Melatoniini perustutkimuksen valokeilassa

Melatoniini (N-asetyyli-5-metoksitryptamiini) on indoliamiineihin kuuluva peptidihormoni. Se on lajinkehityksessä säilyttänyt yksinkertaisen rakenteensa kaikissa elämänmuodoissa, joista sitä tähän mennessä on tutkittu. Siten myös sen tehtävät saattavat olla eri lajeilla samanlaisia. Nisäkkäillä melatoniini edistää pimeäntuloon liittyvää käyttäytymistä, esimerkiksi ihmisellä nukkumaanmenoa helpottamalla nukahtamista. Melatoniinin tuotanto on suurimmillaan yöllä ja pienimmillään päivällä. Talvella melatoniinin tuotanto on hieman suurempaa kuin kesällä. Se toimii eräänlaisena pimeän signaalina. Melatoniini välittää elimistölle tiedon sekä vuorokauden valoisan ja pimeän että mahdollisesti myös vuodenaikojen vaihdoksista. Melatoniini voitaisiin tämän takia osuvimmin nimetä joko yöhormoniksi tai talvihormoniksi.

Timo Partonen

Melatoniini unettomuuden hoidossa

Melatoniinin yleisesti hyväksyttyjä kliinisiä käyttöaiheita ei ole toistaiseksi pystytty määrittelemään. Tutkimuksissa melatoniinia on käytetty lääkkeenä hoidettaessa aikaerorasitusta, vuorotyön aiheuttamaa unettomuutta ja väsymystä sekä pitkäaikaista unettomuutta lähinnä vanhuksilla. Melatoniinilla on nukahtamista edistävä vaikutus, ja illalla otettuna se parantaa unen laatua unettomilla potilailla. Varsinainen unilääke se ei kuitenkaan ole. Melatoniinin pitkäaikaisesta käytöstä mahdollisesti aiheutuvia sivuvaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi, joten lääkärin tulee edelleen punnita huolellisesti käytön mahdolliset edut ja haitat määrätessään potilaalleen lääkkeeksi melatoniinia.

Timo Partonen

Uniapnean vaikutus kohonneen verenpaineen ja aikuistyypin diabeteksen hoitoon

Uniapnea-oireyhtymä on yleinen keski-ikäisessä väestössä. Noin puolella näistä potilaista on myös kohonnut verenpaine, ja toisaalta noin 30 %:lla verenpainepotilaista on uniapnea. Aikuisiän diabeteksen ja uniapnean samanaikaisesta esiintymisestä on hyvin vähän tutkimustietoa, mutta kokemuksen mukaan varsin monilla uniapneapotilailla on tämäkin sairaus. Uniapnean onnistunut hoito näyttää korjaavan sekä verenpainetta että insuliiniresistenssiä. Yleensä uniapneapotilaan kohonnutta verenpainetta ja aikuisiän diabetesta voidaan hoitaa tavanomaisten periaatteiden mukaan. Liikapainon korjaaminen laihduttamalla on tärkeää kaikkien näiden tilojen hoidossa.

Ilkka Kantola

Lääkäreiden tupakointi Suomessa vuosina 1990 ja 1995

Suomalaisten lääkäreiden tupakointi vähenee edelleen. Vuonna 1995 mieslääkäreistä 7 % (10 % vuonna 1990) ja naislääkäreistä 3 % (6 %) ilmoitti tupakoivansa päivittäin. Päivittäin tupakoivien lääkäreiden tupakka-annosten määrä väheni, tupakoinnin lopettamisyritysten ilmoittaneiden osuudet lisääntyivät sekä todennäköisyys jatkaa tupakointia seuraavan viiden vuoden aikana väheni vuodesta 1990 vuoteen 1995. Muutokset olivat suotuisammat tupakoivilla mieslääkäreillä kuin naislääkäreillä.

