Sosiaali- ja terveyspalvelut kansalaisten silmin

Neljän uusmaalaisen kunnan asukkaiden mielestä kunnalliset sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat juuri ja juuri riittäviä. Eniten puutteita nähdään olevan päihdehuollossa, mielenterveyspalveluissa, kodinhoitoavussa, kotisairaanhoidossa, vanhusten asumispalveluissa ja fysikaalisessa hoidossa. Uudenmaan läänin palvelurakenneprojektiin osallistuneissa kunnissa, Karkkilassa, Hangossa, Tammisaaressa ja Tuusulan Jokelassa, tehdyt asukaskyselyt kertovat väestön arvostavan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ammattitaitoa ja palveluyksiköissä saamaansa kohtelua, mutta liiallista byrokratiaa, asioiden käsittelyn hitautta ja työtekijöiden kiireisyyttä pidettiin ongelmana.

Suusyövän varhaistoteamista tehostetaan

Dosentti Anna-Lisa Söderholmin tutkimusryhmä on saanut Suomen Hammaslääkäriliiton 100 000 mk:n apurahan tutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena on tehostaa suu-syövän varhaista toteamista. Suomessa todetaan vuosittain noin 450 uutta suusyöpätapausta. Kolme neljäsosaa näistä on jo todet-taessa edennyt II-V-luokkaan, jossa eloonjäämisennuste on vain 10-30 %. Jos suusyöpä todettai-siin varhain, olisi eloonjäämisennuste 80-90 %.

Oikaisu

Uutispäivyrissä (3/97) kerroimme, että Apteekkariliitto täyttää 100 vuotta ensi vuonna. Apteekkariliitto on perustettu vuonna 1897 eli 100 vuotta tulee täyteen jo tänä keväänä.

Sydän- ja verisuonitaudeista valtakunnallinen tietopaketti Internetissä

Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen Suomessa keskeinen kansanterveysongelma. Näiden sairauksien ehkäisytyön onnistumisen ja hoitoresurssien mitoittamisen kannalta on välttämätöntä, että niiden esiintyvyydestä on saatavilla tuoretta ja luotettavaa tietoa nopeasti. Työryhmämme on yhdistänyt sydän- ja verisuonitauteja käsittelevät tiedot terveydenhuollon tärkeimmistä rekistereistä. Näiden perusteella on laskettu keskeiset sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten esiintyvyyttä kuvaavat tunnusluvut sekä valtakunnallisesti että lääni- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti. Tulokset on julkaistu sekä painettuina taulukkoraportteina että sähköisessä muodossa Internetissä, josta ne ovat saatavissa joustavasti alan tutkijoiden ja muiden tilastotietoja tarvitsevien käyttöön.

Veikko Salomaa, Markku Tamminen, Ilmo Keskimäki, Reijo Salmela, Helena Hämäläinen, Antti Reunanen

Portfolio lääketieteen opetuksen kehittämisessä ja laadun arvioimisessa

Yliopistoissa opetustaitoa on perinteisesti arvioitu näyteluennon perusteella. Siitä on kuitenkin ajan mittaan tullut lähinnä akateeminen rituaali, joka tulevaisuudessa tuskin riittää opetusansioiden mittariksi. Muissa maissa useinkin käytössä oleva portfoliojärjestelmä voisi olla keino opetustyön laadun osoittamiseksi. Opetusportfolio on eräänlainen laajennettu ansioluettelo, johon opettaja kerää erilaisia dokumentteja toiminnastaan ja opetukseen liittyvistä ideoistaan.

Jorma Paavonen, Hannu J. Aronen, Timo Paavonen, Päivi Pakkanen, Eeva Aronen

Lääkäripalvelua puhelimitse

Valtakunnallinen puhelinlääkäri on täydentänyt Suomessa terveydenhuoltopalveluja kahdeksan vuoden ajan. Neuvontapalveluun ovat soittaneet erityisesti työikäiset naiset. Puolet soitoista on liittynyt akuuttiin ongelmaan. Kolmasosa soittajista on halunnut vastauksia lääkitystä, laboratorio- tai röntgentutkimuksia koskeviin kysymyksiin. Soitot ovat olleet asiallisia eikä humalaisten häirikkösoittoja ole ollut.

Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää, Pekka Rajala, Kari Mattila

Potilaiden kokemus lääkärin vastaanottotyön laadusta

Potilaan kokema hyöty hoidosta, esimerkiksi oireiden lievittyminen selitti neljän terveyskeskuksen asiakkaille tehdyssä haastattelututkimuksessa erittäin merkitsevästi arvioita lääkärin toiminnan laadusta. Kuluttajien mielipiteiden seuranta on hoidon laadun parantamisessa tärkeää. Tässä on kuitenkin syytä erottaa yleistä tyytyväisyyttä kuvaavat ja palvelun laatua mittaavat indikaattorit. Hoidon tulos on keskeinen tekijä, jonka perusteella laatuindikaattoreita kannattaa etsiä.

Pertti Kekki, Tarja Bergström

Hallituksen työnjako

Lääkäriliiton uusi hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 23.1. Toimintavuosi käynnistyi jakamalla tehtävät ja määrittelemällä työnjakoa ja toimintojen tärkeysjärjestystä. Lääkäriliiton puheenjohtajana talousvaliokunta ja Lääkärilehden toimitusneuvosto sekä ulkoasiainvaliokunta jäivät allekirjoittaneelle. Talousvaliokunnassa valmistellaan taloussuunnitelmat, talousarvio ja tilinpäätökset sekä muut hallituksen määräämät tehtävät. Kansainväliset asiat ovat vaikuttamista kansainvälisissä lääkärijärjestöissä sekä EU:n lääkärikoulutuksen asiantuntijaelimessä (ACMT). Työ sisältää runsaasti lausuntojen valmistelua. Tärkeimpänä työnä hallituksen puheenjohtajalla on tietysti varsinaisten hallituksen kokousten valmistelu ja johtaminen. Jo tähän mennessä on ilmennyt myös se, että vara-almanakka saattaa osoittautua tarpeelliseksi ensimmäisen allakan tultua täyteen.

Kati Myllymäki

Vt. järjestöpäällikkö Synnöve Mynttinen: Nyt valmistaudutaan palkkarakenneuudistukseen

Lääkäriliiton järjestöpäälliköksi kuluvan kevään ajaksi on nimetty Kymenlaakson keskussairaalan ihotautiylilääkäri Synnöve Mynttinen. Hän on eräs Lääkäriliiton kokeneimmista järjestöaktiiveista, joka on aloittanut järjestöuransa LKS:n pääsihteerinä, istunut kaksi kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa NLY:n edustajana ja toiminut sen jälkeen mm. Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson keskussairaaloiden pääluottamusmiehenä sekä aluepäällikkönä Lahdessa.

Marit Henriksson

Lääkäriliiton valtuuskunnan 13.-14.12.96 hyväksymät Palkkarakenneuudistuksen tavoitteet

Tavoitteena seuraavalla neuvottelukierroksella on uudistaa lääkärien palkkarakenne siten, että kokonaisansioiden painopiste siirretään päivystyksestä peruspalkkaan. Peruspalkkaan tulee liittää uusia suoritteisiin ja pätevyyteen liittyviä lisiä, jotka edistävät samalla työn tuottavuutta ja laatua. Peruspalkkatason tuntuva nosto on edellytys lääkärien työsidonnaisuuden vähentämiselle uuden työaikalain mukaisesti.