Uupuneen työntekijän tarina

Keski-ikäisten ja eläkeiän kynnyksellä olevien suomalaisten työuupumuksesta ja eläkehakuisuudesta on viime aikoina kirjoitettu paljon. Etupäässä on syytetty työelämän vaatimuksia ja kovuutta, jonka puristuksesta syntyy halu päästä ansaitulle vapaalle. Jotta tämän suuren väestönosan työkyvyn parantamiseksi voitaisiin kehittää toimivia menetelmiä, tulee sairauksien lisäksi ymmärtää ja nähdä tämän pahoinvoinnin sosiaaliset, psyykkiset ja kulttuuriset tekijät. Uupumuksen taustalta löytyy yllättävän usein esim. korkeaan työmoraaliin ja totuttuihin rooleihin kiinnittyneitä ristiriitoja, jotka muuttuvassa työelämässä ja yhteisön arvojen muuttuessa näyttäytyvät erilaisina oireina ja sairauksina.

Raija Kerätär

"Ilman vakuutuslääkäreitä ei olisi Hannu Karpoa"

Viime keväänä nimitettiin kolmeen yliopistoon neljä vakuutuslääketieteen dosenttia. Uutisoidessaan aiheesta Talouselämälehti kommentoi vakuutuslääkärien roolia otsikon sanoin. Mutta keitä ovat nämä paljon puhutut paperilääkärit, jotka tekevät ihmisten sosiaali- ja vakuutusturvaa koskevia ratkaisuja paperien perusteella, potilasta näkemättä. Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saaneista kollegoista on tehty selvitys.

Jukka Kivekäs, Matti Klockars

Laatukaan ei parane piiskalla

Hesarin vieraskynäpalstalla oli vastikään mielenkiintoinen ja tärkeä kommenttipuheenvuoro. Finnairin eläkkeellä oleva pääohjaaja Urpo Koskela pohti Silja Europan vuonna 1995 tapahtuneen karilleajon oikeuskäsittelyä (HS 22.2.1997). Syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen hyvän merimiestavan rikkomisesta.

Kati Myllymäki

Suoritepalkkaus VES-tavoitteeksi Kysely alaosastoille lähtenyt

Lääkäriliiton tavoitteena seuraavalla neuvottelukierroksella on palkkarakenneuudistus eli lääkärien perustyöajan ansiotason nostaminen suoritepalkkauksen sekä pätevyyteen ja erityisvelvoitteisiin liittyvien lisien avulla. Liitto on lähettänyt valtakunnallisille alaosastoilleen kyselyn suoritepalkkausjärjestelmästä, sillä kaikkien erikoisalojen näkemykset pyritään ottamaan uudistuksen valmistelussa huomioon. Tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka antaa eri alojen lääkäreille tasapuoliset mahdollisuudet parantaa ansiotasoaan työmääränsä mukaan.

Lääkärikysely 96 osoitti: Lääkäreillä palkattomia ylitöitä yli 4 tuntia viikossa

Yli 80 prosentilla lääkäreistä työpäivä jatkuu yli sovitun työajan ilman, että kyseessä on päivystys, ilmenee Lääkäriliiton viime vuonna suorittamasta koko lääkärikuntaa koskevasta kyselystä. 44 %:lla vastaajista perustyöajan ylitys on säännöllistä ja 39 %:lla satunnaista. Jatkuvasti perustyöaikansa ylittävien ylimääräinen työaika on keskimäärin lähes 5 tuntia viikossa.

Lääkintäoikeuden maailmanjärjestön puheenjohtaja vieraili Lääkäriliitossa

World Association for Medical Law -järjestön puheenjohtaja, israelilainen oikeustieteen professori Amnon Carmi vieraili Lääkäriliitossa 18.2.97 keskustelemassa mahdollisuudesta järjestää järjestön maailmankongressi vuonna 2000 Suomessa. Lääkintäoikeuden maailmanjärjestöön kuuluu lääkäreitä, juristeja, hoitajia ja muita lääkintäetiikasta kiinnostuneita henkilöitä eri puolilta maailmaa. Suomessa järjestöä edustaa Lääkintäetiikan ja -oikeuden Seura. Järjestö perustettiin vuonna 1967 Belgiassa, Gentissä, jossa sen päämaja edelleen toimii.

Onko immuunikadon herättämiin eettisiin kysymyksiin yleiseurooppalaisittain hyväksyttäviä ratkaisuja?

AIDS: Ethics, Justice and European Policy -hankkeen päämääränä oli selvittää voidaanko Euroopan maissa päästä yksimielisyyteen immuunikadon herättämistä eettisistä ongelmista ja niiden ratkaisusta. Yhteisissä lausumissa jouduttiin lopulta pysymään varsin yleisellä tasolla, mutta joistakin suosituksista pystyttiin kuitenkin sopimaan ryhmän kaikkien jäsenten kesken. Kirjoittajat osallistuivat hankkeen toimintaan sen ainoina suomalaisina jäseninä.

Heta Häyry, Matti Häyry

Sattumasta syntyvät ohjelmat

Apuvälineenä tietokone on hyödyllinen. Ohjelmien keksimisen alalla koneesta on tulossa ihmisen kilpailija.

Erkki Karjalainen

Miten Suomessa voi tutustua Cochrane-tietokantoihin?

Cochrane-yhteistyö kokoaa yhteen tietoa terveydenhuollon toimenpiteiden vaikuttavuudesta Cochrane-tietokantoihin voi tällä hetkellä tutustua Suomessa Terveystieteiden keskuskirjastossa, Stakesin kirjastossa sekä useissa sairaaloissa. Cochrane-kirjaston voi tilata BMJ Publicationsilta ja tietokanta on saatavana myös Internetin kautta.

Helena Varonen

Diabeetikko asevelvollisena?

Useimmissa maissa diabeetikko ei voi suorittaa asevelvollisuutta - ei myöskään Suomessa. Kirjoittajat ehdottavat, että puolustusvoimissa käynnistettäisiin kokeilu, jossa myös vapaaehtoisille diabeetikkonuorille tarjottaisiin mahdollisuus tämän kansalaisvelvollisuuden täyttämiseen.

Timo Korhonen, Timo Sane, Heimo Koskela