Kun kynsisieni ei parane

Ajoissa suun kautta aloitettu kynsisienen hoito, kun vasta osa kynnestä on infektoitunut, mahdollistaa täydellisen paranemisen. Mikäli kynsi-infektio ei ole parantunut suun kautta otetulla lääkehoidolla, sienen infektoima kynsi on alunperin hyperkeratoottinen tai kyseessä on iäkäs potilas, on harkittava kynnen poistoa lääkehoitoon yhdistettynä. Koulutuksen saanut jalkojenhoitaja voi tehdä kynsien urealiuotushoidon tai kynsien mekaanisen hionnan. Ureahoito on kivuton, ja potilas ei tarvitse hoidon jälkeen sairauslomaa. Kynsien kirurgista poistoa ei suositella.

Inkeri Helander

Laihdutuslääkkeet pois markkinoilta

Fenfluramiini (Ponderal) ja sen isomeeri dekstrofenfluramiini (Isomeride) ovat poistuneet maailmanlaajuisesti markkinoilta. Suomessa niiden saanti apteekeista loppui syyskuun puolivälin paikkeilla. Markkinoilta poisveto tapahtui valmistajan, ranskalaisyhtiö Servierin aloitteesta. Taustalla on Yhdysvalloissa todetut 33 raportoitua tapausta, joissa fenfluramiinia ja fentermiiniä (Mirapront) samanaikaisesti käyttäneillä potilailla oli ilmentynyt muutoksia mitraali-, trikuspidaali- ja aorttaläpissä, tavallisesti samanaikaisesti kahdessa tai kolmessa näistä. Histopatologisesti muutokset ovat olleet samankaltaisia kuin mitä esiintyy karsinoidissa oireyhtymässä tai ergotamiinin haittavaikutuksena. Kuudelle potilaista oli jouduttu tekemään leikkaus tilanteen korjaamiseksi. Toistaiseksi on selvittämättä, johtuvatko läppämuutokset fenfluramiineista vai fentermiinistä vai kenties niiden yhteisvaikutuksesta.

Lääkärien työuupumus tutkitaan

Noin kolmasosa lääkäreistä saa tänä syksynä postitse kyselylomakkeen, jolla tutkitaan lääkärien työoloja ja kuormittuneisuutta. Lääkäriliitto ja Työterveyslaitos tekivät yksitoista vuotta sitten tutkimuksen, jossa selvitettiin lääkärien stressiä ja burn-out-oireita. Nyt tutkimus uusitaan entistä laajempana: tavoitteena on selvittää tarkemmin lääkärien psykososiaalisia työoloja, työympäristön haittoja ja sitä, miten lääkärit pitävät huolta omasta terveydestään.

STM huolissaan kouluruokailun määrärahoista

Ruokamäärärahojen pienentyminen kouluissa ja päiväkodeissa huolestuttaa sosiaali- ja terveysministeriötä. Kun ala-asteen koulussa ruoka-aineet ateriaa kohden maksavat 1 mk 56 penniä, eivät ateriat enää voi täyttää kouluruokailulle asetettuja ravitsemuksellisia vaatimuksia.

Suomi tupakkapolitiikan eliittiä

Tupakoinnin vähentämiseen tähtäävässä terveyspolitiikassa Suomi kuuluu maailman eliittiin yhdessä Islannin, Norjan, Portugalin ja Singaporen kanssa, arvioi Maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntija Neil Collishaw maailman tupakkakonferenssissa Pekingissä elokuun lopulla. Näissä maissa tupakkapolitiikkaa on tehty pitkäjänteisesti ja monipuolisesti. Samaan ryhmään ovat liittymässä Australia, Ranska, Uusi-Seelanti, Ruotsi ja Thaimaa.

