Valkosolujen erittely PC:n avulla

Tietokoneen kirjain- ja numeronäppäimistö voidaan muuttaa ohjelmallisesti siten, että näppäin toistaa kuvaruudulla jonkin poikkeavan merkin, kirjaimen tai kirjainyhdistelmän. Merkkiryhmiä voi puolestaan käsitellä laskennallisesti. Tähän perustuen on mahdollista muuttaa tavallinen PC manuaaliseksi valkosolujen erittelylaskimeksi. Kaupalliset hematologiset käsilaskimet ovat suorituskykyynsä nähden kalliita (useita tuhansia markkoja), eikä niillä voi esittää esimerkkisoluja monivärikuvina. Näinollen PC:n muuttaminen tietokoneohjelmalla solulaskimeksi tuntuu perustellulta, ja myös vanha PC saa lisäkäyttöä. Tätä ajatusta on käytetty HemoDiff-ohjelmassa.

Juha Nickels

Ilmaisia tietokoneita kaikille?

Amerikkalainen Free-PC.com jakaa ilmaisia tietokoneita halukkaille. Ilmaisuus on kuitenkin suhteellista.

Erkki Karjalainen

Vakuutuslääkäri on henkilövakuutuksen asiantuntija

Suomessa tehdään vuosittain satoja tuhansia etuusratkaisuja, jotka perustuvat vakuutetun terveydentilaan. Ratkaisujen raha-arvo on kymmeniä miljardeja markkoja. Korvausjärjestelmät tarvitsevat ratkaisujen tekemisessä vakuutuslääkärien asiantuntemusta. Julkisuudessa käydystä keskustelusta päätellen vakuutuslääkärissä myös henkilöityy rikas mutta kitsas vakuutuslaitos, joka ei myönnäkään hakijalle ilmiselvästi kuuluvaa etuutta. On perusteetonta ja myös vastuutonta tehdä vakuutuslääkäristä vapaata riistaa, jota kohti kuka tahansa voi laukoa mitä mieleen juolahtaa. Häirintäsoitot ja uhkaukset ovat tavallisia, ja median huolettomat heitot voivat olla arvaamattomia signaaleja tasapainottomalle henkilölle.

Timo Havu

Kuka päättää hoidosta - lääkäri vai potilas

Tuleeko jokaisen vaihdevuosi-ikäisen naisen käyttää estrogeenia vai eikö kenenkään tulisi käyttää sitä? Tuon asian esille vähän karrikoiden. Useimmat meistä lienevät sitä mieltä, että totuus löytyy jostakin puolivälistä. Potilasraukka jää kuitenkin epätietoiseksi ja ehkäpä myös epätoivoiseksi, kun sanomalehdet, radio ja televisio syytävät erilaista tietoutta viikoittain, jopa lähes päivittäin. Puuttumatta lainkaan itse estrogeenihoidon hyödyllisyyteen tai vahingollisuuteen haluan tuoda näkemykseni siihen kysymykseen, kuka hoidosta viime kädessä päättää.

Eero Carpén

Naisten rooli päätöksenteossa

Lääkärilehti tarjosi minulle vastausmahdollisuutta Eero Carpénin keskustelupuheenvuoroon Kuka päättää hoidosta. Puheenvuoron kirjoittajalla tai siinä siteeratuilla henkilöillä ja minulla lienee yhteinen näkemys siitä, että terveydenhuollossa potilailla/asiakkailla tulisi olla keskeinen asema hoidosta ja varsinkin ehkäisevistä toiminnoista päätettäessä. Ei ainoastaan sen jälkeen kun lääkäri on kertonut kaikista hoitoon liittyvistä hyvistä ja huonoista puolista vaan myös sitä ennen, päätettäessä hoitoon hakeutumisesta tai seulontaan tai terveystarkastukseen osallistumisesta. Lääketieteellistä tietoa on nykyään runsaasti tarjolla lääkärin vastaanoton ulkopuolella ja osa väestöstä, varsinkin terveystietoiset naiset, sitä ahkerasti käyttääkin.

Elina Hemminki

Takriini ja Alzheimerin tauti

Takriinikokeiden meta-analyysi (1) antaa toisenlaisen kuvan kuin kirjoitus Alzheimerin taudin täsmähoidosta (2). Takriini on saanut ensimmäisenä kolinesteraasin estäjistä myyntiluvan tähän tarkoitukseen, mutta useissa maissa se on hylätty, koska teho on kyseenalainen. Kyseessä ei kuitenkaan ole lume, koska vaikutukset ovat tuntuvia, ja yhden neljästä hoidetusta arvellaan todennäköisesti joutuvan keskeyttämään käytön. Tämä on vaikeutena vaihtovuorokokeiden suorittamisessa sekä vertaamisessa plaseboon kaksoissokeasti.

