Kirjauutuuksia

Luettelossa on hiljattain markkinoille ilmestyneitä uutuuskirjoja ja aiemmin ilmestyneiden kirjojen uusia painoksia. Luettelon on toimittanut Akateeminen Kirjakauppa

Tupakoitsijan terveystarkastus avuksi lääkärin käytännön työhön

Tupakoimattomuuden edistämisen ja tupakoinnin lopettamisen merkityksestä kansanterveyden kohentumiseen ollaan oltu harvinaisen yksimielisiä jo vuosikausia. Asia on ollut esillä niin WHO:n ja Euroopan unionin toimenpideohjelmissa kuin kansainvälisissä terveyspolitiikan strategisissa linjauksissakin. Lääkäriliitto on kiinnittänyt huomiota tupakointiin liittyviin kysymyksiin jo 1960- ja 1970-luvun vaihteessa valmisteltaessa Suomen tupakkalainsäädäntöä. Tämän jälkeen liitto on mm. julkaissut lukuisia kannanottoja ja vetoomuksia tupakoimattomuuden merkityksestä terveydelle, asettanut työryhmiä, toteuttanut kampanjoita ja myös tutkinut lääkärien tupakoinnin yleisyyttä. Vuonna 1993 Lääkäriliitto julkaisi tupakkapoliittisen ohjelman. Siinä todetaan, että lääkäreillä tulisi olla käytössään viimeinen tieto tupakan terveysvaikutuksista ja keinoista, jolla voidaan tukea tupakoinnin lopettanutta. Ohjelman tavoitteet ovat kuitenkin toteutuneet vain harvoin.

Hannu Wallinheimo, Anne Pietinalho

Hälsoundersökning av rökare som hjälpmedel vid konsultationen

Det har redan i åratal rått sällsynt stor enighet om att minskad rökning främjar folkhälsan. Frågan har varit aktuell både i WHO och EU och då internationella hälsopolitiska riktlinjer har utformats. Läkarförbundet fäste uppmärksamhet vid rökningens verkningar på hälsan redan vid övergången från 1960- till 1970-talet då arbetet på den finländska tobakslagstiftningen påbörjades. Sedan dess har förbundet bl.a. publicerat en mängd ställningstaganden och appeller om rökningens skadlighet för hälsan, tillsatt arbetsgrupper, genomfört kampanjer och därtill undersökt läkarnas rökvanor. År 1993 offentliggjorde Läkarförbundet sitt tobakspolitiska program. Där konstateras att läkarna borde ha tillgång till den nyaste kunskapen om rökningens verkningar på hälsan och om metoder avsedda att stöda rökare som slutat. Programmets mål har dock allför sällan uppfyllts.

Hannu Wallinheimo, Anne Pietinalho

Muutokset alkoholiin liittyvässä kuolleisuudessa suomalaisen kuolemansyytilaston tietojen valossa

Sekä alkoholinkulutus että alkoholikuolleisuus ovat kasvaneet Suomessa voimakkaasti 1960-luvun loppupuolelta aina lamavuosiin asti. Alkoholikuolleisuuden keskimääräisten muutosten takaa paljastuu erilaisia väestöryhmittäisiä kehityskulkuja. Kasvu on ollut suhteellisesti voimakkaampaa naisilla kuin miehillä, mutta miesten alkoholikuolleisuus on edelleen noin seitsenkertainen naisiin verrattuna. Miesten alkoholikuolleisuuden kasvu nousukaudella ja väheneminen lama-aikana oli suhteellisesti voimakkainta 15-29-vuotiaiden ikäryhmässä. Muutokset olivat negatiivisimmat sekä nousukaudella että laman aikana matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Artikkelin tarkasteluissa käytettiin myös myötävaikuttavia kuolemansyitä, jotka auttavat saamaan paremman käsityksen alkoholikuolleisuuden muutoksista kuin pelkkien peruskuolemansyiden tarkastelu.

Pia Mäkelä

Masennuspotilaan muistihäiriö - psykiatrinen oire vai kognitiivinen suoritushäiriö?

Työikäiset masennuspotilaat valittavat usein muistin heikentymistä. Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin koettujen muistihäiriöiden, kognitiivisen suorituskyvyn, masentuneisuuden ja muiden psyykkisten häiriöiden välistä yhteyttä 21-69-vuotiailla masennuspotilailla, muistihäiriöitä valittavat eivät eronneet muistinsa toimivaksi kokevista yleisen kognitiivisen kapasiteetin, kognitiivisen toiminnan joustavuuden tai kontrollin suhteen. Myöskään suoritukset muistia ja keskittymiskykyä vaativissa osatehtävissä eivät juurikaan poikenneet muistinsa toimivaksi kokevien suorituksista. Koetun muistihäiriön esiintyminen oli sen sijaan voimakkaasti yhteydessä mielialaan, aleksitymiaan ja muiden psyykkisten oireiden esiintymiseen sekä psykososiaaliseen toimintakykyyn. Masentuneisuuden aiempi kesto ei ollut yhteydessä kognitiivisen suorituksen tasoon. Muistin huonoutta valittavaa potilasta tutkittaessa masennuksen arviointi kuuluu ensi vaiheen tutkimuksiin.

