Amfetamiinin ja opiaattien käyttäjien määrä pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa 1997 Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuva selvitys

Kansanterveyslaitos, rikoksentorjuntaneuvosto, Sisäasiainministeriö ja Stakes ovat käynnistäneet tutkimukset huumausaineiden ongelmakäyttäjien määristä käyttäen ns. merkintä-takaisinpyyntimenetelmää, jossa yhdistetään eri rekisterien tietoja huumeiden todennäköisistä käyttäjistä. Eri rekistereihin kertyneiden tietojen ja niiden päällekkäisyyksien perusteella arvioidaan tilastollisen mallittamisen jälkeen ongelmakäyttäjien määrä. Vuoden 1997 rekisteritietojen perusteella oli koko Suomessa amfetamiinien ja opiaattien käyttäjiä noin 11 600, mikä vastaa 0,4 %:a koko maan 15-55-vuotiaasta väestöstä. Näistä amfetamiinin käyttäjiä oli 70- 80 %. Sekä amfetamiinien että opiaattien käyttäjistä runsaat 40 % sijoittui pääkaupunkiseudulle ja vertailu aiempiin rekisteritietoihin viittaa tämän määrän kasvaneen yli 40 % vuosien 1995 ja 1997 välisenä aikana.

Timo Seppälä, Päivi Partanen, Aarne Kinnunen, Jussi Simpura, Ari Virtanen

Dementoituneiden hoito ja sen kustannukset Suomessa 1995

Dementoivat taudit ovat tärkein ikääntyneiden pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä, ja esimerkiksi Englannissa niiden on arvioitu olevan kansantaloudelliselta merkitykseltään tärkein sairausryhmä ennen aivoverenkierron ja muiden verenkiertoelinten sairauksia. Suomessa dementian hoidon kustannuksista ei ole kattavia tutkimuksia. Valtakunnallisten hoitoilmoitusrekisterien avulla selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalveluja käyttävien dementoituneiden henkilöiden määrää ja näiden palvelujen käytön kustannuksia. On kuitenkin muistettava, että jopa yli puolet dementiapotilaista hoidetaan kotona.

Petteri Viramo, Sari Kauppinen, Oleg Nikiforov, Mikko T. Nenonen, Harry Frey, Timo Karjalainen, Olli Nylander

Kokemuksia ISO 9002 -laatujärjestelmän rakentamisesta Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikkaan

Laatu on koko ajan muuttuva ja viime kädessä subjektiivinen asia. Terveydenhuollossa laadun perusajatuksena on tarjota palveluja, jotka ovat yhdenmukaisia tarpeeseen ja odotukseen nähden. Viime maaliskuussa Kuopion yliopistollinen sairaala sai ISO 9002 -standardin mukaisen laatujärjestelmän sertifioinnin. Sairaalan psykiatrian klinikka on osallistunut laatujärjestelmän kehittämiseen keskittymällä palvelujensa tuotekehittelyssä kokonaisvaltaisuuteen, dokumentointiin ja jatkuvaan seurantaan. Prosessi on vaatinut laajaa perehtymistä ja koko henkilökunnan osallistumista hankkeeseen. Kirjoituksessa tarkastellaan niitä kokemuksia, joita laatujärjestelmän rakentamisesta on saatu sekä pohditaan kriittisesti systeemisen organisaatiokäsityksen soveltuvuutta terveydenhuollon sosiaaliseen todellisuuteen.

Juha Jääskeläinen, Mauri Ranta

Euroopan unionin kattava kansanterveysohjelma tulossa lähiaikoina

Euroopan unioni uudistaa kansanterveyteen liittyvän toimintansa. Aiemman ohjelmakeskeisen toimintatavan sijaan tullaan kansanterveyden käsite ulottamaan kaikkeen unionin toimintaan. Uudistus sisältyy Amsterdamin sopimukseen, joka tuli voimaan toukokuun alussa. EY:n talous- ja sosiaalikomitea on antanut suunnitelmasta lausunnon, jonka mukaan uudistuksessa pitäisi esittää konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kukin toimintalinja aiotaan toteuttaa. Komitea kiinnitti lausunnossaan myös erityistä huomiota EU:n laajenemisen aiheuttamista vaikutuksista kansanterveyspolitiikkaan.

Markku Lemmetty

Sinikka Mönkäre kannustaa lääkäreitä jaksamaan

Suurin osa suomalaisista on todella tyytyväisiä suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään ja arvostaa sitä. Suomessa ja Tanskassa ovat terveydenhuoltoonsa kaikkein tyytyväisimmät asukkaat koko EU:ssa, ja kummassakin maassa tämä tyytyväisyys tuotettiin keskivertokustannuksin, rohkaisee työministeri ja SDP:n kansanedustaja, LKT Sinikka Mönkäre suomalaisia lääkäreitä.

Suvi Sariola

Kansainvälinen IUHPE:n konferenssi Helsingissä ja Tallinnassa Terveyden edistämisen arvot puntariin

Lähes 500 ihmistä ympäri maailmaa osallistui terveyden edistämisen laadun ja vaikuttavuuden konferenssiin, joka järjestettiin toukokuussa Helsingissä ja Tallinnassa. Mukana oli niin tutkijoita kuin terveyden edistämisen käytännön työtä tekeviäkin.

Mika Vehkasaari

Seitsemän kuukautta ennen uutta virkaehtosopimusta...

Lääkärit ovat palkkakuopassa. Tästä ei kai yksikään ryhmä liiton sisällä ole eri mieltä, vaikka monen lääkärin tulotaso onkin kohtuullinen. Vertailua muihin palkansaajaryhmiin vääristää se, että lääkärien ansioista suuri osa tulee normaalin työajan lisäksi tehdystä työstä: raskaasta päivystyksestä, toisen työnantajan tai privaattipraktiikan ansiosta. Ei lääkärien perustyöajan ansioissa hurraamista ole, varsinkaan sairaalapuolella.

Lauri Kyllönen

Hallituksen päätöksiä 28.5.99

Lääkäriliiton hallitus päätti viime kokouksessaan tehdä Maailman Lääkäriliitto WMA:lle aloitteen, jossa ehdotetaan, ettei sairauksille annettaisi nimiä paikkakuntien mukaan. Asia oli noussut esille professori Kauko Kouvalaisen aloitteesta eettisten periaatekysymysten valiokunnassa, jossa oli pohdittu sitä, onko oikeutettua nimetä tauteja pienten paikkakuntien mukaan.

Mika Vehkasaari

Styrelsenytt 28.5.1999

Läkarförbundets styrelse sammanträdde den 28 maj och beslöt bl.a. att till världsläkarförbundet WMA inlämna en motion om att sjukdomar inte skall benämnas efter namn på orter. Det är professor Kauko Kouvalainen som tagit upp frågan i förbundets etiska utskott som sedan inkommit med sitt förslag till styrelsen.

Venäjän Karjalasta toimittajia vierailulla Lääkäriliitossa

Joukko tiedotusväkeä Venäjän Karjalan Petroskoista kävi tutustumiskäynnillä Lääkäriliitossa toukokuun puolivälissä.

Mika Vehkasaari