Kysely lääkkeistä lääkäreille

Yliopiston Apteekki esitti vuoden 1997 Lääkäripäivillä näyttelyosastollaan vierailleille lääkäreille kyselyn, jossa tiedusteltiin mielipiteitä erilaisista ajankohtaisista, lääkkeisiin liittyvistä seikoista. Vastauksia kertyi 301. Vastaajista 31 % työskenteli terveyskeskuksessa, 29 % sairaalassa, 16 % oli yksityislääkäreitä ja loput muita lääkäreitä. Naisten osuus oli 62 %. Aineiston pienuuden vuoksi tuloksia ei voi yleistää koskemaan suomalaisia lääkäreitä, mutta niistä saa tuntumaa lääkärien mielipiteiden vaihtelusta.

Sari Eerikäinen, Timo Klaukka

Erityislupalääke ei aina odottele apteekin hyllyllä

Vuonna 1995 Lääkelaitos myönsi yli 11 000 rekisteröimättömän lääkkeen erityislupaa. Noin puolet niistä oli tarkoitettu yksityishenkilöille avohoidon lääkitykseen.

Sirpa Peura

Reseptilääkkeiden 10 kärjessä Pohjoismaissa 1995

Reseptilääkesuosikit vaihtelevat maasta toiseen. Viiden Pohjoismaan 10 eniten myydyn lääkeaineen listalla oli vuonna 1995 yhteensä 21 eri ainetta. Suurten kansantautien, kuten verenkiertoelinsairauksien, depression ja astman, hoidossa käytetyt lääkeaineet hallitsivat kaikkien maiden tilastoja mahahaavalääkkeiden ohella.

Timo Klaukka

Impotenssin tutkiminen ja hoito

Aiemmin impotenssia pidettiin lähes täysin psyykkisenä ongelmana, mutta nykyään yhä useammin taustalta löytyy myös elimellinen vika, tavallisimmin siittimen verenkiertoon liittyvä. Nuorilla miehillä impotenssin perussyy on yleensä psyykkinen, vanhemmilla orgaaninen. Ongelman selvittelyssä esitiedot on pyrittävä saamaan huolellisesti, vaikka aihe onkin potilaalle arka. Etukäteen potilaalle postitettu kyselylomake voi helpottaa asian käsittelyä. Kliinisen tutkimuksen jälkeen tehtävä intrakavernoottinen injektiotesti on impotenssidiagnostiikan kulmakivi. Orgaanisperäisen impotenssin yleisin hoitomuoto on nykyään verenkiertoa lisäävien aineiden injisoiminen siittimen paisuvaiskudokseen.

Olavi Lukkarinen, T. Andreo Larsen

Vastasyntyneen lapsen elvytys

Noin 8-10 % vastasyntyneistä (Suomessa vuosittain noin 4 000-6 000 lasta) tarvitsee syntymän yhteydessä ensiapua, yleensä hengityksen avustamista. Ennen ensimmäistä hengenvetoa on keuhkojen tyhjennyttävä surfaktanttia sisältävästä nesteestä. Ongelmia tulee yleensä ennenaikaisesti syntyvien lasten hengityksen käynnistymisessä. Osa lapsista tarvitsee hengitysavustusta; hyvin epäkypsät vastasyntyneet intubaation ja tehokkaan ventilaation. Siksi jokaisessa synnytyksiä hoitavassa yksikössä tulisi olla asianmukaiset välineet ja perusvalmius vastasyntyneen elvytykseen. Tässä katsauksessa esitellään tuoreisiin kansainvälisiin suosituksiin perustuvat vastasyntyneen elvytyksen periaatteet, ja tarkastellaan niiden sovelluksia suomalaisissa synnytyssairaaloissa.

Kari Nikolajev, Kirsti Heinonen

Pölypunkki - höyhenten tärkein allergeeni

Höyhenten aiheuttamat limakalvo-oireet ovat harvinaisia, mikäli tyynyissä ja peitoissa on käytetty puhdistettuja höyheniä. Sen sijaan vanhat höyhentuotteet sisältävät runsaasti pölypunkkeja, jotka saavat aikaan höyhenallergiaksi luullut oireet. Pölypunkkiallergeeneja on myös höyhenallergiatutkimuksissa käytetyissä valmisteissa aiheuttamassa vääriä positiivisia tuloksia ihopistokokeissa.

Katriina Kilpiö, Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela, Matti Hannuksela

Pohjanlahden rannikon suomenruotsalaiset säilyvät työkykyisinä

Kelan eläketilastojen mukaan Pohjanlahden rannikon ruotsinkielisten kuntien asukkaita siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle merkitsevästi vähemmän kuin saman alueen suomenkielisten kuntien asukkaita. Erityisen selvänä näkyy ero tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä vammojen vuoksi myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Ruotsinkielisissä kunnissa miesten aktiiviaika on keskimäärin kaksi vuotta pitempi kuin suomenkielisissä, naisilla ero on vuoden verran. Kieliryhmien terveyserojen syyt eivät tavanomaisia taustatekijöitä tarkastelemalla avaudu, vaan tarvittaisiin perusteellista paneutumista kielivähemmistön kulttuuri- ja elämäntapakysymyksiin.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Mihin kuntoutuksen tulisi kohdistua? Helsinkiläisten ikäihmisten kuntoutustarvekartoitus

Kuntoutuskustannusten kurissapitämisen eräs tapa on toimenpiteiden suuntaaminen oikeaan kohteeseen. Yksilön kokemat päivittäistä selviytymistä haittaavat tekijät tulisi tunnistaa ja asettaa tärkeysjärjestykseen. Tämän jälkeen voidaan määritellä kynnyshaitta, eli keskeisin toimintakykyä haittaava tekijä. Asiantuntijoista koottu ryhmä arvioi kynnyshaitan laadun ja määrän ja kuntoutuksen tarpeen.

Tom Candolin, Sirpa Granö, Irja Turumäki, Erkki J. Valtonen

Diabeettisen neuropatiakivun hoito tehostuu

Jopa 7,5 %:lla diabeetikoista on etenkin alaraajoihin rajoittuvia kipuja. Kipu voi olla lievää, mutta äärimmäisenä se on vaikeasti invalidisoivaa ja etenkin yöaikainen kipu estää rentouttavan unen. Elämänlaatu on surkea.

Robert Paul

Aivovaurion riski ohitusleikkauksen yhteydessä

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen liittyy kohtalainen aivoverenkiertohäiriöiden riski. Tämä johtuu mm. siitä, että potilaat ovat usein iäkkäitä, toimenpiteen aikana on suuria verenpaineen vaihteluja ja ateroskleroottiset suonen seinämät voivat lähettää embolioita aivoihin. Maailmassa tehdään noin 800 000 ohitusleikkausta vuosittain, joten leikkauskomplikaationa syntyvät neurologiset jälkisairaudet ovat suuri ongelma. Ongelman suuruutta on tutkittu useissa pienehköissä tutkimuksissa ja serebraalisia komplikaatioita on eri keskuksissa ilmoitettu esiintyvän 0,4-5,4 %:lla ohitusleikkauksella hoidetuista ja neuropsykologisten jälkivaikutusten esiintyvyydeksi on raportoitu eri lukuja 25 %:sta 79 %:iin.

Robert Paul