Hyvän tiedon omena Pentti Huoviselle

Ylilääkäri Pentti Huovinen sai Lääketieteen toimittajien tunnustuspalkinnon ansioistaan lääketieteen tiedottamisessa ja yleistajuistamisessa. Palkinto luovutettiin perinteiseen tapaan Lääkäripäivillä.

Apteekkien sijaintia koskevat määräykset muuttuvat

Muutetun lääkelain perusteella apteekkien sijaitsemisalueet laajenevat ja apteekit voivat valita sijaintinsa entistä vapaammin. Samalle sijaitsemisalueelle voidaan perustaa useampia apteekkeja.

Diabetesliiton puhelinneuvonta jatkuu

Maksuton diabeetikoille, heidän omaisilleen ja hoitohenkilöstölle tarkoitettu puhelinneuvonta osoittautui syksyllä järjestetyssä kokeilussa tarpeelliseksi. Palveluun otti syys-joulukuun aikan yhteyttä yli 900 henkilöä.

Lihavuuden genetiikka alkaa selvitä

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, johon vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Ihmisen fenotyypin eli ilmiasuun perustuneiden perhe-, adoptio- ja kaksostutkimusten perusteella perintötekijöiden uskotaan selittävän 30-80 prosenttia lihavuudesta. Viime aikoina tutkimus on laajentunut myös ihmisen genotyypin eli perimän tutkimiseen. On ajateltu, että liiallisen rasvakudoksen kertyminen voi johtua geenivirheistä, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä mm. ruokahalun säätelyssä, energiankulutuksessa ja rasvan varastoitumisessa tai sen kertymisessä kehon eri osiin.

Raisa Sipiläinen

Ruokamyrkytysten ilmoitusjärjestelmä uudistumassa

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää muutoksia ruokamyrkytysepidemioista tehtäviin ilmoituksiin. Työryhmä jätti esityksensä STM:lle 29.11.96. Työryhmässä olivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Elintarvikevirasto, Kansanterveyslaitos sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos. Työryhmä esittää, että perhe-epidemiaa laajemmista epidemioista tehtäisiin epäilyilmoitukset KTL:n infektioepidemiologian osastolle. Ilmoitus tehtäisiin heti epidemiaepäilyn syntyessä. KTL välittäisi ilmoitustiedot edelleen Elintarvikevirastolle, Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle sekä vesiepidemioiden osalta KTL:n ympäristöterveyden osastoryhmälle.

Veli-Mikko Niemi

HIV:lle ehkä synnynnäinen suoja?

Uusimmat tutkimukset ovat löytäneet solureseptoreita (CKR-5, fusiini, CKR-2 ja CKR-3), jotka yhdessä CD4-molekyylin kanssa muodostavat HI-virukselle portin soluun. CKR-5-molekyyli toimii porttina nimenomaan sellaisille HI-viruskannoille, jotka dominoivat taudin alkuvaiheessa ja jotka ovat tärkeitä tartunnan siirtymisessä.

Kirsi Liitsola, Ann-Christine Syvänen

Vankomysiinille resistentin enterokokin aiheuttama epidemia HYKS:ssa

HYKSin Meilahden sairaalassa on kahdessa eri yksikössä, hematologisella osastolla ja yleissisätautisella osastolla, todettu syksyn 1996 kuluessa vankomysiinille resistentin enterokokin (VRE) aiheuttama epidemia. Ensimmäisillä todetuilla potilailla ei ole yhteyksiä keskenään, joten epidemiat lienevät erilliset. Hematologisella osastolla todettiin ensimmäinen VRE-positiivinen potilas toukokuussa 1996. Elokuussa kyseinen potilas joutui uudelleen hematologiselle osastolle, jossa hänet eristettiin omalla WC:llä varustettuun yhden hengen huoneeseen kosketustartuntaeristykseen. Lokakuussa osaston potilaskuormitus lisääntyi ja siellä jouduttiin hoitamaan vaikeampaa hematologista perustautia sairastavia potilaita, koska toinen hematologinen osasto suljettiin remontin takia. Marraskuussa todettiin VRE-epidemia: yhteensä 22 osaston potilasta on todettu VRE:n ulostekantajaksi ja 85 on altistunut.

Jugoslavian terveydenhuollon kuolinkouristukset

Bosnian ja Kroatian kärsimyksistä Balkanin sodassa on kirjoitettu paljon. Serbian, maailman silmissä hyökkäävän osapuolen ongelmista ei sen sijaan ole puhuttu juurikaan maan ulkopuolella - tai Serbian on katsottu ansainneen kohtalonsa.

Hannu Vuori

Tilanne Jugoslavian alueella tänään

Jugoslavian pitkä matka aallon pohjalta kohti sen harjaa on alkanut. Kansainvälisten pakotteiden poistaminen on helpottanut tilannetta jonkin verran, mutta maan taloudellinen ahdinko ja sodan jättämät tuhot tulevat vielä pitkään vaikeuttamaan paluuta normaaliin elämään. Tavallisten ihmisten on vaikea käsittää miksi heidän rasitteenaan sodan lisäksi olivat vielä kansainväliset pakotteet, joiden vuoksi terveydenhuollon peruspalvelujenkin järjestäminen on ollut hankalaa.

Risto Tervahauta

Terveydenhuollon ja kansanterveystieteen jatkokoulutuksen suunta 2000-luvulla

Jatko- ja täydennyskoulutuksella on nykypäivänä tärkeä osa kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla. Terveydenhuoltojärjestelmän muutokset, yhteiskunnan muutokset yleensä ja uusi tieto niin terveyden edistämisen kuin tautien ehkäisynkin alalta ovat korostaneet koulutuksen tarvetta myös terveystieteissä. Alan koulutusinstituutiot ovat uusien haasteiden edessä, ei ainoastaan opetuksen sisällön, vaan myös sen laadun ja yhteistyökumppanien osalta. Vaikka jokaisella maalla on omat spesifiset koulutustarpeensa, tarvitsee moderni koulutusinstituutio kansainvälisiä kontakteja ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Mistä näitä sitten tulisi etsiä ja minne suuntautua?

Arja Rimpelä