RAND 36-Item Health Survey (RAND-36): Yleinen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari

LL Erik Hagman raportoi Lääkärilehdessä (33/96) SF-36-terveyskyselyn suomenkielisen version käyttökokemuksista. Artikkelissa ei viitattu Suomessa vuodesta 1995 lähtien käytössä olleeseen saman sisältöiseen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittariin, joka on julkaistu nimellä "RAND 36-Item Health Survey 1.0" (1). Nämä kaksi suomenkielistä terveyskyselyä (SF-36 ja RAND-36) on kehitetty samanaikaisesti, tutkimusryhmien tietämättä toisistaan. Koska tämä kahden mittarin tilanne voi olla hämmentävä tutkijoille, jotka käyttävät jompaa kumpaa kyselyä omissa tutkimuksissaan, pidämme tarpeellisena selvittää tilanteeseen johtaneita tekijöitä.

Anna-Mari Aalto, Juha Teperi, Arja R. Aro

Lääketieteen kiista- kysymyksiä antroposofian näkökulmasta

Poikkeuksellisen pitkässä kirja-arvostelussaan (SLL 4/97) koskien teosta "Täydentävä lääketiede - koululääketiede. Lääketieteen kiistakysymyksiä" Veijo Saano väittää minun johtavan kirjassani lukijoita tarkoituksellisesti harhaan. Jo pelkästään kirjan suomalaista kustantajaa, Aratoria ajatellen minun on syytä vastata väitteeseen.

Helmut Kiene

Onnellisuuspillereilläkö työttömyyttä vastaan?

Odotin muutaman kuukauden, mutta kukaan kollega ei tarttunut kynään. En voi enää vaieta.

Juhani Miettola

Hyödyllinen kirja diabeetikkoja seuraaville silmälääkäreille

Kirja käsittelee diabeettista retinopatiaa kliinikon kannalta. Kirjoittajat kuvaavat diabeettisen retinopatian silmänpohjalöydökset, niiden luokituksen ja hoitomuodot. Pääpaino on laserhoidossa, sen aiheissa ja tekniikassa. Retinopatian patogeneesia ja sen kehittymiseen vaikuttavia hypoteeseja ei sitä vastoin ole otettu mukaan, ei myöskään perustaudin hoidon merkitystä tai muita yleishoitoja.

Leila Laatikainen

Sydänlihaksen endogeeniset puolustusmekanismit iskemiassa ..REF Ischaemia - preconditioning and adaptation; M.S. Marber ja D.M. Yellon (toim.). Ensimmäinen painos, Bios Scientific Publishers Limited, Oxford, UK 1996. ISBN 1-859961-60-6. Sivuja 236. Hinta 1 000 mk.

Sydänlihaksen iskemian aikaisia endogeenisiä suojamekanismeja koskeva tutkimus on kasvanut räjähdysmäisesti vuoden 1986 jälkeen, kun Murry ym. kuvasivat lyhyiden iskemiajaksojen suojaavan sydänlihasta pitkäkestoisen iskemian aiheuttamalta vauriolta (preconditioning of the myocardium). Itse asiassa ensimmäinen havainto sydänlihaksen kyvystä suojautua iskemiaa vastaan on julkaistu jo vuonna 1785. Tällöin Heberden kuvasi potilaan, jonka rasituksessa ilmenevä angina pectoris -oire hävisi rasituksen pitkittyessä (walk-through- tai warm-up -angina). Lämmittelyn edullinen vaikutus on tuttu kaikille sepelvaltimotautipotilaita hoitaville lääkäreille. Aiheesta pidettiin symposiumi Lontoossa joulukuussa 1995, ja sen pohjalta syntyi nyt esiteltävä kirja.

Keijo Peuhkurinen

Puhe, puukko vai pilleri

Kirjoittajien mukaan "länsimaisen lääketieteen tautikäsitys sekä monet muutkin terveyskeskuslääkärin työn arkiset ongelmat" ovat inspiroineet tämän kirjan sisältöä. Kirjansa tarkoituksiksi kirjoittajat mainitsevat "valmistumisvaiheessa olevan nuoren lääkärin johdattelun oman ajattelunsa perusteiden tutkiskeluun ja asenteiden muokkauksen terveyskeskustyön hyväksi". Kirjan loppusivuilla on mainittu yksi tarkoitus lisää: että kirja "helpottaa ja antaa uskoa silloin, kun tuntuu ettei työn mahdottomuuteen löydy helpotusta muutoin kuin alaa vaihtamalla tai vääriin lääkkeisiin turvautumalla".

Katia Käyhkö

OIKAISU

Lääkärilehdessä nro 5/97 oli artikkelini traumatologian kehittämishankkeesta Ambomaalla.

Seppo Salminen

Amerikan muinaiskulttuurien lääkintätaito

Amerikan mantereilla oli kehittyneitä kulttuureja kauan ennen kuin eurooppalaiset löysivät vuonna 1492 meritien sinne. Mayojen kulttuuri kukoisti Väli-Amerikassa vuosina 100-1524, atsteekkien Pohjois-Amerikan eteläosissa vuosina 1000-1530 ja inkojen Etelä-Amerikan luoteisosissa vuosina 1000-1533.

Arno Forsius

Kuntien terveydenhuoltomenojen erot oikeisiin kehyksiin

Ei ole mikään uutinen, että sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vaihtelevat suuresti kunnittain. Tässä asiassa runsaasti mainetta saanut Helsinki käytti sosiaali- ja terveyspalveluihin vuonna 1995 yhteensä runsaat 12 000 markkaa asukasta kohti, kun taas piskuiset Pornainen ja Askola selvisivät palveluista noin 6 500 markalla asukasta kohti. Terveydenhuollolla ja sosiaalitoimella on useita samaan väestönosaan kohdistuvia toimintoja. Kustannuseroista käytävä keskustelu keskittyy voittopuolisesti terveydenhuoltoon ja vain niihin sosiaalitoimen osa-alueisiin, joiden toiminnat eniten sivuavat terveydenhuoltoa eli vanhustenhuoltoon, alkoholiongelmaisten ja mielenterveyspotilaiden hoitoon. Ongelma jää enimmäkseen terveydenhuollon vastuullisten toimijoiden harteille, vaikka kustannuseroihin vaikuttavat myös muut kuin edellä mainitut sosiaalitoimen sektorit.

Taito Pekkarinen

Rätt perspektiv på variationer i kommunala sjukvårdsutgifter

Det är ingen nyhet att hälso- och sjukvårdens och socialväsendets kostnader per invånare varierar betydligt i olika kommuner. År 1995 använde t.ex. Helsingfors drygt 12 000 mark per invånare för social- och hälsovård medan de små kommunerna Borgnäs och Askola klarade sig med c. 6 500 mark per invånare. Hälso- och sjukvården och socialväsendet betjänar i många fall samma befolkningsgrupp. Diskussionen om kostnadsvariationerna inriktas vanligen på sjukvård och sådan socialvård som tangerar hälso- och sjukvårdssektorn, dvs. äldreomsorg, alkoholistvård och omsorg om mentalvårdspatienter. Problemet belastar i första hand de ansvariga för sjukvårdssektorn även om kostnadsskillnaderna påverkas också av andra sektorer av socialväsendet än de nyssnämnda.