Konkurrensutsättning av räddningstjänsten

Den primära uppgiften för akutvårdsinsatser, medicinsk räddningstjänst, har stadgats i folkhälsolagen, i lagen om specialiserad sjukvård samt i förordningen om sjuktransporter. Dessutom regleras verksamheten av ett flertal andra bestämmelser inom hälso- och sjukvården, till viss del beträffande räddningstjänsten samt på lokal nivå genom avtal om sjuktransporter. Under decenniernas lopp har det blivit praxis att denna service i glesbygden handhas av privata ambulansföretag och i städerna av räddningsverken. Denna tradition baseras inte på bestämmelser utan på ändamålsenlighet. Enligt gällande bestämmelser kan en hälsovårdsmyndighet själv producera tjänsterna eller köpa dem av andra offentliga eller privata serviceproducenter.

Markku Kuisma

Sopimatonta mainontaa

Eräässä äskettäin julkaistussa, suurikokoisessa mainoksessa luvattiin silmäleikkauksia arpajaisvoittoina, ja mainos kertoi, että leikkauksen jälkeen ei silmälaseja enää tarvita. Silmälääketiede on erittäin kilpailtu ja voimakkaasti markkinoitu alue, mutta ylilyöntejä tapahtuu muuallakin. Ns. vaihtoehtoisten hoitomuotojen mainonta on lisääntynyt myös lääkäreiden ilmoituksissa, ja eräät toimenpiteitä suorittavat laitokset ovat ryhtyneet hankkimaan potilaita maksamalla palkkioita lähettäville lääkäreille.

Markku Äärimaa

Prostaglandiinivalmisteen valinta synnytyksen käynnistyksessä - taloudellisia ja hoidollisia näkökohtia

Synnytys voidaan käynnistää eri tavoin riippuen kohdunsuun kypsyydestä. Prostaglandiineista dinoprostone on ollut jo pitkään käytössä Suomessa. Nyt sen rinnalla on alettu käyttää myös intravaginaalisesti annosteltavaa misoprostolia, jonka virallinen indikaatio on ventrikkeliulkuksen ehkäisy pitkäaikaisen tulehduskipulääkehoidon aikana. Vaasan keskussairaalassa tehdyssä vertailussa ei havaittu merkitseviä eroja lääkkeiden tehokkuudessa. Sen sijaan misoprostolilla (Cytotec) on ylivoimainen hintaetu dinoprostoneen (Prostin) verrattuna. Annos misoprostolia maksaa alle prosentin dinoprostonen hinnasta.

Mari Sälevaara, Mikael Gardberg, Eero Laakkonen

Pakastevadelmat kalikivirus-ruokamyrkytysten aiheuttajana

Suomessa on todettu vuoden kuluessa useita kalikiviruksen aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita, joiden tartunnanlähteeksi on epäilty ulkomaisia pakastemarjoja, etenkin vadelmia. Havainto on uusi, koska lähes kaikissa aiemmin raportoiduissa elintarvikeperäisissä kalikivirusepidemioissa tartunnan lähteeksi on osoitettu oireinen tai infektiostaan toipumassa oleva elintarvikkeiden käsittelijä. Helsingissä kalikiviruksen aiheuttamassa ruokamyrkytysepidemiassa sairastui yli 500 henkilöä ja viruksen tartunnanlähteeksi osoittautuivat ulkomaiset pakastetut vadelmat.

Antti Pönkä, Leena Maunula, Carl-Henrik von Bonsdorff, Outi Lyytikäinen

Onko elektrogastrografiasta apua vatsavaivojen selvittelyssä?

Elektrogastrografialla (EGG) tarkoitetaan mahalaukun lihassähköisen toiminnan tutkimista käyttämällä vatsalle asetettavia pintaelektrodeja. Mahalaukun tahdistinalueelta lähtevät lihassähköiset aallot tahdistavat antrumin peristalttisia supistuksia. Häiriöt tahdistinalueelta lähtevässä sähköisessä toiminnassa voivat poistaa normaalin propulsiivisen peristaltiikan. Mahalaukun tyhjenemisen häiriöiden tutkiminen on vaikeaa ja vaatii invasiivisia tai muuten hankalia ja erikoisosaamista vaativia tutkimusmenetelmiä, kuten manometriaa, mahalaukun tyhjenemisen isotooppikuvausta ja mahalaukun tyhjenemisen tutkimista ultraäänellä. EGG on noninvasiivinen ja potilaalle suhteellisen vaivaton tutkimus, jolla saadaan epäsuorasti tietoa mahalaukun tyhjenemisestä. Poikkeava EGG viittaa vahvasti mahalaukun tyhjenemisen häiriöön.

