Odottavan äidin perinnöllisyysneuvonta

Äitiyshuollon tavoitteena on, että uusi syntyvä sukupolvi olisi mahdollisimman terve. Tämän vuoksi WHO on asettanut Terveyttä 2000 -ohjelmassaan erääksi äitiyshuollon tavoitteeksi sikiön kehityshäiriöiden varhaisen toteamisen. Sikiön kromosomivikojen, rakennepoikkeavuuksien ja äidin geenivirheiden seulontaa tulee puntaroida kehitettäessä äitiysneuvolatoimintaa. Seulontoja voidaan tarjota erityisesti silloin, kun äiti odottaa ensimmäistä lastaan ja suvussa ei ole tiedossa mitään perinnölliseksi epäiltävää sairautta. Koska äidit tulevat lähivuosina kysymään geenitestejä on parempi, että niitä voidaan tarjota suunnitellusti. Pelkkä kaupallinen geenivirheiden tutkimus ilman geenitestiin liittyvää kliinistä asiantuntemusta on arveluttavaa. Tulevaisuudessa geenitestit tulee tehdä jo raskauden suunnitteluvaiheessa. On korostettava, että kaikkien äidin ja sikiön tutkimusten tulee olla täysin vapaaehtoisia.

Markku Ryynänen, Pertti Kirkinen

Alendronaatti ja luunmurtumat

Aikamme vitsauksiin kuuluu luun haurastumatauti, osteoporoosi, jonka hoidossa voidaan käyttää naisilla estrogeenia ja naisilla ja miehillä kalsitoniinia, kalsitriolia, natrium-fluoridia tai bisfosfonaatteja. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluva lääke, alendronaatti, lisää Fracture Intervention Trialin (FIT) mukaan merkitsevästi luuston mineraalitiheyttä ja vähentää nikamaluhistumien ilmaantuvuutta.

Robert Paul

Järkeä kännykän käyttöön

Viime aikoina on sanomalehtien pääkirjoituksia myöten keskusteltu käsipuhelimien liikenneturvallisuudesta. Turvallisuuden arvellaan heikkenevän, ja siksi mm. Brasilia, Israel, pari Australian osavaltiota ja Sveitsi kieltävät lailla kännyköiden käytön ajon aikana.

Robert Paul

Sytokiiniprofiili kohtalonkysymys meningokokkitaudeista selviämisessä

Hollantilaistutkimuksen mukaan meningokokkitautiin kuolleiden potilaiden lähiomaisten verisolut tuottivat endotoksiinistimulaation jälkeen selvästi vähemmän tuumorinekroositekijä alfaa (TNF-alfa) kuin infektioista selvinneiden potilaiden solut. Interleukiini-10:n (IL-10) suhteen löydös oli päinvastainen. Riskisuhteina ilmaistuna tulos oli vielä vakuuttavampi: matala TNF-alfa-tuotanto lisäsi fataalin infektion riskin kymmenkertaiseksi, korkea IL-10-tuotanto kaksikymmenkertaiseksi ja molemmat yhdessä monisatakertaiseksi.

Matti Viljanen

Se tarttui sittenkin

Vanha opetus on, että vaikka syövän aiheuttajat (kuten virukset) voivatkin tarttua, itse syöpä sinänsä ei tartu henkilöstä toiseen. Tästähän pitää huolen immuunipuolustus. Kirjallisuudesta löytyy kuitenkin muutamia raportteja, joiden mukaan pahanlaatuinen kasvain olisi tapaturmaisesti siirtynyt terveeseen henkilöön. Mutta mitäpä arvelette seuraavasta tapauksesta?

Heikki Joensuu

Edullinen kolerarokote kehitysmaihin

Kolera on suuri ongelma kehitysmaissa. Perussyy on tietysti sosiaalinen; hygieniaolot eivät ole kunnossa - ja tuskin tällä menolla korjaantuvatkaan. Vuonna 1991 kolera palasi Etelä-Amerikkaan sadan vuoden tauon jälkeen; vuoteen 1994 mennessä tautiin oli sairastunut ainakin miljoona ihmistä. Ruandassa pakolaisleirien epidemioissa sairastui ainakin 70 000 ja kuoli 12 000 ihmistä. Vuosina 1992-93 Intian niemimaalta alkoi uusi pandemia; tällä kertaa aiheuttajana on uudentyyppinen kolerabakteeri.

Pentti Huovinen

Hummallekin huumetta

Olkaamme taas varuillamme, kollegat! Viesti tavallisesti luotettavalta taholta kertoo, että vastaanotoillamme kiertää muita kuin väestömme enemmistöä edustavia hevosmiehiä ja -naisia edellyttämässä uuden Pharmacan keltaisella sivulla numero 132 kolmantena ylhäältä mainittua kipulääkettä. Lääke sisältää karisoprodolia, parasetamolia ja kofeiinia. Nimenomaan tästä valmisteesta on vaivojen valittajalle ollut korvaamatonta apua erilaisiin, sykähdyttävän uskottavasti kuvattuihin oireisiin.

Terveyden edistäminen koko kunnan asiana

Kun Maailman terveysjärjestö tämän vuosikymmenen alussa laati maakohtaisen arvion Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelman toteuttamisesta, Suomi sai monien kiitosten ohella kritiikkiä siitä, ettei ohjelmaa ollut viety paikallistasolle. Tällöin käynnistettiin ohjelman kuntaprojekti, jossa 7 kuntaa on hakenut keinoja väestön terveyden edistämiseksi. Kuntaprojektin loppuraportti valmistui tammikuussa.

Kosteus kuriin rakennuksissa

Kosteusvauriot ja home aiheuttavat rakennuksissa huomattavia vahinkoja, joiden korjaaminen on sekä hankalaa että kallista. Kosteuden aiheuttamat terveyshaitat tulevat ilmi vasta sitten, kun rakennuksen kostuminen on päässyt jo pitkälle. Tällöin tarvitaan lähes aina rakenteiden purkamista ja korvaamista uudella materiaalilla. Sairasta rakennusta ei voi hoitaa oireita lievittämällä, vaan ainoastaan poistamalla niiden syy.

Tapausselostus kahden koulun kosteus- ja homevaurio-ongelman tutkimisesta

Kahden vantaalaisen koulun kosteusvaurioihin liittyviä terveyshaittoja tutkittiin terveysvalvonnan, työterveyshuollon ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Koulut olivat 1960-luvulla rakennettuja, väliaikaiseen käyttöön tarkoitettuja puurakenteisia elementtikouluja. Kosteusvaurioihin liittyvää homealtistusta tutkittiin ottamalla mikrobiologisia näytteitä sisäilmasta, rakennusten pinnoilta ja rakennusmateriaaleista. Rakennuksissa työskentelevien oireita kartoitettiin kyselyllä ja kliinisillä kokeilla. Kymmenellä opettajalla neljästätoista todettiin homepölyaltistukseen sopiva oireyhtymä, jonka oireet hävisivät valtaosalta altistumisen loputtua. Terveyshaittojen esille tulon jälkeen koulujen käytöstä luovuttiin ja myöhemmin rakennukset purettiin. Selvityksen aikana tuli esiin vaikeus osoittaa kosteusvaurioihin liittyvä homealtistus ja sen aiheuttamat terveyshaitat. Näiden selvittämiseksi tarvitaan uusia tutkimusmenetelmiä ja yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kesken.

Päivi Loikkanen, Kaisa Hemminki, Kari Reijula