Lasten sairaalan ulkopuolisten hätätilanteiden epidemiologia ja ensihoito Suomessa

Lasten hätätilanteet ovat sekä lapsen ja hänen perheensä että koko yhteiskunnan kannalta vakava ongelma. Lapsen ollessa uhrina onnettomuudella on vaikutusta hänen elämäänsä noin 60-70 vuoden ajan.

Pertti Suominen

Matriksin metalloproteinaasi-2 (MMP-2) munasarjan normaaleissa ja pahanlaatuisissa soluissa sekä MMP-2:n osuus munasarjasyövässä

Väitöskirjatyössäni olen tutkinut tyvikalvoa hajoittavan entsyymin MMP-2:n (matriksin metalloproteinaasi-2) osuutta syövän metastasoinnin eri vaiheissa, sekä sen mahdollista arvoa ennusteellisena tekijänä munasarjasyövässä. MMP-2 on tyvikalvon pääkomponenttia tyypin IV kollageenia hajoittava entsyymi, jonka esiintyminen on jo pitkään yhdistetty invasiivisiin ja aggressiivisiin syöpäsolutyyppeihin.

Anna Westerlund

Vehkeessä vikaa?

Kuvien herroista yksi olisi pelastettava hoidolta, koska hänellä ei ole tautia, vaan ilmiö. Tarpeettomat ja vahingollisetkin hoitoyritykset ovat kuitenkin hänen kohdallaan pikemminkin sääntö kuin satunnaisuus.

Raimo Suhonen

Hoitopalvelut säilyvät kun toimeen tartutaan

Terveydenhuollon kokonaismenot ovat Suomessa tällä hetkellä noin 7,5 % kansantuotteesta. Tämä on OECD-maiden keskitasoa. Menot ovat keskitasoa myös asukasta kohden laskettuna. OECD:n Suomea koskevassa maa-arviossa tämän vuoden elokuulta voidaan todeta, että terveyspalveluiden osalta ei todellakaan voida puhua kustannuskriisistä. Raportin perusteella sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa kansainvälisesti arvioiden tasokkaita. Henkilökunta on hyvin koulutettua ja motivoitua. Väestö arvostaa saamiaan palveluita. Suomalaiset ovat EU-maita koskeneen selvityksen mukaan lisäksi yhdessä tanskalaisten kanssa tyytyväisimpiä terveyspalveluihinsa ja vaativat vähiten muutoksia palvelujärjestelmään.

Rauno Saari

Kuopion yliopistossa tutkittiin mielipiteitä eutanasiasta

Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos tutki suomalaisten mielipiteitä eutanasiasta kolmesta satunnaisotannalla valitusta aineistosta. Mielipiteitä kysyttiin 800 lääkäriltä, 800 hoitajalta ja 1 000 tavalliselta kansalaiselta. Lääkäreistä kyselyyn vastasi 62 %, hoitajista 73 % ja muusta väestöstä 59 %. Tutkimusryhmään kuuluivat terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas, yleislääketieteen dosentti Olli-Pekka Ryynänen, kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Heino ja ylilääkäri Markku Virén.

Eläkeiän nostamisesta uskallettava keskustella

Kun Bismarckin aikoina vanhuuseläkeiäksi asetettiin 65 vuotta, väestön keskimääräinen elinikä oli runsaat 40 vuotta. Nyt se on lähes kaksinkertainen, kirjoittaa ylijohtaja Kari Välimäki sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Sosiaaliturvan suunta 1998-1999 -raportin esipuheessa. Välimäen mukaan olisikin uskallettava keskustella siitä, onko nykyinen vanhuuseläkkeen ikäraja paikallaan.

Lääkäriasema Koe 70 vuotta

Perusaineenvaihdon määräyksiä, punaisten verisolujen laskemista, jopa koeaamiaisia otti suorittaakseen lääketieteellinen tutkimuslaitos KOE, joka aloitti toimintansa 70 vuotta sitten. Kokeen toiminta on siitä jatkunut tauotta tähän päivään saakka vieläpä samassa osoitteessa Kaisaniemenkatu kolmessa Helsingissä.

Maud Kuistilan palkinto professori Jouko Lönnqvistille

Maud Kuistilan Muistosäätiö jakaa vuosittain 50 000 markan palkinnon ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Palkinnon tarkoituksena on korostaa korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimusperinteen säilyttämistä ja edistämistä Suomessa. Palkinnon ovat aikaisemmin saaneet professori Ilmo Hassinen (1994), professori Gunnar Myllylä (1995-96), professori Sirpa Jalkanen (1997) ja professori Heikki Vapaatalo (1998).

Lääkäriasema Neljällä 200 lähetystä

Nelosella esitettävä Lääkäriasema Neljä juhlii 200:tta lähetystään. Ja lisää on luvassa, sillä ohjelma jatkaa ensi vuonna neljä kertaa viikossa kello 17.30.

Väestön terveydentila taantuu Venäjällä

Venäläisten odotettavissa oleva elinikä on noin kymmenen vuotta lyhyempi kuin EU-maiden kansalaisten; se on samaa luokkaa kuin Aasian kehittymättömien maiden kansalaisilla. Venäläisten miesten odotettavissa oleva elinikä on 59 vuotta ja naisten 72 vuotta. Karjalan tasavallassa mies kuolee noin 14 vuotta nuorempana kuin suomalainen mies. Venäläisten tärkeimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä onnettomuudet. Useat aikaisemmin hallinnassa olleet tartuntataudit ovat lisääntyneet 1990-luvulla _ tällä hetkellä ongelmallisimpia ovat sukupuolitaudit ja tuberkuloosi.