myös kunnallisten hoitojärjestelmien kiinnostus sen aloittamiseen on lisääntynyt. Eräissä viimeisimmissä ilokaasuhoitoa käsittelevissä katsauksissa ja kirjoituksissa hoidon keksijä ja hoitoa markkinoivat laitokset ovat ruvenneet mainostamaan sitä tehokkaana lääkkeenä myös ns. alkoholihimoon. Esitetyt indikaatioluettelot pitävät sisällään jopa erilaisia psykiatrisia diagnooseja. Onkin aiheellista kysyä, missä määrin ilokaasuhoito koettelee lääketieteen etiikan rajoja.

Mikko Salaspuro, Hannu Alho

Lustgasbehandling och den medicinska etikens gränser

Lustgas är som behandlingsmetod vid alkoholabstinens och alkoholism enligt en internationell översikt etablerad endast i Sydafrika och Finland. Det är bekymmersamt att behandling med lustgas håller på att breda ut sig i vårt land innan tillräckligt säkra vetenskapliga bevis om metodens effekt och säkerhet framlagts. För närvarande förefaller lustgasbehandling redan ingå i behandlingsarsenalen på flera privata sjukvårdsinsrättningar. Även inom den kommunala vårdsektorn förefaller intresset för att börja tillämpa metoden ha ökat. I några av de senaste översikterna och publikationerna om lustgasterapi har metodens upphovsmän samt marknadsförande inrättningar börjat utannonsera behandlingen som ett effektivt läkemedel även vid s.k. spritbegär. De anförda indikationerna inkluderar till och med olika slags psykiatriska diagnoser. Det finns alltså anledning att fråga sig i vilken utsträckning lustgasbehandling tangerar gränserna för medicinsk etik.

Sertindoli - uusin psykoosilääke

Sertindoli on uusi tulokas skitsofrenian hoitoon. Se on aivojen limbis-kortikaalisten alueiden dopamiini D2- ja serotoniini 5HT2A -reseptorien salpaaja, kuten myös kaksi muuta uutta psykoosilääkettä, risperidoni ja olantsapiini. Vaikutusmekanisminsa vuoksi näiden uusien antipsykoottien neurologiset haittavaikutukset ovat vähäisemmät kuin vanhojen neuroleptien. Sertindolin tärkeimmät haittavaikutukset ovat asentohypotensio ja huimaus, lisäksi se voi pidentää QT-aikaa. Klotsapiinin asemaa hoitoon reagoimattoman skitsofrenian hoidossa uudet tulokkaat eivät ilmeisesti vielä horjuta.

Erkka Syvälahti

Vankomysiiniresistentit enterokokit HYKS:ssä vuosina 1992 - 1996

Vielä 1980-luvun alkupuoliskolla kliinisesti tärkeimmät enterokokit (Enterococcus faecalis, E. faecium) olivat säännönmukaisesti herkkiä vankomysiinille. 1980-luvun lopulta lähtien alkoi Englantiin, Keski-Eurooppaan ja USA:han ilmaantua vankomysiinille resistenttejä kantoja (VRE) (1). USA:ssa vuosina 1989-93 VRE:n osuus kaikista enterokokkien aiheuttamista sairaalainfektioista kasvoi 0,3 %:sta 7,9 %:iin (2). VRE näyttää keskittyvän USA:ssa suuriin yliopistosairaaloihin ja erityisesti niiden teho-osastoille (3). Riski näyttää olevan erityisen suuri thorax- ja vatsaelinkirurgisilla, onkologisilla ja transplantaatiopotilailla sekä niillä, joiden sairaalahoito on pitkittynyt tai jotka ovat saaneet pitkään useita mikrobilääkkeitä (3,4). Vankomysiinin ja kefalosporiinien käytön on havaittu olevan VRE:n leviämiselle altistava tekijä (3,5). Ruotsissa on löydetty tähän mennessä viisi "kotimaista" VRE:tä (6).

