Manipulaatiohoitoon - mutta minne?

Manipulaatiota on alettu käyttää yhä lisääntyvässä määrin selkä- ja niskakipujen hoitoon. Manipulaatiohoito kuuluu sekä pitkäaikaisen kliinisen kokemuksen että lääketieteellisten tutkimusten pohjalta nykyään myös virallisiin hoitosuosituksiin useissa maissa. Manipulaatiohoitoja antavat lääkärit, fysioterapeutit ja eri manipulaatiokoulukuntia edustavat ammatinharjoittajat, jotka ovat hankkineet koulutuksensa ulkomaisissa oppilaitoksissa. Suomessa ei virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa ole mahdollista hankkia koulutusta manipulaatiohoitojen suorittamiseen. Manipulaatiohoito ei ole riskitöntä, joten lääkärin tulee olla tietoinen vastuustaan suositellessaan sitä potilaalleen ja mieluiten varmistaa hoidon suorittajan ammattitaito.

Jari Ylinen, Markku Paatelma, Olavi Airaksinen

Kiista erityiskorvattavuudesta saatetaan viedä EY-tuomioistuimeen

Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääketeollisuuden erimielisyydet menettelystä, jolla Suomessa päätetään lääkkeiden erityiskorvattavuudesta, saattavat siirtyä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Suomen valtio on saanut EU-komissiolta ns. perustellun lausunnon, joka on komission lopullinen kanta. Komission harkinnassa on, viedäänkö kiista EY-tuomioistuimeen, jonka päätöstä valtio on velvollinen noudattamaan.

Suvi Sariola

Hoitosuositukset ja tietojärjestelmät ammattilaisten aseiksi priorisointiin - mutta ratkeaako niillä rahoituskriisi?

Priorisointipäätöksiä tehdään jatkuvasti niin poliittisella tasolla budjettipäätöksissä, hoitolaitosten toimintasuunnitelmissa kuin potilastyössäkin, tahallisesti ja tahattomasti. Vielä viisi vuotta sitten järjestetyssä seminaarissa priorisointia pyrittiin lähinnä torjumaan, mutta nykyään siihen suhtaudutaan kiihkottomammin: potilaskohtaistenkaan valintojen tekeminen ei tarkoita samaa kuin hoitamatta jättäminen. Priorisointiseminaari keskusteli vilkkaasti aiheestaan, jota alustuksissa laajennettiin moniin suuntiin.

Marianne Jansson

Aluepäälliköt - keitä he ovat ja mitä he tekevät

Lääkäriliittoon perustettiin 1980-luvun alussa aluepäällikköorganisaatio, joka muodostettiin yliopistosairaalapiirijakoa noudattavaksi. Kullekin viidelle alueelle nimettiin aluepäällikkö, jonka tehtävänä oli koordinoida vuoden 1984 työtaistelu. Aluepäällikköorganisaation tarpeellisuus todettiin pysyväksi mainitun työtaistelun jälkeen. HYKS:n alueen suuren lääkärimäärän vuoksi sinne nimettiin 1980-luvun lopussa toinen aluepäällikkö. TAYS-piirin suuren maantieteellisen koon vuoksi siitä ja HYKS-piiristä erotettiin Lahden alue 1990-luvun alussa ja valittiin seitsemäs aluepäällikkö.

Olli Meretoja

Hallituksen päätöksiä 11.2.99: Ympäristöterveyden sarka pohdittavaksi

Lääkäriliiton hallitus asetti kokouksessaan täksi vuodeksi ympäristöterveyden työryhmän pohtimaan ympäristöterveyden kysymyksiä. Sen yleisenä tavoitteena on lisätä lääkärijärjestöjen tietoa ja asiantuntemusta ympäristöterveyden asioissa.

Mika Vehkasaari

Styrelsenytt den 11 februari Satsning på miljömedicin

Styrelsen tillsatte en miljömedicinsk arbetsgrupp som under innevarande år skall satsa på att öka läkarorganisationernas kunskap om och beredskap att driva miljömedicinska frågor. Då det allmänna miljömedvetandet ökar måste också läkarkåren ha bättre möjligheter att påverka miljöfrågor i kommunerna.

Liiton uusi varapuheenjohtaja Pirkko Valtola: Koulutukseen pääsy ongelmana

Mikkeliläinen terveyskeskuslääkäri Pirkko Valtola on loikannut aimo harppauksen lääkäreiden järjestötoiminnan huipulle. Viime vuoden lopulla hänet valittiin sekä liiton varapuheenjohtajaksi että Kunnallislääkäreiden puheenjohtajaksi.

Mika Vehkasaari

Kati Myllymäki EU:n lääkärikoulutuksen neuvoa-antavan komitean puheenjohtajaksi

Lääkärikoulutusasioiden neuvoa-antavana komiteana EU:ssa on vuodesta 1975 alkaen toiminut ACMT (Advisory Committee on Medical Training). Siinä ovat edustettuina ammattikunta, yliopistot sekä viranomaiset. ACMT:n uuden kokoonpanon ensimmäisessä kokouksessa Brysselissä 5.2.99 komitealle valittiin kolme puheenjohtajaa, joista yhdeksi tuli Lääkäriliiton puheenjohtaja Kati Myllymäki.

Hannu Halila

Priorisointi, näyttöön perustuva lääketiede ja etiikka

Tämän kirjoituksen tavoite on problematisoida eräitä priorisoinnin ja näyttöön perustuvan lääketieteen eettisiä taustakysymyksiä. Käsittelen niitä tässä tapausesimerkkien valossa. Yksittäisten tapausten tai kliinisten havaintojen perusteella ei voida todentaa tieteellisiä tosiasioita. Kuitenkin esimerkkitapauksia käytetään usein pohdittaessa arvoasetelmia. En argumentoi, että priorisointi ja näyttöön perustuva lääketiede olisivat taloudellisista lähtökohdista perusteltuina sinänsä epäeettisiä, vaan totean niiden tueksi käytettävien yksinkertaisten utilitarististen argumenttien olevan ongelmallisia. Utilitarismin eettisen teoriasuuntauksen mukaisesti suurimpaan yhteiseen onnellisuuteen johtavat toimet ovat välttämättä eettisiä (1).

Jyrki Korkeila

Ranskan yksityislääkärit sotajalalla

Ranskan sosiaaliministeri Martine Aubry toivoo saavansa maan sosiaalibudjetin tasapainoon ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen. Tätä tavoitetta silmälläpitäen hän on käynnistänyt useita terveysalaa koskettavia uudistuksia, jotka pyrkivät väkevin keinoin rajoittamaan valtion terveysmenojen kasvua. Vähitellen Aubry on ajautunut avoimeen sotaan lääkäreiden ammattiliittojen kanssa.

Virpi Latva