Valimotyössä terveyshaitat kasautuvat

Työterveyslaitoksessa on valmistunut laaja epidemiologinen seurantatutkimus, jossa on selvitetty lähes 18 000 metallityöntekijän kuolleisuutta, työkyvyttömyyttä, sairastavuutta ja terveydellistä valikoituvuutta vuodesta 1950 lähtien.

Terveyskeskuslääkäreiden röntgendiagnostiikan osuvuus

Terveyskeskuslääkärit saavat vain välttävän tyydyttävän arvosanan taidoistaan tulkita natiiviröntgenkuvia. Kuusamon terveyskeskuslääkäreiden ja kahden radiologin lausuntoja 108 röntgentutkimuksesta verrattiin keskenään ja todettiin, että terveyskeskuslääkärit ylsivät ainoastaan 68 %:n diagnostiseen osuvuuteen. Terveyskeskuslääkäreiden kannattaisi kirjoittajien mukaan tukeutua nykyistä paljon useammin radiologin konsultaatioon. Tällainen lähestyminen parantaisi röntgendiagnostiikkaa ja systemaattisesti toistuvat virheet voitaisiin välttää. Teleradiologisin keinoin voidaan tyydyttää varsin suuri osa tästä konsultaatiotarpeesta.

Jaakko Kinnunen, Juhani Ahovuo, Eero Vierimaa, Tuulikki Vääräniemi

Lannerangan röntgentutkimukset terveyskeskuksissa: oikeutettuja ja tarpeellisia?

Potilaiden röntgentutkimuksessa saama sädeannos on pienentynyt tekniikan kehittyessä, silti tarpeettomalta säteilyltä suojaaminen on edelleen tärkeää. Altistusta vähennetään mm. toiminnan laadunparannuksella ja laitteiden toimintakunnon valvonnalla. Säteilyaltistusta voidaan vähentää harkitsemalla tarkkaan kuvauksen tarpeellisuutta. Kajaanin terveyskeskuksessa todettiin, että lannerangan kuvauksia tehtiin runsaasti, ja usein puutteellisin perustein. Aiheettomista tutkimuksista tulee potilaille turhaa säteilyaltistusta ja yhteiskunnalle miljoonien markkojen ylimääräiset kustannukset.

Jukka Lehtovirta, Seppo Soimakallio, Olavi Pukkila

Syntyvyys ja ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus 1900-luvun Suomessa

Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa lukuunottamatta on syntyvyys maassamme ollut koko 1900-luvun ajan pienenemään päin. Tämä on merkinnyt väestörakenteen vanhenemista ja tulee johtamaan vääjäämättä väestömme vähenemiseen. Hyvin toimivan terveydenhuoltomme ja sairaanhoitomme ansiosta ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus on maailman pienimpiä. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii jatkuvasti ponnisteluja tason säilyttämiseksi. Ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus johtuu nykyään pääasiassa epämuodostumista ja joko välittömästi tai välillisesti keskosuudesta. Keskoshoidon tulosten parantumisesta huolimatta näiden lasten kuolleisuuden vähentämiseksi ja vammaisuuden ehkäisemiseksi olisi vielä paljon kehitettävää.

Maila Koivisto, Marja-Leena Pokela

Kansanterveyslaki 25 vuotta Terveyskeskukseen tullaan kun ei muuallekaan osata

Kansanterveyslain myötä 25 vuotta sitten Suomi astui perusterveydenhuollon järjestelmällään maailman kärkeen ja päätyi WHO:n mallimaaksi. Järjestelmän lastentaudeista on päästy, ja kansa on ottanut terveyskeskukset omakseen. Terveyskeskukseen mennään silloinkin, kun ei oikein tiedetä, minne mennä. Kansanterveyslaki 25 vuotta -juhlaseminaarissa ennakoitiin myös muutoksia: suuria terveyskeskuksia kritisoidaan nyt kasvottomiksi supermarketeiksi, joista pitäisi muokata turvallisia lähikauppoja. Huikeimpia näköaloja maalaili ruotsalainen kirjailija ja lääkäri Per Jersild, joka pohti terveydenhuollon tulevaisuutta ja priorisoinnin etiikkaa.