Esa Rintala, Maarit Kokki, Aulikki Sivonen, Suvi-Sirkku Kaukoranta-Tolvanen, Juhana Suppola, Martti Vaara

Aikuisten sydämensiirrot

Sydämensiirto on vakiinnuttanut paikkansa vaikeiden sydäntautien viimeisenä hoitomuotona myös Suomessa. Maassamme on tehty yli 200 siirtoa aikuisille, ja tulokset vastaavat kansainvälisiä kokemuksia. Siirtosydämistä on silti jatkuvasti pulaa. Kentällä toimivien lääkäreiden aktiivisuus on edelleenkin tärkeää, jotta sydämen luovutuksen mahdollisuus käytetään hyväksi, oikeat potilaat pääsevät siirtoleikkaukseen ja jotta heidän seurantansa onnistuu jatkossakin hyvin.

Juhani Partanen, Lasse Heikkilä, Marja-Liisa Hellstedt, Markku S. Nieminen

Antidootit myrkytysten hoidossa

Myrkytyksen aiheuttaneen aineen vastalääke tukee potilaan oireenmukaista hoitoa ja on usein välttämätön pysyvän elinvaurion ehkäisemiseksi, jopa hengen pelastamiseksi. Kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia antidoottien tehosta on kuitenkin vähän, ja monien vakiintuneidenkin aineiden optimaalinen annostus on epäselvä. Uusia vastalääkkeitä ovat raskasmetalleja kelatoivat yhdisteet DMPS ja DMSA, jotka ovat käyttökelpoisia muun muassa akuuttien lyijy- ja elohopeamyrkytysten hoidossa. Syanidimyrkytyksiin sekä kyynpureman aiheuttamiin oireisiin on saatu hyödyllisiä uusia aineita. Vakiintunutta antidoottia koskeva merkittävä havainto on, että asetyylikysteiini vähensi parasetamolimyrkytyksen aiheuttamaa kuolemanvaaraa myös potilailta, joille oli myöhäisen hoitoon tulon vuoksi jo kehittynyt maksavaurio.

Kari T. Kivistö, Marja Kinos, Pertti J. Neuvonen

Kupan uusi tuleminen

Kuppatauti on pitkän hiljaisen vaiheen jälkeen lisääntymässä Suomessa. Tapausten määrä on noin nelinkertainen 1992 lukuihin verrattuna. Suurin osa tartunnoista tuodaan Venäjälle ja Baltian maihin suuntautuvien liikematkojen tuliaisina. Noin kolmannes ulkomailla kuppataudin saaneista miehistä on saanut tartunnan prostituoidulta. Taudin harvinaisuuden ja oireiden moninaisuuden vuoksi ei tartunnan saanut eikä häntä hoitava lääkäri aina heti osaa epäillä kuppaa. Tartuntaketjun alkupää on useimmissa tapauksissa Venäjällä, jossa esim. Pietarin alueella taudin ilmaantuvuus on noin satakertainen Suomeen verrattuna.

Eija Hiltunen-Back, Annikki Vaalasti, Olli Haikala, Timo Reunala

Omaisten psyykkinen tilanne ja ammattiavun tarve läheisen itsemurhan jälkeen

Suomessa tehdään noin 1 400 itsemurhaa vuodessa (1). Nämä tapahtumat koskettavat aina itsemurhan tehneen omaisia ja muuta lähipiiriä (2). Se voi aiheuttaa masennusta, itsesyytöksiä, sekavuutta, häpeäntunteita, psykosomaattisia oireita, ambivalenssia tai muunlaista mielen haavoittumista, jotka voivat seurata jopa lopun elämää (3-12). Lähiympäristöltä saatu inhimillinen sosiaalinen tuki koetaan näissä tilanteissa usein vähäiseksi (8,13,14,15). Pahimmillaan tapahtuma voi johtaa yhden tai useamman omaisen itsemurhaan (16). Tapauksissa, joissa vainajalta jää lapsia, jälkeen jäävän vanhemman kyky käsitellä kokemusta psykologisesti vaikuttaa suuresti heidän myöhempään psyykkiseen hyvinvointiinsa (17,18). Perheenjäsenten itsetuhokäyttäytyminen voi myös ennustaa lasten tapaa ratkaista myöhemmät ongelmat itsetuhoisesti (16,18,19).

Pirjo Saarinen, Heimo Viinamäki, Johannes Lehtonen, Jouko Lönnqvist