Risto Antikainen, Tuomo Hänninen, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi, Heli Koivumaa-Honkanen, Antti Tanskanen, Heimo Viinamäki

Syöpä ei tartu, eihän?

Eri syöpäkasvainten riskitekijöihin kuuluu infektioita aiheuttavia tekijöitä. Eräät bakteeri- ja loistaudit lisäävät syöpien esiintyvyyttä ja vieläpä spesifisesti tietyissä elimissä. Monilla organismeilla kuten viruksilla on osoitettu olevan kykyjä muuttaa nisäkässolujen perimää eli sitä solun rakennetta, joka säätelee solun muuttumista pahanlaatuiseksi. Virusten perimäkoodit ovat osittain eukaryoottisista soluista muunneltuja ja virukset pystyvät siirtämään geenejään ihmisenkin soluihin. Tiedot virusten ja syöpägeenien samankaltaisuuksista ja yhteyksistä lisäävät tietoa syövän synnyn perusmekanismeista ja samalla huolta ympäristön yllättävistäkin vaikutuksista sairauksiimme. Eliökunnan keskinäistä valtataistelua käydään myös sairauksia aiheuttamalla.

Maria Mulari, Risto Johansson

Leukopenia

Leukopenia on yleinen ja onneksi usein viaton laboratoriolöydös. Selvä leukopenia johtuu lähes aina neutrofiilisten granulosyyttien vähäisyydestä eli neutropeniasta. Sen syy on aina pyrittävä selvittämään, sillä leukopenia saattaa olla merkkinä myös vakavasta sairaudesta. Neutropenian hoidossa on tärkeintä pyrkiä poistamaan sen aiheuttaja, mikäli mahdollista. Tehokas infektioiden hoito ja ehkäisy on tärkeää, sillä neutropeeniseen sepsikseen liittyy edelleen kohtalaisen suuri kuolleisuus.

Marjatta Sinisalo

Negatiivisten oireiden, depression ja lääkityksen aiheuttaman ekstrapyramidaalioireiston erotusdiagnostiikka skitsofreniassa

Skitsofreniaan liittyvät negatiiviset eli vetäytymisoireet ilmenevät esimerkiksi psykososiaalisen toimintakyvyn huononemisena, tunneilmaisun latistumisena tai puheen sisällön niukkenemisena. Toisaalta erityisesti akuutin psykoosivaiheen jälkeen monilla skitsofreniapotilailla esiintyy masentuneisuutta ja neuroleptilääkityksestä johtuvia ekstrapyramidaalioireita. Negatiivisten oireiden erotusdiagnostiikka on vaikeaa, koska varsinkin psykomotoriikan hidastuminen saattaa liittyä mihin tahansa näistä syistä. Kuitenkin hoito vaihtelee etiologian mukaan: mahdollisuuksia ovat neuroleptilääkityksen vaihtaminen atyyppiseen valmisteeseen, antidepressiivisen lääkityksen aloittaminen tai neuroleptiannoksen vähentäminen. Näiden kolmen oireryhmän tunnistamista ja erottamista toisistaan voidaan parantaa paitsi potilaan pitkäjänteisellä seurannalla myös ongelman systemaattisella tarkastelulla esimerkiksi arviointiasteikkojen avulla.

Juha Lehti, Olli Kampman, Klaus Lehtinen

Tutkimustulosten arviointi

Näyttöön perustuvan hoidon merkitys on viime vuosina näkyvästi korostunut, ja lääketieteellistä tutkimustietoa onkin tarjolla erittäin runsaasti. On kuitenkin huomattava, että tutkimustulokset ja niiden tulkinta saattavat joskus sisältää suoranaisia virheitä. Lääkärin kyky tulkita ja soveltaa lukemaansa on tällöin ensiarvoisen tärkeää. Seuraavassa esitetään käytännön lääkärin tueksi tieteellisen artikkelin arvioinnissa tarvittavia tilastotieteen peruskäsitteitä ja yleisimpiä analyysien ja päätelmien virheitä.

Pasi Lehto, Jouko Remes, Kari Kivistö

Lyhyesti: Prednisoni ei pilaa astmalasten rokotusta

Kortisoni on immunosuppressiivinen aine, joten periaatteessa se voi vähentää rokotuksen tehoa. Tämän tutkimuksen perusteella se ei ainakaan vaikuttanut influenssarokotuksen tehoon lapsilla, jotka saivat prednisonikuurin pahentuneen astmansa hoidoksi. Rokotteella saatiin aikaan vähintään verrokkien veroinen vasta-ainevaste titterien nousulla mitattuna. Tutkijoiden mielestä astmalapsia voidaan tehokkaasti rokottaa influenssaa vastaan kortisonihoidosta huolimatta. 5

Heikki Arvilommi