Salmonella orjuuttaa epiteelisolun sytoskeletonin

Salmonella typhimuriumin tunkeutuminen suolen limakalvon epiteelisoluihin on keskeinen tapahtuma tämän bakteerin aiheuttaman suolistoinfektion synnyssä. Bakteerin tarttuminen epiteelisoluun turmelee solunpinnan nukkarakenteen ja johtaa solukalvon epämääräiseen poimuttumiseen. Bakteeri tunkeutuu poimujen väliin, poimut yhtyvät ja ympäröivät bakteerin, ja näin bakteeri pääsee solun sisään.

Matti Viljanen

Ikään liittyvän silmä-pohjarappeuman sädehoito strontium-levyllä

Ikään liittyvä keskeinen silmänpohjarappeuma, seniili makuladegeneraatio, on yleisin näkövammaisuuden syy länsimaissa. Se aiheuttaa maassamme 53 % yli 64-vuotiaiden näkövammaisuudesta. Noin 20 %:lle potilaista kehittyy taudin vaikeampi, ns. kosteinen eli eksudatiivinen muoto, jolloin verkkokalvon alle tarkan näön alueelle kasvaa uudisverisuonia. Nämä suonet käynnistävät paikallisen arpireaktion ja tällöin potilaan näkö huononee voimakkaasti lyhyen ajan kuluessa. Ainoaa käytössä ollutta hoitomuotoa, laserhoitoa, on voitu antaa vain noin 5 %:lle potilaista.

Aino Jaakkola

Suppean unirekisteröinnin toistettavuus uniapneapotilaiden diagnostiikassa

Obstruktiivinen uniapnea oireyhtymä on yleinen sairaus, jonka esiintyvyys on työikäisessä väestössä naisilla 2 % ja miehillä 4 %. Sairautena uniapnea on tullut tunnetuksi vasta 1980-luvulla, ja kuluneen vuosikymmen aikana uniapnean diagnostiikka ja hoito ovat vakiintuneet osaksi terveydenhuoltojärjestelmää. Uniapneapotilaita on runsaasti, minkä vuoksi tutkimus- ja hoitokäytäntöjä tulee arvioida kriittisesti.

Jukka Lojander

Sydämen synnynnäiselle eteiskammiokatkokselle altistavat HLA-alleelit

Sikiölle, jonka äiti sairastaa autoimmuunitautia, kuten SLE:ta (systeeminen lupus) tai Sjögrenin syndroomaa, saattaa jo raskauden kuluessa kehittyä sydämen rytmihäiriö, nk. totaaliblokki. Sikiön eteiskammiosolmukkeen alue on korvautunut fibroottisella tai rasvakudoksella ilmeisesti inflammaation seurauksena. Bradykardia (50-60 lyöntiä/ min.) havaitaan jo 16.-24. raskausviikon aikana. Viimeistään rytmihäiriö ilmenee lapsen syntyessä. Lapset saavatkin jo heti syntyessään tahdistimen.

Marja-Kaisa Sirén

Vaikean lastenreuman sytostaattihoito

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää solunsalpaajahoitojen vaikutusta lastenreuman ennusteeseen sekä yksilö- että väestötasolla.

Anneli Savolainen

Soluadheesio ja tyvikalvon tuottaminen karsinoomissa

Normaalin epiteelisolukon muuttumisessa pahanlaatuiseksi on morfologisesti erotettavissa useita vaiheita: polarisaation häiriö, epiteelin tyvikalvon hajoaminen, ja myöhemmin invaasio ympäröivään sidekudokseen. Viimeaikaiset kokeelliset tutkimukset ja erityisesti molekyylibiologisten menetelmien kehittyminen ovat tuottaneet runsaasti tietoa invaasion molekyylitason mekanismeista. Proteolyyttisten entsyymien ja solukalvon reseptorien merkitystä invaasiossa on tutkittu melko runsaasti, mutta sen sijaan solukalvoreseptorien ja solunulkoisten proteiinien välisen vuorovaikutuksen merkitys tunnetaan edelleen huonosti.

Taneli Tani

Sopimusohjaus on mahdollisuus, jota ei kannata hukata

En epäile hetkeäkään etteikö sopimusohjaus toimisi juuri Suomen terveydenhuollossa. Se edellyttää vain uutta ajattelua ja kaikkien osapuolien aktiivista työtä ja sitoutumista. Onnistunut sopimusohjaus edellyttää erityisesti tuottajapuolen johdon sitoutumista kehittämisprosessiin ja neuvottelutuloksen läpiviemiseen, sitoutumista toteuttamaan kuntien, omistajien, palvelujen rahoittajien tahtoa.

Markku Pekurinen

Tunteilla on merkitystä sydänsairauksille

Suomen Kardiologinen Seura ja Gyllenbergin säätiö järjestivät 6.-8.5.99 Espoon Hanasaaressa psykosomaattista kardiologiaa käsittelevän seminaarin, jossa keskusteltiin psykososiaalisten tekijöiden merkityksestä sydänsairauksille.

Vuoden 1999 Kalle Achté -palkinto Yrjö Alaselle

Psykiatrian Tutkimussäätiö myöntää joka kolmas vuosi Kalle Achté -palkinnon psykiatrian ja mielenterveyden edistäjänä monipuolisesti ansioituneelle suomalaiselle psykiatrille. Tänä vuonna jaettiin järjestyksessä toinen Kalle Achté -palkinto, jonka suuruus on 75 000 markkaa. Palkinnon sai professori Yrjö Alanen (s. 1927).

Näetkö punaista liikenteessä?

Liikenneturva on aloittanut kampanjan teemalla Näetkö punaista? Kampanjalla on tarkoitus vaikuttaa liikenneasenteisiin erityisesti taajamissa, joissa päin punaista ajaminen on huolestuttavasti lisääntynyt. Taajamaliikenteen ilmapiiri on selvästi viime vuosina huonontunut, joka näkyy autoilijoiden malttamattomuutena ruuhkissa, piittaamattomuutena säännöistä, joustamattomuutena ja jopa kiusantekona. Kiilaaminen, päin punaista ajaminen, ylinopeus ja jalankulkijoiden huomiotta jättäminen lisäävät onnettomuusriskiä, ja kärsivänä osapuolena on usein kevyt liikenne eli pyöräilijät ja jalankulkijat.