Lääkäriliiton yhteistyöprojekti Namibiassa jatkuu

Oshakatin sairaalan johtava ylilääkäri N.T. Hamata vieraili Suomessa tammikuussa tutustuen suomalaiseen terveydenhuoltoon, Lääkäripäiviin ja Lääkäriliittoon. Tohtori Hamata on mukana Namibian lääkäriliiton hallituksessa, jonka kanssa Suomen Lääkäriliitto on harjoittanut yhteistyötä jo lähes kymmenen vuoden ajan. Suomi on tukenut Namibian lääkäriliiton toimintaa sen perustamisesta alkaen sekä osallistunut ortopedisen hoidon kehittämiseen maan luoteisosassa sijaitsevassa Oshakatin sairaalassa. Sairaalassa työskentelee parhaillaankin suomalainen ortopedi Esa Sipola.

Suomalaisia lääkäreitä ulkomailla yli 800

Suomalaisia lääkäreitä oli vuoden 1999 alussa ulkomailla kaikkiaan 827. Ylivoimaisesti eniten lääkäreitä oli Ruotsissa (304). Myös muista Pohjoismaista moni oli löytänyt työpaikan: Norjassa asui 79, Tanskassa 11 ja Islannissa yksi suomalainen lääkäri.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Health Care Financing Administration (HCFA) julkaisi marraskuun alussa uudet perusteet praktiikkakulujen korvaamiselle Medicaren lääkärinpalkkioiden yhteydessä. Tämän vuoden alusta alkaneen nelivuotisen ylimenokauden aikana lisätään vastaanotoilla toimivien lääkärien palkkioita samalla, kun sairaaloissa toimivat lääkärit menettävät ansioitaan. Palkkiot kuitenkin nousevat keskimäärin 2,3 %. Praktiikkakulut muodostavat 40 % Medicare-korvauksista.

Tuula Fabrizio

Matti Pontevalle: Satunnaistaminen vaikuttaa voimakkaasti tutkimustuloksiin

Kollega Matti Ponteva pohtii Cochrane-katsaukseen liittyvässä kommentissaan Suomen Lääkärilehdessä 1-2/99 (1) satunnaistamisen mielekkyyttä psykologisten interventioiden arvioinnissa.

Kristian Wahlbeck, Eila Sailas

Onnistunut thorax- ja verisuonikirurgian perusoppikirja

Severi Mattilan uusi thorax- ja verisuonikirurgian oppikirja on tervetullut suomenkielinen opas sille tarkoitetulle kohderyhmälle. Lääkäreitten ja alan erikoislääkäreitten perusopetuksen lisäksi se soveltuu hyvin myös alalla työskentelevien sairaanhoitajien luettavaksi. Kirja on kooltaan käteen käypä. Teksti on selvää ja sen jakaminen kahteen palstaan tekee lukemisen miellyttäväksi. Kirjan runsas kuvitus on onnistunut. Piirrokset ovat selkeitä ja havainnollisia olematta liian kaavamaisia. Kuten tekijä esipuheessaan mainitsee, niitten ymmärtäminen edellyttää kohtalaisen määrän anatomisia, patologisia ja fysiologisia perustietoja. Alan erikoisluonteesta johtuen käytetyt termit ovat suurelta osin vieraskielisiä, mutta osin olisi voinut suomenkielisiä vastineita harrastaa enemmän. Yksityiskohtana kiinnittyy huomio erääseen ilmeisesti ikuisuuskysymykseen; dissekaatio vai dissektio. Kirjassa käytetään molempia termejä rinnan.

Erkki Hurskainen

Uusi painos oftalmologian taskukirjasta

Tunnettu lontoolainen oftalmologi, tutkija, opettaja ja kulttuuripersoonallisuus Patrick Trevor-Roper julkaisi 1960 luentonsa pienen taskukirjan muodossa ja antoi sille otsikossa esiintyvän nimen. Samoihin aikoihin hän julkaisi myös varsinaisen 600-sivuisen oppikirjansa Ophthalmology for the Diploma Students. Siitä ehdittiin kuitenkin julkaista vain ensimmäinen painos, kun koko aineisto tuhoutui kirjapainon tulipalossa. Trevor-Roper oli tunnettu huumoristaan ja niinpä tämän teoksen lopussa hän käsitteli silmien käyttäytymistä hirttämisen ja mestauksen jälkeen!

Ahti Tarkkanen

Laboratorio tietää ja osaa

Kliinisen kemian oppikirjoja on maassamme ilmestynyt 1960-luvulta lähtien noin kymmenen vuoden välein. Sitä ennen turvauduttiin useimmissa sairaalalaboratorioissa keittokirjoihin, monisteisiin ja ulkolaisiin teoksiin. Alan skandinaaviset perinteet ja kielimuurin mataluus ovat pitäneet meidät aina kehityksen kärjessä.

Martti Lalla

Korruptoiko lahja hoitosuhteen?

KOK:n lahjusskandaali ja kotimaisetkin talouskohut elävät ja voivat hyvin. Lahjan ja korruption välistä rajaa ja vaikutusta hoitosuhteeseen mietittiin JAMAssa 9/98. Ikiaikainen aihe on vakavan pohdiskelun väärti. Asia on tabuluontoinen ja sivuaa lahjonnan, kiitollisuudenvelan, kateuden ja ammattiylpeyden herkkiä alueita.

Pisara

Keskiajan lääketiede

Länsi-Euroopassa keskiajalla tarkoitetaan yleensä ajanjaksoa 400-1400 jKr. Valtiollisten mullistusten ohella kristinusko jakautui läntiseen ja itäiseen valtapiiriin. Antiikin kulttuurin rappeutuessa sen lääketiede säilyi arabikansojen keskuudessa ja nousi uudelleen tietoisuuteen islamin uskon levitessä nykyisten Espanjan ja Portugalin alueille 1000-luvulla jKr. Tieteen kehitys oli hidasta ja alueellista, kunnes katolinen kirkko ja yliopistot tekivät keskiajan lopulla latinasta oppineiden kansainvälisen kielen.

Auttaisiko laki potilaan hoitoon pääsyä?

Otsikon kysymys asetettiin Suomen Lääkäriliiton kokoonkutsumalle seminaarille viime marras-joulukuun vaihteessa. Kysymyksen asettamisen taustana on Suomen terveydenhuollossa 1990-luvulla tapahtunut kehitys, joka on äkkinäisesti lopettanut ylvästelymme WHO:n mallimaana.

Taito Pekkarinen