Paljastaako Rorschach joukkomurhaajan?

Psykologi Tuula Ilonen on ilmeisen haluton ymmärtämään kritiikkiäni, jonka kohdistin Rorschachin musteläiskätestin käyttämiseen oikeudessa (SLL 20-21/97). Alkuperäisessä jutussa Ilonen kumppaneineen iloitsi siitä, että vihdoinkin on saatu tieteellisesti pätevä psykologinen menetelmä, jolla asioita voi oikeudessa perustella (SLL 14/97).

Anu Suomela

Vastaus Anu Suomelalle

YM Suomela haluaa jatkaa keskustelua Rorschachin käytöstä yleensä ja erityisesti oikeudessa esittäen lähes 20 väitettä. Olisin suonut, että henkilö, joka näin voimaperäisesti lähtee arvostelemaan, olisi ensin edes jollakin tasolla perehtynyt saatavilla olevaan perustietoon. Jo artikkelimme (SLL 14/97) olisi selvittänyt monta asiaa. Argumenttien arvo ei parane sillä, että ne toistetaan pienin muutoksin ja suuremmalla voimalla. Vertauksiin inkvisitiolaitokseen ja sen käyttämiin menetelmiin yhtä lailla kuin ennustajaeukkoihin en katso aiheelliseksi puuttua. Tieteellinen väittely, joka tosiasioihin pohjautuen ja niitä ymmärtäen etenee teesistä antiteesin kautta synteesiin, on kuitenkin omiaan viemään tiedettä eteenpäin.

Tuula Ilonen

Voihan Exnerin mustetahrat!

Lääkärilehdessä julkaistiin (SLL 14/97) kirjoitus, jossa vakuutettiin lukijoille, että vanha Rorschachin mustetahratesti on luotettava psykodiagnostinen instrumentti. Saimme lukea, että se ei ehkä ollut aikoinaan niin luotettava, mutta kiitos Exner-nimisen psykologin ja satojen tieteellisten tutkimusten, siitä on tullut tieteellisesti pätevä instrumentti, jonka perusteella voidaan väittää ihmisestä yhtä sun toista - myös sellaista, mitä hän ei toivoisi itsestään väitettävän.

Ben Furman

Vastaus Ben Furmanille

Ensimmäisenä pyydän kohteliaimmin tutustumaan vastauksiini Suomelan esittämään kritiikkiin. Suomessa on tunnettu lähinnä Klopferin fenomenologis-subjektiivisesta näkökulmasta kehittämä projektiivinen mustetahratesti. Osin taitamaton, paljolti subjektiivisiin tulkintoihin pohjaava käyttö on varmasti tehnyt hallaa ja hukuttanut alleen taitavankin käytön. Tältä pohjalta ennakkoluulot projektiivisia testejä kohtaan on ymmärrettävissä.

Tuula Ilonen

Pientareen kautta ohi

Aikanaan keskussairaaloihin organisoitiin kuntoutustutkimusyksiköt ja osaan sairaanhoitopiireistä geriatrian yksiköt terveydenhuollon keskushallinnon toimesta. Suunnitelmat tehtiin keskusvirastossa, eikä yksikköjen toimintaan tai rakenteeseen juuri sairaanhoitopiirien mieltä kysytty. Kuntoutustutkimusyksiköiden työntekijöinä on mm. kuntoutusohjaajia, joilta ainakin osalta suoritteet hankitaan ostopalveluina. Heidän työnjohtonsa ja toimipisteensä voivat jopa olla aivan muualla kuin keskussairaalassa.

Matti Jokelainen

Sjukhusansluten hemsjukvård även i Finland

Med anledning av artikel "Kotona tapahtuva saattohoito ja sen kustannukset - Kotkan malli" (SLL 24/97) önskar jag påpeka att det inte är korrekt att vi i Finland inte skulle ha exempel på den S.k. Motala-modellen eller LAS (lasarett ansluten hemsjukvård) som startades och spritts av prof. Barbro Beck-Friis, Sveriges Grand Old Lady när det gäller palliativ vård. Professor Beck-Friis har besökt Ekenäs i flera repriser och där startat den fungerande hemvården: Sjukhusansluten hemsjukvård.

Christel Pakarinen

Ankerias - ajatuksia avustetusta kuolemasta

Yksilöankerias ei pysy hyppysissä, verkoissa, ei kuole silpomalla, pakastamalla eikä suolaamalla. Vasta hajottamalla tomuksi ja polttamalla. Lajina ankerias on merten torakka.

Pisara

Tärkeä syksy

Alkavan syksyn aikana on valmistauduttava julkisessa palveluksessa olevien lääkäreiden uuteen virkaehtosopimukseen sopimuskauden umpeutuessa 31.1.1998. Sopimus on erittäin tärkeä, sillä kyse ei ole pelkästään palkan määrästä vaan myös palkkauksen koko rakenteesta. Valtakunnansovittelija Lehtisen ehdotuksen mukaisesti sairaalalääkäreille määriteltiin työaika vuonna 1961, toimenpidepalkkioista luovuttiin ja palkkaa ruvettiin maksamaan pääasiassa työssäoloajan pohjalta. Silloin luotuja periaatteita on tähän asti noudatettu, mutta useat eri tekijät johtavat siihen, että tavallista suurempi remontti on tehtävä juuri nyt ja palkkauksen periaatteet on mietittävä uudestaan. Ensi keväänä tehtävät ratkaisut tulevat jälleen heijastumaan vuosikymmenien päähän.

Markku Äärimaa

Lääkkeiden imeytymiseen liittyvät yhteisvaikutukset

Imeytymisvaiheessa tapahtuvat yhteisvaikutukset voivat muuttaa lääkeaineen imeytymisnopeutta tai kokonaisimeytymistä. Tällä on harvoin kliinistä merkitystä, mutta myös monia kliinisesti tärkeitä, imeytymistä vähentäviä yhteisvaikutuksia tunnetaan. Esimerkiksi antasidit, sukralfaatti, rauta- ja kalsiumvalmisteet sekä nestemäiset maitotuotteet vähentävät huomattavasti monien fluorokinolonien, tetrasykliinien ja bisfosfonaattien imeytymistä. Kolestyramiini ja kolestipoli aiheuttavat myös eräitä tärkeitä yhteisvaikutuksia.

Kari T. Kivistö, Pentti J. Neuvonen

HYKS:n sarkoomaryhmän hoitotulokset

Pehmytkudossarkoomien hoito vaatii usean erikoisalan yhteistyötä. Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan perustettiin 1987 viikoittain kokoontuva pehmytkudossarkoomaryhmä, johon kuuluu onkologi, plastiikkakirurgi, patologi ja radiologi. Viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana ryhmä on käsitellyt 452 potilasta, joista 134:llä on todettu vartalon seinämän tai raajojen pehmytkudossarkooma. Kolmen vuoden seuranta-aikana 13 %:lla potilaista tauti uusi paikallisesti. Hoitotulokset ovat kansainvälisesti hyvät ja merkittävästi aiempia suomalaisia tuloksia paremmat.

Tom Wiklund, Erkki Tukiainen, Carl Blomqvist, Martti Virolainen, Pekka Virkkunen, Riikka Huuhtanen, Sirpa Asko-Seljavaara, Inkeri Elomaa