Sydämen synnynnäiselle eteiskammiokatkokselle altistavat HLA-alleelit

Sikiölle, jonka äiti sairastaa autoimmuunitautia, kuten SLE:ta (systeeminen lupus) tai Sjögrenin syndroomaa, saattaa jo raskauden kuluessa kehittyä sydämen rytmihäiriö, nk. totaaliblokki. Sikiön eteiskammiosolmukkeen alue on korvautunut fibroottisella tai rasvakudoksella ilmeisesti inflammaation seurauksena. Bradykardia (50-60 lyöntiä/ min.) havaitaan jo 16.-24. raskausviikon aikana. Viimeistään rytmihäiriö ilmenee lapsen syntyessä. Lapset saavatkin jo heti syntyessään tahdistimen.

Marja-Kaisa Sirén

Vaikean lastenreuman sytostaattihoito

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää solunsalpaajahoitojen vaikutusta lastenreuman ennusteeseen sekä yksilö- että väestötasolla.

Anneli Savolainen

Soluadheesio ja tyvikalvon tuottaminen karsinoomissa

Normaalin epiteelisolukon muuttumisessa pahanlaatuiseksi on morfologisesti erotettavissa useita vaiheita: polarisaation häiriö, epiteelin tyvikalvon hajoaminen, ja myöhemmin invaasio ympäröivään sidekudokseen. Viimeaikaiset kokeelliset tutkimukset ja erityisesti molekyylibiologisten menetelmien kehittyminen ovat tuottaneet runsaasti tietoa invaasion molekyylitason mekanismeista. Proteolyyttisten entsyymien ja solukalvon reseptorien merkitystä invaasiossa on tutkittu melko runsaasti, mutta sen sijaan solukalvoreseptorien ja solunulkoisten proteiinien välisen vuorovaikutuksen merkitys tunnetaan edelleen huonosti.

Taneli Tani

Sopimusohjaus on mahdollisuus, jota ei kannata hukata

En epäile hetkeäkään etteikö sopimusohjaus toimisi juuri Suomen terveydenhuollossa. Se edellyttää vain uutta ajattelua ja kaikkien osapuolien aktiivista työtä ja sitoutumista. Onnistunut sopimusohjaus edellyttää erityisesti tuottajapuolen johdon sitoutumista kehittämisprosessiin ja neuvottelutuloksen läpiviemiseen, sitoutumista toteuttamaan kuntien, omistajien, palvelujen rahoittajien tahtoa.

Markku Pekurinen

Tunteilla on merkitystä sydänsairauksille

Suomen Kardiologinen Seura ja Gyllenbergin säätiö järjestivät 6.-8.5.99 Espoon Hanasaaressa psykosomaattista kardiologiaa käsittelevän seminaarin, jossa keskusteltiin psykososiaalisten tekijöiden merkityksestä sydänsairauksille.

Vuoden 1999 Kalle Achté -palkinto Yrjö Alaselle

Psykiatrian Tutkimussäätiö myöntää joka kolmas vuosi Kalle Achté -palkinnon psykiatrian ja mielenterveyden edistäjänä monipuolisesti ansioituneelle suomalaiselle psykiatrille. Tänä vuonna jaettiin järjestyksessä toinen Kalle Achté -palkinto, jonka suuruus on 75 000 markkaa. Palkinnon sai professori Yrjö Alanen (s. 1927).

Näetkö punaista liikenteessä?

Liikenneturva on aloittanut kampanjan teemalla Näetkö punaista? Kampanjalla on tarkoitus vaikuttaa liikenneasenteisiin erityisesti taajamissa, joissa päin punaista ajaminen on huolestuttavasti lisääntynyt. Taajamaliikenteen ilmapiiri on selvästi viime vuosina huonontunut, joka näkyy autoilijoiden malttamattomuutena ruuhkissa, piittaamattomuutena säännöistä, joustamattomuutena ja jopa kiusantekona. Kiilaaminen, päin punaista ajaminen, ylinopeus ja jalankulkijoiden huomiotta jättäminen lisäävät onnettomuusriskiä, ja kärsivänä osapuolena on usein kevyt liikenne eli pyöräilijät ja jalankulkijat.

Hammaskaries kasautuu selvästi

Hammaskaries on keskimäärin vähentynyt Suomessa, mutta sairastavuus kasautuu edelleen alempiin sosiaaliryhmiin, erityisesti isän ammattiaseman ja oman koulutustason mukaan. Huonohampaisuutta selittävät sosioekonomisten seikkojen lisäksi huonot terveystavat, mm. tupakointi, sekä persoonallisuuspiirteet.

Dementiakoordinaattoreita kuntiin

Suomen dementiahoitoyhdistyksen mielestä perusterveydenhuoltoon tarvitaan tehtäväänsä erityisesti koulutettuja dementiahoidon koordinaattoreita tukemaan dementoituneiden kotihoitoa. Kunnallisen koordinaattorin tuen piiriin ohjattaisiin dementoituneet, joiden kotihoidossa on ongelmia tai joilla on vaikea-asteinen dementia. Toiminnan arvioidaan vähentävän pitkäaikaishoidon tarvetta huomattavasti. Koordinaattorin toiminnan piirissä voi olla kerrallaan 50-70 potilasta.

TYKS:ssa sepelvaltimoahtaumia tutkitaan kaikukuvauksella

Sepelvaltimoiden pallolaajennus- ja leikkaushoito perustuu kaikkialla maailmassa angiografiaan. Sille on kuitenkin yritetty kehittää vähemmän invasiivisia vaihtoehtoja, joissa vältettäisiin myös varjoaineen käyttö ja säteilyrasitus. Nyt TYKS:ssa on otettu kliiniseen käyttöön - ensimmäisenä maailmassa - veren virtausnopeuksia mittaava sepelvaltimoiden väridopplerkaikukuvausmenetelmä, jolla ahtaumatkin voidaan todeta verettömästi.