Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1997

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 160 markkaa. Tähän sisältyy 100 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Lisäksi peritään 150 markan suuruinen lisäjäsenmaksu järjestöllisiä toimenpiteitä varten eli yhteensä 2 310 markkaa. Lisäjäsenmaksua ei peritä eläkkeellä olevilta, opiskelijoilta, peruspäivärahaa saavilta äitiyslomalaisilta, työmarkkinatukea saavilta työttömiltä ja asevelvollisuutta tai siviilipalvelua suorittavilta liiton jäseniltä. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Pentti Alhola

Läkarförbundets medlemsavgifter 1997

Enligt beslut av Läkarförbundets fullmäktige är medlemsavgiftens grundbelopp i år 2 160 mark. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 100 mark. Dessutom uppbärs en extra medlemsavgift på 150 mark för fackliga åtgärder, eller sammanlagt 2 310 mark. Den extra avgiften gäller dock inte pensionärer, studerandemedlemmar, moderskapslediga med grunddagpenning, arbetslösa med arbetsmarknadsstöd och medlemmar som fullgör värnplikt eller civiltjänst. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande:

Marsin mönkijän tietotekniikkaa

Kahdeksanbittinen mikro riittää Marsin tutkimukseen, tarvitsemmeko me 32-bittistä Pentiumia?

Erkki Karjalainen

Onko itsemurhien ehkäisy mahdollista? Itsemurhien ehkäisyprojektin tavoitteet ja toteutus

Suomessa tehdään paljon itsemurhia, ja ne ovat tärkeä syy suomalaisten miesten suureen ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Itsemurhien määrä on meillä kasvanut jatkuvasti kuluvan vuosisadan aikana. Kasvu oli suurin 1930-luvun alun pulavuosina. Sotien aikana itsemurhat vähenivät, mikä on yleinen ilmiö. Viime aikoina itsemurhan on tilastojen mukaan tehnyt vuosittain noin 1 400 suomalaista.

Markku Myllykangas, Pekka Ruohonen, Olli-Pekka Ryynänen

AGU-taudin ja frax-oireyhtymän kliininen kuva

Ryynäsen ja Kirkisen katsaus odottavan äidin perinnöllisyysneuvontaan oli ajankohtainen ja tarpeellinen paneutuessaan kehitysvammaisuuden ehkäisyyn (SLL 7/97). Artikkelissa katsottiin arveluttavaksi pelkän kaupallisen geenitestin käyttö ilman kliinistä asiantuntemusta. Lääkärien ja terveydenhoitajien on tunnettava testattavat sairaudet. Tässä suhteessa kohdennan kritiikkini AGU-taudin ja frax-oireyhtymän kliiniseen kuvaan.

Maria Arvio, Seppo Autio

Tupakkaoikeudenkäynnistä

Viimeisimmän tupakkaoikeudenkäynnin tuomio on sanomalehdissä herättänyt kohtalaista mielenkiintoa. On kuitenkin yllättävää, että asiaa on lääketieteellisissä piireissä käsitelty varsin niukasti.

Pekka Puska

Oikeus valita lääkärinsä

Lehtemme päätoimittaja esitti pääkirjoituksessaan (10/97) paljon hyviä näkökohtia potilaan oikeudesta valita lääkärinsä. Kirjoituksessa oli kuitenkin pari pääkaupunkivaikutteista sarnmakkoa, jotka on syytä siirtää medisiinisen meteorologian pilviin.

H. Tapio Hanhela

Eminence or evidence?

Viime aikoina ovat puhtaasti lääketieteellistenkin artikkelien kirjoittajat ottaneet tavakseen käyttää, muiden lisäksi, talouselämästä lainattuja komealta kalskahtavia titteleitä kuten "toimialajohtaja" tai "tulosyksikön johtaja". Miksei sitten yhtä hyvin terveyslautakunnan puheenjohtaja tai rotariklubin presidentti? Silmäni eivät vielä ole auenneet ymmärtämään miten taloudellishallinnollisen vastuun sinänsä arvokas kantajuus olisi tässä yhteydessä jotenkin oleellista. Kansainvälisissä julkaisuissa ei tällaista tittelinkipeyttä esiinny. Lisänneekö tirehtöörinarvo kirjoituksen todistusvoimaa tietyn kliinisen tai lääketieteellisteoreettisen ongelman selvittelyssä, vai voisiko kotimaisissakin lehdissä palstatilan käyttää hyödyllisemmin? Eikö klassinen yhdistelmä ylilääkäri + dosentti + LKT enää riitä?

Markku Walamies

Ilokaasu alkoholismin hoitona - addiktion ylläpitoa

Haluan kiittää Salaspuroa ja Alhoa keskustelun herättämisestä ilokaasuhoidosta alkoholiriippuvuudessa ja kirjoituksessa (SLL 9/97) esitetyistä järkevistä mielipiteistä. Itse en toimi alkoholiriippuvuuden hoidossa, mutta sen sijaan minulla on vuosikymmenien kokemus sekä riippuvuuksista että niiden katkaisusta.

Ilokaasuhoidosta

Suomen Lääkärilehdessä 18-19/97 on alkoholiprofessorin vastine hänen toimintaansa kritisoiviin mielipiteisiin, mutta hän on kiertänyt kuin kissa kuumaa puuroa ja vastaillut vain vähäpätöisiin oheiskysymyksiin. Esimerkkinä mainittakoon, että hän sanoo: "...rahoittajien (esim. KELA) päätöksiin en voi vaikuttaa, vaikka haluaisinkin...". Toivon, että tämä on totta tällä hetkellä, sillä meillä on runsaasti tietoa siitä, että alkoholiprofessori, jolla muuten EU:n sääntöjen vastaisesti on monopoliasema, on useasti vetänyt ja yrittää näköjään edelleenkin vetää maton ilokaasuhoidon alta.

Reijo Ojutkangas