Etälääketiede kliinisessä neurofysiologiassa

Tietotekniikan ja televiestinnän kehittyminen mahdollistavat aiempaa laajemmat etälääketieteen sovellukset. Koska Suomi on harvaanasuttu maa, on täällä tarve selvittää etälääketieteen käytön mahdollisuuksia eri lääketieteen aloilla. Kliininen neurofysiologia on pieni erikoisala ja useimmissa keskussairaaloissa on vain yksi alan erikoislääkäri. Koska suurin osa tutkimuksista tehdään jo nykyään digitaalitekniikalla, sopivat etälääketieteen sovellukset alalle hyvin. Tässä katsauksessa tarkastellaan etälääketieteen käytön mahdollisuuksia kliinisessä neurofysiologiassa ja kerrotaan ensimmäisistä kokemuksista digitaalisen EEG-signaalin siirrosta eri paikkakuntien välillä.

Matti Erkinjuntti, Esa Rauhala, Pekka Loula Esko Räty, Hannu Mikola, Veikko Häkkinen

Ajokyvyn arvioinnin ongelmatapaukset

Valtaosa maantieliikenteen kuljettajien ajokyvyn lääketieteellisistä arvioinneista on rutiiniomaisen pulmattomia. Ongelmatapauksien määrä on kuitenkin lisääntymässä, mm. ikääntyneiden kuljettajien määrän kasvaessa. Ongelmat liittyvät usein juridisiin tai vuorovaikutuksellisiin seikkoihin, kun taas lääketieteellinen problematiikka on yleensä häiriöiden mittaamisen vaikeutta. Keskitetty ongelmatapausten arviointijärjestelmä kohentaisi tasa-arvoisuutta ja parantaisi toiminnan laatua.

Mikael Ojala

Kliinisen päätöksenteon ja diagnostiikan oppimista tukeva tietokoneohjelma

Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitoksessa on puolentoista vuoden ajan käytetty kliinisten perusopintojen sekä yleislääketieteen erikoiskoulutuksen tukiaineistona monipuolista tietokoneohjelmaa. Utahin yliopistossa suunniteltu Iliad soveltuu hyvin diagnostiikan ja kliinisen ongelmanratkaisun harjoitteluun sekä sairauksia koskevan tiedon kartuttamiseen.

Pirkko Kekki-Karppinen, Pertti Kekki

STM panostaa tietotekniikan hyödyntämiseen

Viime keväänä valmistunut työryhmämuistio tietoteknologian hyödyntämisstrategiaksi sosiaali- ja terveydenhuollossa on nyt poikimassa käytännön toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti tammikuun lopulla strategiaan liittyvät pilottihankkeet. Kaikkiaan ministeriö kohdentaa tietoteknologiaprojektiin rahaa tänä vuonna noin 17 miljoonaa markkaa.

Terveydenhuolto tienhaarassa

Eräs sairaala palautti erään potilaan erään lähetteen takaisin hoitavalle lääkärille. Potilasta ei katsottu voitavan edes kutsua poliklinikalle erikoislääkärin tutkittavaksi, näin ollen ei myöskään kyseistä potilasta laitettu toimenpidejonon hännillekään, ei minkäänlaiseen kiireellisyys- eli hitausluokkaan. Palautettuun lähetteeseen oli kirjoitettu perustelutkin. Potilaan ikä, komplikaatioriskit, pitkät poliklinikkajonot, virkatilanne, leikkausjonojen pituus ja niin edelleen.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton hallitus 6.2.97 Tilaaja-tuottajamallin linjaukset hyväksyttiin

Lääkäriliitossa on pitkään valmisteltu keinoja terveydenhuollon toiminnan ja rahoituksen kehittämiseksi. Asiaa selvittämään vuoden 1995 lopulla asetettu Kari Pylkkäsen johtama ns. tora-työryhmä on jättänyt liiton hallitukselle raporttinsa, jonka keskeiset linjaukset hyväksyttiin 6.2. Työryhmä ehdottaa, että terveyspalvelujen rahoittaja ja tuottaja eriytetään toisistaan tilaaja-tuottajamallin avulla. Saattamalla terveyspalvelut hallitun kilpailun kohteeksi voitaisiin edistää potilaan valinnanvapautta ja hoidon laatua sekä parantaa samalla terveydenhuollon toimivuutta ja taloudellisuutta.

Styrelsebeslut den 6 februari Riktlinjer för en beställar-producentmodell i vården

Läkarförbundet har länge arbetat med frågor som gäller hälso- och sjukvårdens organisation och finansiering. En arbetsgrupp under ledning av Kari Pylkkänen har sedan slutet av år 1965 grunnat på finansieringsstrukturen i vården och har nu lämnat sitt betänkande. Styrelsen godkände arbetsgruppens riktlinjer. Arbets-gruppen föreslår att finansiärer och producenter av vårdtjänster skall skiljas åt enligt en ny beställar-producentmodell. Patientens valfrihet främjas av måttfull konkurrens i fråga om vårdtjänsterna samtidigt som vårdens kvalitet kan höjas och hälso- och sjukvården fås att fungera bättre och mera ekonomiskt.

Tilaaja-tuottajamallin kokeilu terveydenhuollossa

Eriarvoisuuden lisääntyminen ja potilaan valinnanvapauden puuttuminen

Palkkarakenneuudistusta valmistellaan EVA:ssa

Lääkäriliiton tavoitteena on lääkärien peruspalkkatason parantaminen suoritepalkkauksen sekä pätevyyteen ja erityisvelvoitteisiin liittyvien lisien avulla. Työsidonnaisuuden vähentäminen uuden työaikalain mukaisesti edellyttää palkkauksen painopisteen siirtämistä päivystysajalta säännöllisen työajan ansioihin.Valtuuskunnan joulun alla käsittelemien tavoitteiden muokkaaminen konkreettisiksi virkaehtosopimustavoitteiksi on alkanut liiton edunvalvontavaliokunnassa, joka kokoontui tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 4.2.97.

Luottamusmiespäivillä pohdittiin: Sopiiko kellokortti sairaalaan?

Viime vuoden lopulla voimaantullut työaikalaki on vauhdittanut työajanseurantalaitteiden tuloa sairaaloihin. Käytössä olevat kellokortit soveltuvat lähinnä perustyöajan laskentaan, mutta uudempien, lääkärien lisätyön ja päivystyksen rekisteröintiin kykenevien laitteiden hankintaa valmistellaan parhaillaan mm. yliopistosairaaloihin. Lääkärikartellin luottamusmiespäivillä 30.1.97 todettiin työajan seurannan olevan sinänsä tarpeellista, mutta kovin pitkälle kehiteltyjen järjestelmien käyttöönottoa juuri nyt pidettiin ennenaikaisena, kun Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ei vielä ole päästy sopuun edes siitä, mikä on lääkärien työaikaa.