Lyhyesti: Pyruvaatista potkua

Vanhaa kunnon palorypälehappoa on kokeiltu sydämen vajaatoimintaan. Pyruvaattihan on tuttu glykolyysin välituote, ja osan sydäninsuffisienssin problematiikkaa on arveltu voitavan korjata antamalla pyruvaattia intrakoronaarisesti sydänlihaksen energiatasapainon optimoimiseksi. 15 minuutin pyruvaatti-infuusio 8:lle NYHA III -luokan insuffisienssipotilaalle suurensi sykevolyymi-indeksiä 38 %, laski keuhkojen kapillaarikiilapainetta 36 %, laski sykettä 36 % ja suurensi cardiac indeksiä 23 %. Valtimopaine pysyi vakaana. Näyttää siis hyvältä lääkkeeltä verrattuna esim. katekoliamiineihin, mutta antotavan soisi olevan mukavampi.

Robert Paul

Haluavatko vanhemmat antibioottikuurin virustautia sairastavalle lapselleen?

Mikrobien antibioottiresistenssin leviämisen ehkäisemiseksi olisi oleellista, että bakteerilääkkeitä määrättäisiin ainoastaan bakteeritauteihin. Kalifornialaistutkijat päättivät selvittää, millaisissa avohoidon tilanteissa lääkettä annetaan myös virusperäisiksi oletettuihin tauteihin. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli kysymys, kuinka vanhempien toiveet ja lääkärin oletukset niistä vaikuttivat mikrobilääkemääräyksiin. Tutkimuskohteen muodostivat 306 akuutisti sairasta lasta, heidän vanhempansa sekä 10 lapsia kahdella eri päivystysvastaanotolla hoitanutta lääkäriä.

Per Ashorn

DAM - bakteerien akilleenkantapääkö?

Resistenssin kehittyminen nykyisille mikrobilääkkeille on käynnistänyt kuumeisen tutkimuksen, jonka avulla yritetään löytää bakteereista mikrobilääkkeille uusia iskukohtia. Viimeisin löytö tällä rintamalla on Dam (DNA adenine methylase), joka nimensä mukaisesti liittää metyyliryhmiä adeniineihin. Tämän sinänsä yksinkertaiselta vaikuttavan toiminnan kautta Dam säätelee ja ajoittaa monia tärkeitä biologisia prosesseja, joista tärkeimpiä on DNA:han syntyneiden virheiden korjaaminen. Dam:n on jo melko pitkään tiedetty säätelevän myös eräiden bakteerien virulenssiin liittyvien tekijöiden tuotantoa.

Matti Viljanen

Nivelreuman suurtutkimus Suomesta - heti alkuun yhdistelmähoito

Nivelreumalääkkeet vaikuttavat joko taudin etenemiseen (sulfasalatsiini, metotreksaatti, atsatiopriini, klorokiini, kortikosteroidit, kulta, penisillamiini) tai ovat lähinnä oireita lievittäviä (tulehduskipulääkkeet). Ollaan sitä mieltä, että heti alkuun olisi käytettävä ensin mainittuja lääkkeitä, mutta epätietoisuutta on siitä, onko tämän ryhmän lääkkeiden kombinoimisesta saatavissa lisähyötyä.

Robert Paul

Kehittyvä lääkeinformaatio

Lääkemolekyylin taival lääkevalmisteeksi ja potilaan siitä saamaksi terveyshyödyksi on pitkä ja monivaiheinen. Tähän ketjuun mahtuu tutkimusta, viranomaisten valvontaa, markkinointia, päätöksentekoa ja kauppaa. Lopullisen valinnan reseptilääkkeen käytöstä tekee aina lääkäri. Uusista lääkkeistä tulvii tietoa, josta pitäisi osata valita oleellinen. Millaisen informaation varassa lääkäri tekee päätöksensä? Mitä tarpeita hänellä on lääkeinformaation suhteen? Mm. näitä kysymyksiä pohdittiin 25.5.1999 Suomen Lääkärilehden Lääkeinformaatioseminaarissa, joka järjestettiin Lääkeinfo-palstan 30-vuotisen ilmestymisen kunniaksi.

Maira Palosuo, Timo Klaukka

Lääke-info täytti 30 vuotta

Huhtikuussa 1969 käynnistyi Suomen Lääkärilehdessä säännöllinen, aluksi kerran kuukaudessa julkaistu lääkepalsta Ajankohtaista lääkeaineista. Idea sen perustamiseen tuli professori Matti K. Paasoselta, ja päätoimittaja Tapani Kosonen asettui ajatuksen taakse.

Timo Klaukka

Terveyskeskuslääkäreiden lääkemääräykset pähkinänkuoressa

Lääkäriä kohti laskettuna terveyskeskuslääkärit määräsivät lähes viisi kertaa niin paljon reseptejä kuin muut lääkärit. Terveyskeskuslääkärien vuotuisten reseptien kokonaishinta oli viime vuonna keskimäärin 708 000 markkaa, kun vastaava summa muilla lääkäreillä oli alle 200 000 markkaa. Terveyskeskuslääkärien käyttämät lääkkeet ovat hinnaltaan hieman halvempia kuin muiden lääkäreiden käyttämät.

Tiivistelmä Timo Klaukan Alustuksesta Suomen Lääkärilehden Lääkeinformaatioseminaarissa 25.5.99.

Ei kahta ilman kolmatta? Silmän valoreseptorit kuurupiilosilla

Niin matkalaukkuun pujahtanut torakka kuin itse matkustajakin sopeutuvat nopeasti uuteen vuorokausirytmiin maapallon toisella puolella. Mutta miten viesti valoisuuden vaihtelusta välittyy aivojen biologiselle kellolle. Nisäkkäillä tämä salaisuus on silmissä, mutta ei tapeissa ja sauvoissa, kuten on luultu.

Lasten ruoka-allergioiden ruokavaliohoito

Allergiat yleistyvät ja ilmiö liitetään entistä tiiviimmin länsimaiseen elämäntapaan, etenkin ruokaan. Atooppisten sairauksien kehittymiseen on pyritty vaikuttamaan ruokavaliohoidolla. Niin tapahtuu uuden tutkimustiedon valossa tulevaisuudessakin, mutta soveltaen yhtäältä nykyajan jo unohtamaa luonnonmukaista ravintoa ja toisaalta uusinta huipputeknologiaa.

Erika Isolauri

Morfologiset markkerit kokeellisissa ihokasvaimissa

Ihon levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarinen karsinooma ovat vaaleaihoisilla ihmisillä yksi yleisimmistä syöpämuodoista. Molempien tärkein etiologinen tekijä on auringonvalon ja keinotekoisen valon ultraviolettisäteily. Suomen pohjoisen sijainnin ansiosta ultraviolettisäteilyaltistus on matala, mutta levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarikarsinooma sijoittuvat silti kymmenen yleisimmän syövän joukkoon. Yhdysvalloissa tilanne on jo toinen: noin puolet diagnosoiduista syöpätapauksista on ihon levyepiteeli- tai basosellulaarisia karsinoomia.

Markus Mäkinen