Suvi Sariola

Cochrane-katsaus Sähkösokkihoito skitsofreniassa

Sähkösokkihoito esiteltiin vuonna 1938 skitsofrenian hoitomuotona. Epäilykset hoidon turvallisuudesta ja tehokkaat psykoosilääkkeet syrjäyttivät sähkösokkihoidon 1950-luvulla. Länsimaissa sähkösokkihoidon aiheina ovat nykyisin lähinnä vakavat masennustilat. Monissa kehitysmaissa sähkösokkihoitoa on käytetty jatkuvasti myös skitsofrenian hoidossa, koska se on edullinen ja helposti saatavilla.

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Sähkösokkihoidon eli aivojen sähköhoidon käytöstä skitsofrenian hoidossa Suomessa ei ole systemaattista tutkimustietoa. Sähköhoidon parhaat tulokset on viime vuosina saavutettu vakavan masennustilan hoidossa, ja nykytietämyksen perusteella sähköhoito tulee edelleenkin kohdistaa pääasiassa tähän käyttöaiheeseen.

Pertti Heikman

Todistamisen hinta

Lääkärin asiantuntemukseen perustuvilla lausunnoilla ja selvityksillä on merkittäviä taloudellisia seuraamuksia niin potilaan kuin työnantajan ja joskus myös vakuutusyhtiön kannalta. Edelleen oikeustoimikelpoisuutta arvioitaessa, lastensuojelussa ja perheväkivaltatilanteissa lääkärinlausunnolla on suuri vaikutus potilaan tai tutkittavan elämään - myös juridisia seuraamuksia. Kalliin lääkehoidon korvattavuus, kuntoutus tai pysyvä työkyvyttömyys saattavat nousta taloudelliselta arvoltaan useisiin miljooniin ja näinpä lausunnon laatijan työ on vaativaa ja vastuullista. Entäpä ovatko korvaukset suhteessa näihin vaatimuksiin?

Kati Myllymäki

Hallituksen suunnittelukokous: Työaika- ja palkkatavoitteita täsmennettiin

Lääkäriliiton keskeisenä tavoitteena tulevissa sopimusneuvotteluissa on työaikalain soveltaminen lääkäreihin sekä siihen liittyvä palkkarakenneuudistus, jolla peruspalkkoja nostetaan tuntuvasti. Kokonaistyösidonnaisuuden väheneminen ei saa johtaa vuorotyöhön, vaan säännöllinen työaika on jatkossakin sijoitettava pääosin klo 8 ja 16 välille. Tavoitteita, niiden priorisointia ja muokkausta virkaehtosopimukseksi käsiteltiin hallituksen suunnittelukokouksessa 25.-27.9.97.

Marit Henriksson

KT tutkitutti omalääkärijärjestelmää: Johtavat ylilääkärit väestövastuun vankka tukijoukko

Terveyskeskusten johtavat ylilääkärit osoittautuivat omalääkärijärjestelmän innokkaimmiksi kannattajiksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen julkaisemassa tutkimuksessa väestövastuujärjestelmästä. Myönteisesti mutta esimiehiään epäröivämmin järjestelmään suhtautuvat terveyskeskuslääkärit. Kuntien sosiaali- ja terveystoimesta vastaavien johtajien sekä terveyslautakuntien puheenjohtajien asenteet olivat kaikkein kriittisimmät. Mitä paremmin vastaaja tunsi väestövastuujärjestelmän, sitä todennäköisemmin hän myös kannatti sitä. Tutkimus vahvistaa entisiä näkemyksiä: väestövastuujärjestelmä parantaa palvelujen saatavuutta, hoidon jatkuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Lääkärien palkkakustannukset omalääkärijärjestelmässä ovat 10-15 % suuremmat kuin perinteisessä terveyskeskusmallissa. Koska järjestelmä vähentää yksittäisten vastaanottokäyntien kustannuksia, kunnan terveydenhuollon kokonaiskustannukset kuitenkin pysyvät ennallaan.

Suvi Sariola