Ny handledning för läkare i lagstiftningsfrågor

Samtidigt som det finländska samhället har medikaliserats och byråkratiserats tycks det också ha gått allt mera juridik i hälso- och sjukvården. En allt tätare djungel av författningar styr även läkarnas arbete. Allt oftare tvingas läkare att i sin verksamhet och sina beslut noga överväga de juridiska aspekterna och ta hänsyn till såväl patientens som sitt eget rättsskydd. Det sociala trygghetssystemets förmåner bestäms delvis också på grundval av läkarutlåtanden. Läkaren måste fundera över sin ställning som ombud för patienten å ena sidan och som objektiv sakkunnig å den andra.

Kati Myllymäki Pekka Saukko

Naisten virtsankarkailun yleisyys ja hoitomahdollisuudet

Virtsankarkailu on yksi masentavimmista elämänlaatua huonontavista oireista. Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirissä tehdyssä kyselytutkimuksessa joka viides 25-60-vuotias nainen ilmoitti kärsivänsä häiritsevästä virtsankarkailusta. Päijät-Hämeessä on vuosikymmenen alusta lähtien käytetty fysioterapiaa inkontinenssin hoidossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat konservatiivisen hoidon useimmiten vähentävän selvästi virtsankarkailua ja lievissä tapauksissa parantavan oireen kokonaan. Leikkausta on käytetty primaarihoitona vain vaikea-asteiseen ponnistusinkontinenssiin. Lisäksi leikkaukseen on ryhdytty, jos konservatiiviset menetelmät eivät ole johtaneet riittävän hyvään tulokseen.

Seppo Hulkko, Risto Pohjola, Tapio Ranta

Lonkkamurtumapotilaiden hoidonporrastuksen muutokset - tutkimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 1982-1983 ja 1992-1993

Poistoilmoitusrekisteristä haettiin tiedot Keski-Suomen keskussairaalassa hoidetuista lonkkamurtumapotilaista kaksivuotiskausilta 1982-1983 (n = 317) ja 1992-1993 (n = 351). Potilaiden keski-ikä oli noussut em. välillä 75 vuodesta 78 vuoteen. Traumatologian osaston hoitoajan pituuden mediaani oli lyhentynyt 18:sta viiteen vuorokauteen. Osastolta suoraan kotiin päässeiden potilaiden osuus oli vähentynyt 22:sta kahdeksaan prosenttiin. Kotoa hoitoon tulleita potilaita oli 217 (68 %) edellisenä ja 198 (56 %) jälkimmäisenä tarkasteluajankohtana. Heistä pääsi traumatologian osastolta suoraan kotiin vastaavasti 31 % ja 13 %. Terveyskeskussairaaloihin jatkohoitoon siirrettyjen osuus kasvoi 55 %:sta 79 %:iin.

Pertti Karppi, Tiina M. Huusko, Veikko Avikainen, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava

Talven 1998-99 influenssa A -virus pystyi väistämään rokotussuojan odotettua useammin

Influenssarokotuksen antama suoja influenssa A -viruksia vastaan Jääkäriprikaatissa Sodankylässä talvella 1999 oli odotettua huonompi, kun otetaan huomioon, että rokotevirus vastasi antigeenisesti verraten hyvin epideemisiä viruksia ja että rokotusten vasta-ainevaste oli hyvä. On mahdollista, että nykyiset kriteerit influenssarokotteiden viruskantoja päivitettäessä eivät ole aina riittäviä.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Risto Tervahauta, Marjaana Kleemola, Anja Villberg, Salla Saijets, Timo Rostila, Risto Visakorpi

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1999

Pian on taas aika järjestää lääketieteellisten riskiryhmien vuotuiset influenssarokotukset. Kansanterveyslaitos on lähettänyt oheisen lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevan suosituksen terveyskeskuksiin ja lähettää näille syyskuussa viimevuotista käyttöä vastaavan määrän maksuttomiin rokotuksiin käytettävää rokotetta ilman eri pyyntöä. Rokotteen koostumus on periaatteessa sama kuin viime vuonna, mutta rokotuksissa tulee käyttää tänä vuonna tuotettuja valmisteita. Rokotuksen käyttöaiheet ovat ennallaan.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Kohdunkaulan syövän vaaratekijät

Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus pieneni tehokkaiden joukkotarkastusten ansiosta Suomessa aina vuoteen 1991 asti, mutta sen jälkeen kohdunkaulan levyepiteelisyövän ilmaantuvuus on kasvanut. Syitä kohdunkaulan syövän uuteen tulemiseen voivat olla muutokset terveyskäyttäytymisessä, vaaratekijöiden yleistyminen ja terveydenhuollossa laman aikana tapahtuneet muutokset. Nuorena aloitetut yhdynnät ja seksipartnerien suuri määrä ovat levyepiteelisyövän ja sen esiasteiden tärkeimmät vaaratekijät. Myös miehen lukuisat seksipartnerit lisäävät riskiä. Yhteinen nimittäjä näille vaaratekijöille on ihmisen papilloomavirus- eli HPV-tulehdus. Kohdunkaulan syövän yleistyminen erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä on herättänyt kysymyksen ehkäisypillerien yhteydestä syövän syntyyn. Todellisena vaaratekijänä voidaan pitää myös sitä, ettei Papa-kokeissa käydä. Papa-kokeen tärkeyttä tulisikin korostaa entistä enemmän halpana henkivakuutuksena, jotta kohdunkaulan syöpä pystyttäisiin löytämään jo esiastevaiheessa.

Merja Yliskoski, Marjo Tuppurainen

Virtsakivikohtauksen diagnosointi ja hoito

Virtsakivikohtaus on varsin tavallinen ongelma päivystysvastaanotolla. Diagnoosiin on useimmiten helppo päästä yksinkertaisillakin välineillä. Osa potilaista voidaan mainiosti hoitaa avoterveydenhuollossa, sillä pienet kivet poistuvat yleensä itsestäänkin. Jos kuitenkin kivi on kookas tai niitä on molemmilla puolilla tai jos oireet ovat erityisen voimakkaat, potilaat on syytä toimittaa nopeasti erikoissairaanhoitoon. Myös raskaana olevat kivipotilaat ja potilaat, joilla on vain yksi munuainen, kuuluvat erikoissairaanhoitoon.

Pekka Hellström, Saija Vuolio, Kari Forsman, Valtteri Myllylä

Nivelreumapotilaiden ranneluudutusten ja lonkan tekonivelleikkausten toteutuksissa suuret aluevaihtelut

Katsauksemme perustuu Stakesin poistoilmoitusrekisterin pohjalta tehtyyn selvitykseen, joka kuvaa reumapotilaiden hoidon toteutumista vuonna 1996. Suuria alueellisia vaihteluja esiintyi eri sairaanhoitopiirien välillä, kun tutkittiin reumaleikkausten (ranteen luudutus ja lonkan tekonivelkirurgia) suoritelukuja. Ranteen luudutusten suoriteluvut kuvaavat ilmeisesti paremmin reumakirurgian saatavuutta maassa kuin lonkan tekonivelleikkaukset, joiden suorittajina voi olla myös vähemmän reumakirurgista kokemusta omaava ortopedi.

Eero A. Belt, Markku J. Kauppi, Hannu J. Kautiainen, Matti U.K. Lehto

Lyhyesti: Penisilliiniresistenssin kliininen merkitys

Pneumokokkien resistenssi penisilliiniä kohtaan on monessa maassa yleistynyt nopeasti. Uruguayssa ja Argentiinassa selvitettiin retrospektiivisen kohorttitutkimuksen avulla resistenssin käytännön merkitystä pneumonian ja sepsiksen hoidossa. Potilaita, joilta eristettiin pneumokokki, oli yhteensä noin 200. Bakteerikannoista noin 20 % oli penisilliinille resistenttejä ja lisäksi 20 %:lla penisilliininsieto oli lisääntynyt. Mikrobin lääkeherkkyydellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta potilaan paranemiseen tai hänen saamiinsa komplikaatioihin, edes niissä tilanteissa, joissa eristetty bakteerikanta oli penisilliinille resistentti ja lääkityksenä oli penisilliini tai ampisilliini.

Per Ashorn

Lyhyesti: Mitä lehtiä lastenlääkärin tulee lukea?

Selvittääkseen, mistä lastenlääkäri varmimmin löytää perusteet kliinisille hoitovalinnoilleen, kanadalaistutkijat kävivät läpi Cochranen systemaattisten katsausten tietokannan uusimman version sekä Yhdysvaltain ja Kanadan lastenlääkäriyhdistysten uusimmat asiantuntijasuositukset. Selvästi useimmin katsauksissa ja suosituksissa viitattiin Pediatrics-lehdessä julkaistuihin tutkimuksiin. Muita usein referoituja lehtiä olivat Archives of Diseases of Childhood, British Medical Journal, Journal of the American Medical Association, Journal of Pediatrics, Lancet ja New England Journal of Medicine. Näitä lastenlääkärin ainakin kannattanee lukea. Huomatkaa julkaisufoorumi!

Per Ashorn