76081 osumaa

Lääkärikoulutus ja psykoterapiat

Apulaisprofessori Erkki Väisänen arvosteli Lääkärilehden numerossa 3/97 kirjan "Kerrasta poikki - vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista" (E.B. Foa ja R. Wilson). Hän toteaa arvostelussaan, että kognitiivista psykoterapiaa ei opeteta lääketieteen perusopetuksessa missään yliopistossa Suomessa. Haluamme tuoda julki, että Turun yliopistossa on jo vuosia osana lääketieteen perusopetusta luennoitu myös kognitiivisesta psykoterapiasta. Psykiatrian kurssin aikana on kunkin alueen asiantuntijan luento perheterapiasta, kriisiterapioista, lyhytterapioista, psykoanalyysista, psykodynaamisesta psykoterapiasta ja kognitiivisesta psykoterapiasta. Viime syksynä aloitettiin myös osana erikoislääkärikoulutusta psykoterapiaopetus, jossa käydään läpi sekä psykodynaamisen että kognitiivisen psykoterapian perusteita.

Hasse Karlsson, Päivi Niemi, Raimo Salokangas

Siellä aina ystävä - vai onko?

Vuosikymmeniä sitten pankkiryhmän mainoksessa kerrottiin, että "siellä aina ystävä". Nyt taitaisi olla parasta olla puhumatta pankeista yhtään mitään, kun ne pyrkivät pienasiakkaalta nylkemään sen viimeisenkin pennosen. Pieni asiakas taas olisi sitä mieltä, että pankkien pitäisi rahoittaa taloutensa pääasiassa rahoituslaitoksina eikä pyrkiä rahastamaan pikkuasiakkailta, jotka he ovat eri tavoin kiehtoneet ja houkutelleet pitämään rahansa aina pankissa. Vastaliikkeet ovat nousemassa niin että varokaapa pankinjohtajat ylittämästä yleisön ärsytyskynnystä.

Pressad läkemedelsbransch

De allmänna syftemålen för social- och hälsovårdspolitiken samt i synnerhet gränsdragningarna inom hälsopolitiken borde kunna utgöra ramar även för läkemedelsbranschens agerande. Detta är emellertid förknippat med problem inte minst på grund av att nästan hela läkemedels-branschen, i motsats till hälso- och sjukvården för övrigt, baseras på privat företagsamhet. De läkemedel och den läkemedelsservice som verksamheten genererar finansieras huvudsakligen av samhället.

Suomalaisen aikuisväestön koettu terveys vuosina 1979-95

Suomalaisen aikuisväestön sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on pienentynyt voimakkaasti viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana (1,2). Lisäksi esimerkiksi keuhkosyöpäkuolleisuus on vähentynyt (3) ja yleinen elinikä pidentynyt. Etenkin naisten (4) ja molemmissa sukupuoliryhmissä yli 55-vuotiaiden (5,6) koettu yleinen terveydentila on parantunut selvästi.

Sami Heistaro, Satu Helakorpi, Antti Uutela, Pekka Puska

Uusi menetelmä syöpäkirurgiaan: kolorektaalisyövän levinneisyyden arviointi gammailmaisimella leikkauksen aikana

Kolorektaalisyövän levinneisyyden arviointi leikkauksen aikana perustuu leikattavan alueen tarkasteluun ja käsin tunnusteluun sekä leikkauksen aikana tehtävään maksan ultraäänitutkimukseen. Taudin todellinen levinneisyys voi kuitenkin jäädä aliarvioiduksi toteamatta jääneen mikrometastasoinnin vuoksi, mikä johtaa taudin uusiutumiseen. Käyttämällä gammasäteilijällä leimattua, laskimoon injektiona annettavaa tuumorispesifistä merkkiainetta ja pientä kannettavaa gammailmaisinta voidaan kolorektaalisyövän todellinen levinneisyys arvioida leikkauksen aikana mahdollisesti perinteisiä menetelmiä paremmin. Alustavien kokemusten perusteella menetelmä on lupaava ja saattaa vaikuttaa merkittävästi leikkauksen aikana tehtäviin hoitoratkaisuihin. Gammailmaisinta voidaan käyttää leikkauksen aikana myös muiden kasvainten hoitoon.

Esko Vanninen, Mirja Tenhunen-Eskelinen, Matti Eskelinen, Mikko Tenhunen, Esko Alhava

HIV-infektioon liittyvät kasvaimet

Kaposin sarkooma ja non-Hodgkin-lymfooma ovat tavallisimmat HIV-potilailla todettavat kasvaimet. Nämä kasvaimet ovat HIV-potilailla huomattavan yleisiä; Auroran sairaalassa saatujen kokemusten perusteella noin kolmasosa potilaista saa joko Kaposin sarkooman tai lymfooman. Kasvaimet voivat olla joskus HIV-infektion toteamiseen johtava löydös. Ihmisen kasvainviruksista Epstein-Barrin virus liittyy usein HIV-potilaiden lymfoomiin. Kaposin sarkoomaan ja osaan HIV-potilaiden lymfoomista on osoitettu liittyvän aikaisemmin tuntematon ihmisen herpesviruslaji.

Matti Ristola

Raskauteen liittyvä lantiorenkaan kiputila

Lähes puolet raskaana olevista naisista kärsii erilaisista selkäkivuista, joiden syynä pidetään lantion alueen nivelten löystymistä. Raskauden loppuvaiheessa lantion nivelrako kasvaa ja heti synnytyksen jälkeen se voi olla jopa 35 mm. Tämä voi aiheuttaa virheasentoja selkään ja alaraajoihin. Usein levosta ja tukivyöstä on apua. Kiputila paranee yleensä itsestään viimeistään puolen vuoden kuluttua synnytyksestä, mutta se voi myös kroonistua ja vaivata entistä pahempana seuraavissa raskauksissa.

Harri Hämäläinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030