Muutama sana psykiatrisen diagnostiikan soveltamisesta

Lääkärilehdessä (SLL 7/97) julkaistiin kolme kirjoitusta psykiatrisen diagnostiikan soveltamisesta. Silloin kun toimitaan ammattityössä, asiat voivat olla näinkin. Kun kuitenkin tiedän miten orjallisesti suomalaiset toimivat, haluan tuoda esiin muutamia asioita, ennen kuin käytännöt lopullisesti vakiintuvat.

Yrjö Saarikoski

Oikaisu

Esko Länsimiehen keskustelupuheenvuoro (SLL 26/97) sisälsi virheellisen tiedon, jonka hän haluaa oikaista. Hän kirjoitti: "...Lääkäriliitto työnsi Suomenlahden rantamutaan yhden vuoden jäsenmaksujen verran (noin 200 miljoonaa markkaa) rahaa". Oikea rahasumma on 20 miljoonaa markkaa.

Esko Länsimies

Käytännön kokemuksista syntynyt kirja sydänsairauksien hoidosta raskauden aikana

Kirjan toimittaja, professori Celia Oakley, toimii kliinisen kardiologian professorina maineikkaassa lontoolaisessa Hammersmithin sairaalassa. Sairaalaan perustettiin jo 30 vuotta sitten raskausajan sydänongelmiin keskittynyt klinikka, ja siinä obstetrikot, sisätautilääkärit, kardiologit, sydänkirurgit ja anestesiologit ovat siinä yhteistyössä hoitaneet raskaana olevia naisia, joilla on ollut mitä erilaisimpia kongenitaalista ja hankittuja sydänvikoja.

Risto Kaaja

Psykiatriset potilaat eivät ole heitteillä

Suomessa on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua psykiatrisen sairaanhoidon ongelmista. Savupiipun nokassa päiväkausia istuva ja hoitoonpääsyä vaativa psykiatrinen potilas on todellinen hätähuuto, jos hänen protestinsa on perusteltu. Psyykepotilaiden ja heidän omaistensa järjestöt ovat tulleet syyttelevinekin vaatimuksineen näkyvästi julkisuuteen. Poliittisten päättäjien voi olettaa olevan asiasta hämillään, koskapa myös asiantuntijat käyvät vakavaa keskustelua kysymyksestä, onko Suomessa hävitetty psykiatrisia sairaalapaikkoja liian nopeasti, ilman että vähennettyä laitoshoitoa korvaamaan olisi kehitetty riittävästi avohoitopalveluja.

Taito Pekkarinen

Buspironin ja tsolpideemin käyttö vanhuksilla

Anksiolyyteistä uusin, buspironi, on ollut käytössä Suomessa joitakin vuosia. Se soveltuu vanhuksen pitkäaikaisen ahdistuneisuushäiriön hoitoon, koska se ei haittaa kognitiivista eikä psykomotorista toimintakykyä. Sen vaikutus alkaa kuitenkin hitaasti, joten se ei ole käyttökelpoinen nopeaa ahdistuksen lievitystä vaativiin tilanteisiin.

Liisi Bashmakov

Kohonneen verenpaineen hoito raskausaikana

Verenpainelääkkeiden käyttöön raskausaikana suhtaudutaan pidättyväisesti, koska se saattaa heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa. Kun lääkehoito katsotaan äidin turvallisuuden vuoksi tarpeelliseksi, labetaloli on yleisimmin käytetty aine. Myös metyylidopaa käytetään edelleen, ja nifedipiinin käyttö on yleistymässä. Kriisitilanteissa magnesiumsulfaattihoito on lisääntymässä Yhdysvaltain mallin mukaan. Raskauden päättäminen - useimmiten keisarileikkauksella on kriisitilanteen paras hoito. Aiheesta on julkaistu suomalainen laajempi katsaus hiljattain (1).

Risto Erkkola

Imetys Suomessa 1995

Rintamaidon merkitys vastasyntyneen terveydelle ja ravitsemukselle on kiistaton. Suomessa äidit ovat hyvin motivoituneita imettämään, ja nykyään lähes kaikki vastasyntyneet saavat rintamaitoa. Kuitenkin jo kuukauden kuluttua imetys, ja varsinkin täysimetys, on vähentynyt lähes kolmanneksella. Rintaruokinnan jatkumiseksi tarvitaan avoterveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta auttamaan äitejä erilaisissa imetykseen liittyvissä ongelmissa.

Sirpa Sairanen, Kirsti Heinonen, Kaija Hasunen

Hormonikorvaushoito - onko siitä haittoja?

Hormonikorvaushoito aloitetaan naisille tavallisimmin häiritsevien vaihdevuosioireiden lievittämiseksi. Sillä on myös useita muita edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksien ja osteoporoosin ehkäisyssä. Toisaalta hormonikorvaushoidon yleistymisen myötä on syytä tarkastella myös sen mahdollisia haittavaikutuksia.

Tuula Salmi

Manipulaatiohoidot - sittenkin salonkikelpoisia? kriittinen katsaus alaselkäoireisen potilaan manipulaatiohoitojen vaikuttavuuteen

Manipulaatiohoidot ovat olleet kauan tunnettuja, mutta lääketieteen parissa sangen kiisteltyjä ja perinteisen koululääketieteen piirissä jopa vieroksuttuja menetelmiä. Kuitenkin useissa eri tutkimuksissa manipulaatio- ja mobilisaatiohoidot ovat nousseet esille eräinä tehokkaimmista menetelmistä selkäkivun hoidossa. Sekä kansainvälisissä että kansallisessa hoitosuosituksessa manipulaatiohoitoa suositellaan akuutin, kahdesta neljään viikkoa kestäneen selkäkivun käyväksi hoidoksi, kun välitöntä operatiivisen hoidon tarvetta ei ole. Aivan viimeaikaisista tutkimuksista on saatu lisää näyttöä manipulaatiohoidon edullisesta vaikutuksesta myös kroonisen selkäkivun hoidossa. Manipulaatiohoitojen käyttöindikaatioiden ja vasta-aiheiden tunteminen sekä manipulaatiohoidon käytännön toteutus tehokkaasti ja turvallisesti vaatii sekä lääkäreiltä että muulta terveydenhuoltohenkilöstöltä jatko- ja täydennyskoulutusta.

Olavi Airaksinen, Timo Rousi, Eero Penttinen, Karl-August Lindgren

Masennuksen hoito terveyskeskuksessa

Masennus on hyvin yleinen sairaus. Sen vuoksi pääosa näistä potilaista tulee hoitaa perusterveydenhuollossa. Masennuksen diagnosointi on osoittautunut vaikeaksi, mutta sen onnistumista voidaan edistää tietyntyyppisellä vastaanottokäytännöllä. Tärkein osa hoitoa on potilaan ja lääkärin hyvään vuorovaikutukseen perustuva turvallinen hoitosuhde. Masennuslääkkeitä tarvitaan lähinnä keskivaikeiden ja vaikeiden tilojen hoidossa. Sosiaaliset selvittelyt ja interventiot tukevat hoitoa.

Outi Poutanen