Vesa Jormanainen, Markku Myllykangas, Klas Winell, Aulikki Nissinen

Kohtuujuomisen raamit

On jo laajasti tunnettu asia, että jonkinmoinen alkoholinkulutus vähentää sepelvaltimotaudin riskiä, mutta liika kuitenkin on pahasta. Maailmanlaajuista MONICA-tietokantaa hyväksi käyttäen australialaistutkijat ovat pyrkineet selvittämään, mikä on optimaalinen alkoholinnauttimisen frekvenssi tässä suhteessa.

Robert Paul

VRSA - painajainen on luultua pahempi

Viime lehdessä kerroin uudesta painajaisesta, jota itse asiassa on jo odotettu: vankomysiinille resistentistä MRSA-kannasta (MRSA = metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus). Tällainen todellinen superbakteerikanta on siis löydetty Japanissa. Bakteeri ei ole ongelmallinen vain siksi, että se on resistentti kaikille mikrobilääkkeille, vaan myös siksi, että se on todellinen taudinaiheuttaja myös terveille ihmisille. Näin ollaan palattu aikaan ennen antibiootteja, jolloin lääkärit tuskissaan yrittivät kaikki temput pelastaakseen potilaansa.

Pentti Huovinen

Interferonista mahdollisesti apua moniresistentin tuberkuloosin hoitoon

Gamma-interferonilla on keskeinen rooli elimistön puolustautuessa mykobakteereita vastaan. Se voimistaa makrofagien fagosytoosiaktiivisuutta ja lisää niiden kykyä tappaa syömiään bakteereita. Vaikka atyyppisten mykobakteerien aiheuttamien infektioiden oheishoidossa interferonista on ollut hyötyä, tuberkuloosin hoidossa siitä ei ole kokemuksia. New Yorkin yliopistossa tehdyn alustavan tutkimuksen mukaan gamma-interferonista näyttäisi olevan hyötyä silloin, kun tuberkuloosin lääkehoito on osoittautunut tehottomaksi.

Matti Viljanen

Toksoplasmoosi ruokamyrkytyksenä

Korealaiset tutkijat raportoivat kaksi epidemiaa, jossa toksoplasma tarttui ruoan välityksellä yhteensä kahdeksaan aikuiseen. Toisessa epidemiassa kolme henkilöä sairastui toksoplasmoosiin syötyään päivällisen, joka koostui villisian raa'asta pernasta ja maksasta. Potilaat saivat samanlaisen unilateraalin korionretiniitin, joka ilmeni kolmen kuukauden kuluttua ruokailusta. Toisessa epidemiassa viisi sotilasta sairastui syötyään sian raakaa maksaa. Heidän oireensa ilmeni lymfadenopatiana. Turvonneita imusolmukkeita oli 1-4 kullakin potilaalla ja ne olivat suuruudeltaan jopa 2,5 cm pitkiä.

Pentti Huovinen

Torakka paha allergeeni

Lasten astma on klassisesti usein ulkoisen ärsykkeen aiheuttama. Kaupungeissa on astman esiintyvyys keskimäärin suurempi kuin maaseudulla, joten on luontevaa ajatella, että kaupungeissa olisi jokin allergeeni jota maalla on vähän. USA:ssa on meneillään kansallinen kaupunkien ydinalueitten asukkaiden astmakartoitus. Osana tätä projektia on selvitetty mm. torakka-allergeenin esiintyvyyttä lasten ympäristössä.

Robert Paul

Kardiologiska uppsving

En sommar i början av 1980-talet skrev Octopus i denna spalt om ett märkligt nytt fynd. Hjärtinfarkt var faktisk det samma som blodpropp i hjärtat! Eller rättare: för snart 20 år sedan blev det klart att merparten av myokardinfarkter beror på att koronarkärlen tromboseras och att artärsklerosen spelar en viktig roll i detta scenarium. Progressiv artärskleros i kransartärerna leder i det långa loppet till endotelskada, och neointimal hyperplasi, alltså förtjockning av kranskärlets intima. Förträngningen i ett aterosklerotiskt kranskärl beror följaktligen bara delvis på åderförkalkning - tillväxt t.ex. av fibroblaster bidrar till ett smärtare lumen.