Jari Punkkinen, Pekka Pikkarainen, Hannu Koivu, Tarja Ruuska, Ilmari Konkka, Väinö Turjanmaa

Lanneselkäkivun tutkimuksen ja hoidon päälinjat

Selkävaivoja esiintyy joka viidennellä suomalaisella vuosittain. Lanneselän kiputilat ovat yleisiä, koska lannerangan välilevyt joutuvat erityisen suuren rasituksen kohteeksi. Selkäkivun tutkimisessa tulee ensin sulkea pois vakavan sairauden mahdollisuus ja sen jälkeen tehdä perusteellinen kliininen tutkimus syyn selvittämiseksi ja kivun hoitamiseksi. Jopa 90 % potilaista saa helpotusta vaivaansa oikein toteutetulla kivunhoidolla akuuttivaiheessa, mutta noin puolella heistä oireet uusivat seuraavan vuoden aikana. Akuutti kipu muuttuu helposti krooniseksi ja tavallisin syy siihen on huono alkuvaiheen kivunhoito. Krooninen selkäkipu on merkittävä sairauslomia ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Krooninen kipu vaatii erityistutkimuksia, kipulääkityksen uudelleenohjelmointia, manipulaatiohoitoja ja erilaisia kuntoutus- ja harjoitusterapia-muotoja.

Olavi Airaksinen, Jari Arokoski, Arto Herno, Jukka-Pekka Kouri, Hannu Miettinen, Timo Rousi, Markku Alén

Varvaskävely - ohimenevä kehityksen vaihe vai osa oirekokonaisuutta?

Varvaskävely on varsin yleinen, lyhytkestoinen vaihe kävelyn oppimisessa. Jos varvaskävely pitkittyy tai ilmaantuu normaalin kävelymallin oppimisen jälkeen, on tärkeää konsultoida lastenneurologista yksikköä oireen etiologian selvittämiseksi sekä hoitolinjojen suunnittelemiseksi. Mikäli varvaskävelyn taustalla on spesifinen neurologinen tauti tai lihaksen rakennehäiriö, edellyttää normaalin kävelymallin oppiminen spesifiseen etiologiseen tekijään kohdistuvaa hoitoa, mikä ei aina ole mahdollista. Pitkittyneessä, habituellissa varvaskävelyssä sen sijaan ei ole todettavissa selkeää etiologista tekijää ja lyhyt, intensiivinen fysioterapia tarvittaessa yhdistettynä kipsihoitoon saattaa olla järkevin ja nopein reitti tämän automatisoituneen kävelymallin murtamiseksi.

Ilona Autti-Rämö

Pitkäaikainen masennus

Pitkäaikainen masennus eli dystymia on tavallinen, pitkäaikainen ja oleellisesti elämän laatuun vaikuttava psykiatrinen häiriö. Sen käsitteessä on tapahtunut muutoksia viime vuosina, ja nykyään se luokitellaan mielialahäiriöihin eikä persoonallisuushäiriöihin kuten aikaisemmin. Nämä muutokset ovat johtaneet myös hoitokäytännön uudelleenarviointiin ja mm. eri masennuslääkkeet ja psykoterapiamuodot ovat osoittautuneet tehokkaiksi dystymian hoidossa.

Hannu Koponen, Anne-Marie Löyttynen

Lyhyesti: Kasvuhormoni parantaa mielialaa

Amerikkalaiset selvittivät kasvuhormonihoidon vaikutusta 129 lyhyen lapsen käyttäytymiseen. Ennen hoitoa potilailla oli enemmän keskittymishäiriöitä, oppimisvaikeuksia, jännittyneisyyttä ja syrjäänvetäytymistä kuin normaalipituisilla. Kolmen vuoden hormonihoidon aikana älyllinen suoriutuminen ei parantunut mutta käytöshäiriöt ja lasten mieliala korjaantuivat selvästi. Tutkijat uskovat ilmiön johtuvan kasvuhormonin suorista keskushermostovaikutuksista ja ehdottavat, että hoidon tuloksia tulisi mitata muutoinkin kuin pituuskasvua tarkastelemalla.

Per Ashorn

Lyhyesti: Luuytimensiirto ja AML

Akuutin myelooisen leukemian (AML) hoito aloitetaan intensiivisellä kemoterapialla. Sen sijaan on epäselvää, pitäisikö kemoterapialla remissioon hoidetuille tehdä saman tien luuytimensiirto. Ei tarvitse, vastaa tuore amerikkalaistutkimus, kunhan potilaille vain annetaan optimaalinen tavanomainen kemoterapia. Tutkimukseen osallistui 740 AML:aan sairastunutta aikuista potilasta. Sellaisille potilaille, joille oli valmiina sopiva luuytimen luovuttaja, tehtiin ensimmäiseen remissioon pääsyn jälkeen allogeeninen luuytimensiirto, kun taas muut satunnaistettiin joko välittömään autologiseen luuytimensiirtoon tai sitten saamaan lisää tavanomaista kemoterapiaa ja vasta relapsin tullessa mahdollisesti tehtävään luuytimensiirtoon. Vaikka tauditon elinaika osoittautui olevan yhtä pitkä kussakin kolmessa hoitoryhmässä, kokonaiselinaika oli tavanomaista kemoterapiaa jatkamaan satunnaistetuilla pitempi kuin kummassakaan transplantaatioryhmässä.

Heikki Joensuu