Kasvissyöjien ravintsemusongelmia

Vaikka kasvissyöjät usein valitsevat ravintolinjansa terveyttään ajatellen, voi pelkkä kasvisruokavalio päinvastoin johtaa puutteelliseen ravinnonsaantiin. Kalsiumin ja jodin saanti jää helposti puutteelliseksi, jos kasvisruokavalioon ei kuulu maitotuotteita, ja D-vitamiinin saanti voi jäädä hälyttävän vähäiseksi. Ravitsemuskatsaus-lehdessä 2/98 selostetaan aiheesta viime vuonna Scandinavian Journal of Nutrition -lehdessä julkaistua tutkimusta.

Uraisä isyyslomalle - vaikka pakolla

- Isä pitäisi tavallaan pakottaa pysähtymään, kun jälkeläinen on syntynyt, sanoo Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, professori Mikko Hallman.

Kuntaliiton ja kymmenen kaupungin yhteisprojekti: Vanhustenhuollon asiakkaiden toimintakyky arvioitavana

Kymmenen suuren kaupungin ja Kuntaliiton yhteisprojektissa pyritään kehittämään vanhustenhuollon asiakkaiden toimintakyvyn ja avun tarpeen mittaamista; mukana tutkimuksessa ovat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.

Ihmisläheisen hoidon kehittäminen - mitä potilaspalaute kertoo?

Systemaattinen potilaspalautteen hankkiminen on tärkeää kehitettäessä sairaanhoitoa. Tutkimusten mukaan potilaat ovat saamaansa hoitoon yleensä tyytyväisiä, ja he ilmaisevat mielipiteitään harvoin sairaalassa ollessaan. Moniammatillisessa ja monimuotoisessa sairaanhoidossa potilaan antama palaute saattaa saavuttaa vain osan henkilökunnasta, jolloin kehittämisehdotukset eivät saa sitä painoarvoa, mikä niille kuuluisi. Kyselytutkimukseen saatuja vastauksia voidaan sen sijaan analysoida moniammatillisesti, ja siksi ne puoltavat paikkaansa kehittymistä haluavissa palvelu-organisaatioissa. Ihmisläheinen hoito on laatukysymys, jolle on asetettu tavoite. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kehitetyllä Ihmisläheinen hoito -laatumittarilla mitattiin tavoitetta kolme kertaa 1990-luvulla, ja tuloksia käytetään hoidon laadun systemaattisessa kehittämisessä.

Eeva Töyry, Katri Julkunen-Vehviläinen, Erja Roine, Matti Mattila, Viljo Rissanen

Mikrobiologian ulkoinen laadunarviointi itse järjestettynä toimintana sairaanhoitopiireissä - mielipiteitä vastaan ja puolesta

Tehokas ulkoinen laadunarviointi kliinisen mikrobiologian laboratorioissa on välttämätöntä toiminnan uskottavuuden kannalta, vaikka se on merkittävä kustannustekijä. KTL selvitti suuriin laboratorioihin suunnatulla kyselyllä mahdollisuuksia ja halukkuutta järjestää asia tukilaboratorion ja tuettavien laboratorioiden välisenä yhteistyönä. Osa piti hanketta mahdollisena ja viittasi hyviin kokemuksiin, joita on saatu eräissä sairaanhoito-piireissä, joissa keskussairaalan laboratorio on järjestänyt terveyskeskuslaboratorioihin ulkoista laadunarviointia. Osa - selvä enemmistö - piti kuitenkin parempana turvautua ulkopuolisen riippumattoman toimittajan laadunarviointiin. Siitä koituvia kustannuksia ei pidetty todellisena esteenä. Ilmeisesti Suomen kaltaisessa maassa molemmat ratkaisumallit ovat toimivia, toisiaan tukevia ja molempia voidaan kehittää edelleen.

Anja Siitonen, Pauli Leinikki

Oikaisu

Suomen Lääkärilehden tietotekniikkanumerossa (SLL 32/98, s. 3657) julkaistiin kirjoitus, joka käsitteli ranteessa pidettävää, käyttäjän terveydentilaa jatkuvasti seuraavaa turvalaitetta. Kappaleessa "Automaattihälytykset käytännössä" mainitut tulokset eivät sisältyneet artikkelissa mainittuun, haastatteluaineistoon perustuvaan FinOHTAn väliraporttiin, vaan ovat tulleet esille Helsingin kaupungin kokeiluun osallistuvan henkilökunnan antaman suoran palautteen kautta. IST Oy pahoittelee antamaansa virheellistä informaatiota.

Kariesprevention mahdollisuudet ja haasteet

Karieksen ehkäisyn ensisijainen merkitys hammashuollolle on mielletty kaikilla hallinnon ja toiminnan tasoilla. Hammashuolto on viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana antanut vakuuttavan näytön siitä, että panostus lasten ja nuorten yleisimpien hammassairauksien ehkäisyyn tuottaa tulosta. Tästä huolimatta vie karieksen ehkäisy ja korjaava hoito terveyskeskusten tilastojen mukaan edelleen yli puolet hammashoito-henkilökunnan työajasta, vaikka sairastavuus on vähäistä. Karies työllistää runsaasti myös yksityissektorilla, jossa hoito painottuu enemmän korjaavaan kuin ehkäisevään hoitoon. Kyse on siis runsaasti yhteiskunnan voimavaroja vievästä asiasta, jonka tarkoituksenmukaisuutta on syytä yhdessä pohtia.

Anja-Riitta Luoma, Eeva Widström

Kunnat haluttomia hoitamaan huumausaineiden käyttäjiä

Sosiaali- ja terveysministeriössä mietitään keinoja, joilla kunnat patistettaisiin ottamaan paremmin vastuuta huumausaineiden käyttäjien hoidosta.

Suvi Sariola

Suurten ikäluokkien mukana lähtee eläkkeelle iso osa sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimasta

Suurten ikäluokkien lähtiessä eläkkeelle lähtee sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimasta samalla 44 000 työntekijää, melkein 40 % alan nykyisestä työvoimasta. Toistakymmentä vuotta tämän jälkeen suuret ikäluokat alkavat tarvita hoitoa ja hoivaa siinä määrin, että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan ennennäkemättömässä tilanteessa.

Suvi Sariola

Apulaisoikeusasiamies haluaa eristämisestä tarkemmat ohjeet mielenterveyslakiin

Eduskunnan apulaisoikeus-asiamies Riitta-Leena Paunio on puuttunut potilaiden eristämiseen psykiatrisessa sairaalahoidossa ja edellyttää mielenterveyslakiin asiaa koskevia täsmennyksiä. Paunion selvityksen mukaan eristäminen on varsin yleistä, mutta sairaaloiden hoitokäytäntö epäyhtenäinen: samankaltaisessa tilanteessa potilas sidotaan toisissa sairaaloissa aina lepositeisiin, toisissa sairaaloissa hänet viedään aina eristyshuoneeseen. Valtakunnallisia ohjeita pidetään erittäin tarpeellisena myös palautteessa, jonka Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on saanut psykiatrisilta sairaaloilta.

Suvi Sariola