Suurin osa ihosyövistä voidaan ehkäistä

Syöpäjärjestöt ovat aloittaneet Ota maltilla -kampanjan, jossa kerrotaan liiallisen auringoton vaaroista, ihon suojaamisesta ja ihosyövästä. Koska ihosyövän syntyyn vaikuttaa yhtenä tärkeänä tekijänä ihon palaminen toistuvasti erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana, on kampanja suunnattu alkuvaiheessa etenkin lapsiperheisiin. 95 % melanoomista voidaan ehkäistä. Melanoomaan sairastuneista naisista on elossa 5 vuoden kuluttua 84 %, miehistä 78 %.

Lantto valittiin TEPA:n puheenjohtajaksi

Professori Heikki Lantto on valittu Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt TEPA ry:n puheenjohtajaksi tälle vuodelle. TEPA on terveydenhoidon eri aloja edustavien valtakunnallisten yhdistysten yhteistyöelin yksityisessä terveydenhuollossa.

Nuorten tupakoinnin ja päihteiden käytön yleistyminen ei näy taittuvan

Nuorten tupakointi, alkoholinkäyttö ja sosiaalinen altistuminen huumeille ovat kaikki kehittyneet tällä vuosikymmenellä huonompaan suuntaan, eikä olennaista muutosta näy vieläkään. Poikien tupakointi on tosin viime vuosina hieman vähentynyt, mutta tyttöjen tupakointi on lisääntynyt, lähes poikien tasolle. Nuorten viikoittainen alkoholinkäyttö on edelleen yleistynyt, vaikkakaan humalajuominen ei enää aivan viime vuosina ole lisääntynyt. Tänä vuonna 12-18-vuotiaiden nuorten tupakoinnista ja päihteiden käytöstä kysyttiin jälleen Nuorten terveystapatutkimuksessa, johon vastasi yli 8 200 nuorta.

Huumeet tulleet suomalaisnuorten lähipiiriin

Jo joka toinen 16-18-vuotias suomalaisnuori tietää tuttavapiirissään jonkun, joka on kokeillut huumeita. Nuorille huumeita tarjoavat myös yhä useammin tuttavat.

Väestövastuujärjestelmä 10 vuotta: edut ja mahdolliset haitat

Kansanterveyslain voimaantulon jälkeen suurin uudistus terveyskeskuksissa on ollut väestövastuujärjestelmän käyttöönotto. Väestövastuukokeilu käynnistyi 1980-luvulla suurimmissa kaupungeissamme ja nykyään sen piirissä on jo yli puolet suomalaisista. Järjestelmässä mukana olevat lääkärit ovat huomanneet työnsä muuttuneen itsenäisemmäksi, tehokkaammaksi ja taloudellisesti kannattavammaksi. Toisaalta väestövastuulääkäreillä on todettu suurempaa työuupumusta kuin sairaalalääkäreillä ja heidän on vaikeampi irrottautua esim. koulutustilaisuuksiin.

Mikko Kangas

Väitöskirjan avainhenkilöt: väittelijä, ohjaaja, esitarkastaja ja vastaväittäjä

Yli viidesosa suomalaisista lääkäreistä on väitellyt tai tekee väitöskirjaa. Väitöskirjan käytännön toteutuksen avainhenkilöitä ovat väittelijä itse, työn ohjaajat, esitarkastajat ja vastaväittäjä, joiden keskeisiä tehtäviä pohdimme artikkelissa. Väittelijän aktiivisuus ja sitoutuminen ovat tärkeitä sovitettaessa yhteen omaa tutkimuspanosta ja lukuisten yhteistyötahojen työtä. Ohjaajaksi ja esitarkastajaksi suostuttaessa on sovittava yhteistyön muodoista ja aikataulusta. Väitöskirjan ohjaajalla on keskeinen vastuu työn lopullisesta tieteellisestä tasosta. Huolellinen esitarkastus varmistaa väitöskirjan julkaisukelpoisuuden ja parantaa sen laatua. Onnistunut väitöstilaisuus on keskeinen osa tutkijan tieteellistä kasvua ja tärkeä tiedeyhteisöön liittymisrituaali. Hyväksytty väitöskirja on keskeinen osa tohtorintutkintoa, joka puolestaan avaa mahdollisuudet itsenäiseen tutkijanuraan.

Matti Isohanni, Matti Joukamaa, Taru Mäkikyrö

Hallintotuomioistuimet ja sairaanhoitopäätökset

Entistä useammat henkilöt kääntyvät hallintotuomioistuinten puoleen sairaanhoitoasioissa. He saattavat olla tyytymättömiä siihen, että heille ei ole annettu maksusitoumusta haluamaansa hoitoon tai että heiltä on evätty lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluva apuväline taikka he vaativat korvausta kunnalta yksityisesti hankkimastaan hoidosta.

Marita Liljeström

Vasemmistoliiton Veijo Puhjo: Valtionosuuksia lisättävä sosiaaliturvamaksuja porrastamalla

Vasemmistoliiton lääkärikansanedustajan Veijo Puhjon mielestä kuntien valtionosuuksia on lisättävä peruspalvelujen turvaamiseksi. Valtionosuuksien kasvattamisen edellyttämän lisärahan Puhjo hankkisi suurilta vientifirmoilta porrastamalla työnantajan sosiaaliturvamaksuja.

Suvi Sariola

Ralf Pettersson: Suomalainen tutkimus on kehittynyt huimasti!

Tällä hetkellä Suomessa vallitsee erittäin positiivinen tutkimusilmapiiri, mutta 1980-luvun alkupuolen huolestuttavan politisoitumisen aikana huippututkimus ja vapaa akateeminen tutkimus joutuivat ahtaalle. Suuntaus oli myöhemmin samanlainen Ruotsissakin. Ei ole kyse siitä, että pitäisi tehdä valinta soveltavan tutkimuksen ja perustutkimuksen välillä. Korkealuokkaista tieteenharjoitusta tarvitaan molemmilla aloilla, toteaa Ralf Pettersson, Tukholman Ludwig-instituutin johtaja, Karoliinisen instituutin molekyylibiologian henkilökohtaisen ylimääräisen professuurin haltija ja lääketieteen Nobel-komitean puheenjohtaja.

Eva Oldinger

Ansiot, TUPO ja säästöt

Akavan kevätliittokokous oli 25.5. ja joka kolmas vuosi pidettävä edustajakokous on 15.-16.6. Tähän mennessä julkisuuteen ovat nousseet - kuten tavallista - henkilökysymykset eli keskusjärjestön puheenjohtajan valinta. Lääkäriliitto on asettunut yhdessä Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton kanssa tukemaan nykyistä puheenjohtajaa, professori Mikko Viitasaloa. Oman lääkärisopimuksen myötä olemme liittona entistä itsenäisempiä, mutta niissä kysymyksissä, joissa olemme tarvinneet Akavan apua, olemme oppineet luottamaan puheenjohtaja Viitasaloon. Kesäkuussa äänestys ratkaisee ja sitten jatketaan töitä; ikävää ja mautonta on ollut opettajajärjestön julkinen juhliminen tässä ehdokasasetteluvaiheessa.

Kati Myllymäki