Suomenruotsalaisen väestön hyvä terveys ja työkyky "säästävät" miljardeja

Pohjanmaan rannikkokuntien ruotsinkielinen väestö siirtyy ennenaikaiselle eläkkeelle eli työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle huomattavasti myöhemmin kuin samojen kuntien suomenkielinen väestö. Myös heidän elinikänsä on pitempi; miehet kuolevat 8,7 ja naiset 4,8 vuotta vanhempina. Rahassa mitattuna ruotsinkielisten myöhäisempi eläkkeelle siirtyminen säästää vuosittain miljardeja. Kirjoittajien arvelun mukaan erot saattavat johtua ruotsinkielisen yhteisön sosiaalisesta pääomasta, jonka hyödyntäminen ylläpitää terveyttä.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Sairaalaan lähettäminen tutkimuskohteena

Lähettääkö terveyskeskuslääkäri potilaan liian varhain vai liian myöhään sairaalaan ja onko sairaalaan lähettäminen aina aiheellista? Näkemyseroja esiintyy riippuen lähettävän lääkärin ja sairaalan arviosta, työskentely-ympäristöjen eroista ja vakiintuneesta käytännöstä sairaalaan lähettämisessä. Lähettämispäätöksen tekemiseen vaikuttavat lääketieteellisten seikkojen lisäksi mm. lähettämiseen liittyvät taloudelliset seuraamukset ja joskus jopa painostus potilaan taholta. Kirjallinen lähete nykymuodossaan ei näytä olevan riittävä väline terveyskeskuksen ja sairaalan välisessä tiedonsiirrossa. Lähetekäytäntöjen uudistaminen vaatii koettujen ongelmien analyyttistä tarkastelua ja uusien toimintamallien soveltamista arkipäivään.

Anu T. Toivanen, Päivi T. Rautava

Työterveyshenkilöstön näkemyksiä työnsä etiikasta

Työterveyslääkäreille ja työterveyshoitajille tehdyllä kyselytutkimuksella selvitettiin työterveyshuollossa vallitsevia eettisiä näkemyksiä, eettisen keskustelun yleisyyttä sekä ohjeiston ja koulutuksen tarvetta. Vastausten perusteella työterveyslääkärien ja -hoitajien käsitykset eettisistä kysymyksistä ovat varsin samankaltaisia. Tärkeimpinä hyvän työterveyshuollon ominaisuuksina pidettiin asiantuntemusta ja luottamuksellisuutta. Taloudellisuus ja kannattavuus sijoittuivat valinnassa viimeisiksi, kuten tehokkuus ja vaikuttavuuskin. Työterveyshuollon eettisistä toimintaperiaatteista annettuja ohjeita ei kovin hyvin tunnettu.

Mari Antti-Poika, Kari-Pekka Martimo, Timo Leino, Kitta Rossi

Kovaa peliä paperilla ja paperissa

Paperiliiton kiista on tällä erää ohi, lehtitietojen mukaan on samaa herkkua lisää luvassa talvella, koska perimmäinen kiista jäi ratkaisematta. Päivälehdissä kiista on jo puhki pohdittu ja kirjoitettu. Vahvan etujärjestön toimia on kuitenkin hyvä tarkastella jo opin kannalta. Darwinistiset lait pätevät edunvalvonnassakin, vahvat saavat tahtonsa läpi - oikein tai väärin. Työmarkkinoiden pelisäännötkin laaditaan enemmän vahvojen järjestöjen näkökulmasta, vaikka perimmäinen tarkoitus on suojata yksittäistä työntekijää, joka ei ole yksin tasavertainen osapuoli neuvottelupöydässä suuryrityksen juristeja vastaan. Työttömyys ja lama nöyryyttävät niin yrityksiä kuin työntekijöitäkin ja hillitsevät suurimpia työntekijöiden vaatimuksia. Konkurssin partaalla keikkuvaa työnantajaa ei työntekijöiden kannata lakolla kaataa. Ehkä koveneva työmarkkinasyksy on siis nähtävä myönteisenä nousukauden merkkinä.

Kati Myllymäki

Luottamusmiespäiviltä pontta neuvotteluihin

Lääkärikartellin kaikkien aikojen suurimmat luottamusmiespäivät pidettiin ms Mariellalla 11.-13.9.97. Noin 200 lääkäriä, 100 hammaslääkäriä ja muutama eläinlääkäri kävivät vilkasta keskustelua tulevan neuvottelukierroksen tavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. Hammas- ja Eläinlääkäriliiton edustajat lupasivat tukeaan Lääkäriliitolle, jos se joutuu jäämään tulopoliittisen sopimuksen ulkopuolelle työaika- ja palkkakysymystensä takia. "Täytyyhän lääkäreillä olla joku hammas, jolla taistellaan", kannusti Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Atilla Samaletdin.

Marit Henriksson