o Oikea hoito selkä- potilaalle oikeaan aikaan

Selkäsairaudet ovat erittäin tavallisia. Suomessa selkäsairauksia poti vuonna 1995 noin 10 prosenttia väestöstä ja eläkkeellä niiden vuoksi oli 14 prosenttia. Yli puolet 30 vuotta täyttäneistä on kokenut elämänsä aikana vähintään viisi selkäkipujaksoa. Taudin yleisyydestä huolimatta selkäpotilaista vain noin 15 prosentille voidaan antaa selvä diagnoosi joko vakavan spinaalisen taudin tai iskiasoireen perusteella. Diagnostiikan vaikeutta kuvaavat myös selkäsairauksien historian monet muotivirtaukset sekä eri ajankohtien ja eri maiden hoitosuositusten huomattavat erot.

Marjukka Mäkelä

Eettisiä näkökohtia terveydenhuollon hallinnossa MATTI ISOHANNI

Eettisesti korkeatasoinen hallinto on kaikkien hallinnon osapuolten etua ja hyvää edistävää toimintaa, jossa organisaation perustehtävä toteutuu ja esimiehet ja alaiset voivat mahdollisimman hyvin. Terveydenhuollon tiimityössä korostuu eri osapuolten keskinäinen yhteensopivuus ja valmius yhteistyöhön. Potilaan etu, työntekijän lähipiirin odotukset ja toiminnan rahoittajan tavoitteet tulee ottaa huomioon. Kliinisen tiimin johtaminen edellyttää paitsi hyvää johtamistaitoa, myös itse asian osaamista. Kumpaakin pitää opetella, kliinisen alan asiantuntija ei voi ilman muuta olettaa hallitsevansa kaikkea myös johtamistaidon alueella.

Mikä on Vankimielisairaala?

Sanalla "vankimielisairaala" lienee monen mielessä varsin kolkko kaiku. Useimmat eivät tiedä, että Suomen ainoa vankimielisairaala sijaitsee Turussa, Kakolanmäen satamanpuoleisessa eli etelärinteessä, lähellä Turun keskusvankilaa ja Turun lääninvankilaa. Viime syksynä 85 vuotta täyttäneellä Vankimielisairaalalla on vankeinhoidon ja psykiatrian kentässä oma erikoisasemansa, jota tässä kirjoituksessa valotetaan.

Hannu Lauerma

Päivän tärkein ateria? - aterioiden koostumus vuonna 1992

Aamuateria on ollut aina tärkeä suomalaisessa ateriajärjestyksessä (1,2). Sen merkitys oli erityisen suuri menneinä vuosikymmeninä, jolloin tehtiin usein fyysisesti raskasta työtä. 1900-luvun alussa suomalainen maalaisväestö aloitti päivänsä aamukahvilla, joka juotiin heti heräämisen jälkeen klo 5-6. Päivän ensimmäinen varsinainen ateria, aamiainen syötiin useimmiten klo 8-9, ja siitä saatiin kolmannes koko päivän energiasta.

Päivi Kleemola, Eva Roos, Ritva Prättälä

Hallitus hioi palkkarakenneuudistuksen tavoitteita

Lääkäriliiton tavoitteena on saada lääkärien perustyöajan palkkaan tuntuva tasokorotus liittämällä sopimukseen uusia lääkärien pätevyyteen ja velvoitteisiin liittyviä lisiä sekä ottamalla käyttöön suoritepalkkausjärjestelmä. Palkkarakenneuudistuksen yleislinjoista päätettiin jo viime joulukuussa, mutta niitä hiottiin edelleen hallituksen iltakoulussa ja kokouksessa 27.-28.2.97. Tavoitteiden muokkaamista jatketaan kevään mittaan liiton valiokunnissa ja hallituksessa siten, että toukokuussa kokoontuva valtuuskunta voi vahvistaa liiton varsinaiset virkaehtosopimustavoitteet.

Ny lönestruktur tar form

Läkarförbundet har satt som mål att driva igenom en kännbar höjning av läkarnas lönenivå för ordinarie arbetstid. I löneavtalet vill förbundet få in nya tillägg för kompetens och speciella skyldigheter samt införa prestationslön. De allmänna riktlinjerna för en reform av lönestrukturen slogs fast redan i december i fjol. Styrelsen arbetade vidare med frågan under en aftonskola och vid styrelsemötet den 27-28 februari. Under vårens lopp skall förslaget till ny lönestruktur ytterligare behandlas i olika utskott och i styrelsen så att förbundets fullmäktige i maj kan slå fast de slutliga avtalsyrkandena.

Työryhmät valmistelemaan tiedotusstrategiaa ja terveydenedistämistä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 28.2.97 hiottiin liiton neuvottelutavoitteita sekä päätettiin asettaa työryhmä valmistelemaan edunvalvontaan liittyviä tiedotustoimenpiteitä. Palkankorotusvaatimusten toteuttaminen vaatii onnistunutta tiedotustoimintaa, jotta liiton tavoitteille saadaan jäsenistön yksimielinen tuki sekä suuren yleisön ymmärtämys.

Styrelsebeslut den 28 februari Satsning på informationsstrategi och hälsofrämjande

Läkarförbundets styrelse sammanträdde den 28 februari bl.a. för att finslipa förbundets förhandlingsmål. Styrelsen tillsatte också en särskild arbetsgrupp för att arbeta med informationen om förhandlingsfrågorna. För att kunna driva igenom förbundets krav på löneökningar krävs det effektiv information, dels för att få medlemskåren att enhälligt stöda förbundets förhandlingsmål och dels för att nå allmänhetens förståelse för förbundets lönekrav.

Työaikaratkaisut turvasivat työrauhan

Työaikalain voimaantulo on loppusyksystä tehtyjen paikallisten työaikaratkaisujen jälkeen sujunut rauhallisesti, ilmeni Lääkäriliiton järjestövaliokunnan kokouksessa 26.2.97. Lääkärien työaikajärjestelyt ovat säilyneet pääosin ennallaan, vaikka sairaanhoitopiirikohtaiset ratkaisut poikkeavat jonkin verran toisistaan. Työajan seurantaa on useimmilla työpaikoilla pyritty tehostamaan joko kulunvalvontalaitteiden avulla tai manuaalisesti. Perustyöajan ylitykset pyritään korvaamaan ensi sijassa vapaa-aikana.

Kilpailulla tehoa ja laatua terveydenhuoltoon

Terveydenhuollon tehokkuutta voitaisiin edistää ja kustannuksia säästää 10-20 % kilpailun avulla, totesi Kilpailuviraston johtaja Rauni Hagman Lääkäriliiton vuosipäiväseminaarissa 28.2.97. "Onko suomalainen terveydenhuolto tienhaarassa" -seminaarissa käsiteltiin terveydenhuollon ajankohtaisia talous- ja kehitysnäkymiä sekä esiteltiin Lääkäriliitossa kehiteltyä tilaaja-tuottajamallia.