Matti Viukari

Vastaus Matti Viukarille

Kiitämme Matti Viukaria mielenkiinnosta artikkeliamme ja Alzheimerin taudin hoitoa kohtaan. Kollegamme ottaa esille tärkeitä näkökohtia. Alzheimerin taudin täsmähoidon ja tehtyjen tutkimusten ongelmista.

Tuula Pirttilä, Anne Eerola, Harry Frey

Mukaansatempaava sodan nuorena karaiseman lääkärin omaelämäkerta

Professori Otto Wegelius on muistelmateoksestaan onnistunut laatimaan suvustaan, lapsuudestaan ja nuoruudestaan sekä elämästään mielestäni erinomaisen kokonaisuuden. Arvelen, että hyvin monet medisiinarit, jopa nuorimmasta päästäkin, olisivat kirjasta kiinnostuneita. Otto Wegelius antaa erinomaisen valaisevan kuvan lääketieteen alkuopinnoista ennen sotiamme sekä nuoren reserviupseerin ponnisteluista opintojen jatkamiseksi sodan ankeissa olosuhteissa. Kuvaukset talvisotaan ja jatkosotaan osallistumisestaan rintamalla, ennen kuin hän pääsi toimimaan vt. lääkärinä siellä, antavat sattuvan ja havainnollisen kuvan tapahtumien kulusta. Hän oli karaistunut mies, kun hän valmistui lääkäriksi 1947. Monien erilaisten vaiheitten jälkeen hän suuntautui erikoistumaan sisätauteihin ja siinä eritoten reumatologiksi tullen sittemmin nimitetyksi sisätautiopin varsinaiseksi ruotsinkieliseksi professoriksi ja IV sisätautiklinikan esimieheksi. On luonnollista, että allekirjoittanut ja ikätoverit tunnistavat Wegeliuksen kuvaaman sodanajan ja sen jälkeiset vaaran ja vaikeuksien vuodet omakseen. Kirja on niin sattuvasti ja vauhdikkaasti kirjoitettu, että sitä ei mielellään laske käsistään ennen kuin sen on lukenut loppuun asti. Omakohtaiset kokemukset, muistot samankaltaisista elämyksistä nousevat muistikerrostumien syvyyksistä ja alkavat elää. Kaikki tutut nimet ja henkilöt sekä monet anekdootit tehostavat vielä tunnelmaa, jonka valtaan lukiessa joutuu.

Erkki Kivalo

Harvinainen ruotsinkielinen muistelmateos

Ruotsinkieliset lääkäriprofessorit ovat Suomessa julkaisseet kovin vähän muistelmiaan. Kirurgian professori Ali Krogius kuvasi 1930-luvulla omien muistelmiensa ohessa myös kirurgian historiaa. 1951 ilmestyi toisen kuuluisan kirurgin Richard Faltinin teos Mitt liv. Otto Wegeliuksen teos on näin ollen vasta kolmas tässä sarjassa. Teos on huolella kirjoitettu, siinä on 371 sivua ja koko joukko valokuvia.

Kalle Achté

Näyttöön perustuvaa lääketiedettä sujuvasti

Näyttöön perustuva lääketiede, evidence based medicine, on tämän päivän sana. Sen avulla lääketiede, ja myös terveydenhuolto, haluaa vastata siihen kohdistettuun kritiikkiin: hyödyttömiin toimintoihin, kasvaviin kustannuksiin, epätasa-arvoon ja priorisointiongelmiin. Ragnar Levi, koulutukseltaan lääkäri ja toimittaja, on kirjoittanut pienen kirjan, joka johdattelee näyttöön perustuvaan lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon. Kirjan takakannen esittelyn mukaan se on tarkoitettu kaikille, jotka ammatikseen, hallinnollisesti tai poliittisesti ovat tekemisissä sairaanhoidon kanssa, tai jotka ovat alan opiskelijoita. Ymmärtävän ja houkuttelevan tyylin perusteella se lienee kuitenkin tarkoitettu niille, joita nykytoiminnan kritiikin ei toivota asettavan takajaloille - eli lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille.

Elina Hemminki