76102 osumaa

Tupakointi kumoaa kuntoliikunnan edulliset vaikutukset muihin sepelvaltimotaudin suojatekijöihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveydentilaa, terveystottumuksia ja erityisesti sepelvaltimotaudin vaara- ja suojatekijöitä sekä näiden pitkän aikavälin muutoksia suomalaisten keski-ikäisten miesten ryhmässä, joiden työhön kuuluu säännöllinen kuntoliikunta ja fyysisen kunnon ylläpitäminen (puolustusvoimien kantahenkilökunnassa). Lähtökohtana tutkimukselle pidettiin, että työhön liittyvä kuntoliikunta ja fyysisen kunnon ylläpitäminen vaikuttavat edullisesti sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin sekä vähentävät sepelvaltimotautiin sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Toisaalta haluttiin selvittää, vähentääkö tupakointi kuntoliikunnan edullisia vaikutuksia edellä mainittuihin suureisiin.

Ari Peitso

Endoproteesioperaatioiden seuranta tärkeää

Vuosittain Suomessa tehdään noin 9 000 endoproteesileikkausta. Yli puolet leikkauksista kohdistuu lonkkaniveleen; 20 % lonkkaproteesileikkauksista on revisioita. Tärkeimmät endoproteesileikkaukseen johtavat syyt ovat primaari osteoartroosi sekä reumatoidi artriitti. Suomessakin on käytössä kymmeniä erilaisia lonkkaproteesimalleja ja näiden yhdistelmiä. Sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että käytettävät proteesimallit onnistutaan valitsemaan siten, että revisioleikkauksia tehdään mahdollisimman vähän. Sen lisäksi, että revisioleikkaus on kustannuksiltaan primaarioperaatiota kalliimpi, myös tulokset huononevat, mitä useampaan kertaan sama nivel joudutaan operoimaan.

Sirpa Savilahti

Reumapotilas pelkää syöpälääkettä

Nivelreuman hoitoon käytetään mm. eräitä solunsalpaajia. Niistä erityiskorvaukseen oikeuttavia ovat klorambusiili, metotreksaatti ja syklofosfamidi, joiden kaikkien pääasiallinen käyttöaiheisto löytyy syövän ja muiden pahanlaatuisten kasvainten puolelta. Tällöin hoidot annetaan useimmiten infuusioiden yhteydessä sairaaloissa. Muitakin solunsalpaajia voidaan käyttää reuman hoitoon, ja näillä lääkkeillä hoidetaan myös mm. psoriaasia.

Bentsodiatsepiineista vieroitukseen malli avohoitoa varten

Kun A-klinikkasäätiön lääkärijohtoinen Kettutien A-poliklinikka aloitti toimintansa vuonna 1990, alkoholin ja bentsodiatsepiinien sekakäytön ja lääkeriippuvuusongelmien laajuus asiakaskunnan keskuudessa yllätti. Joka neljäs Kettutien asiakkaista oli lääkeongelmainen. Vuoden 1995 päihdetapauslaskennan perusteella Suomessa arvioidaan olevan 15 000-20 000 lääkkeiden päihdekäyttäjää.

Alzheimerin taudin varhainen diagnosointi entistäkin tärkeämpää

Muistihäiriöiden ja dementiasairauksien varhaisdiagnostiikkaa olisi tehostettava, varsinkin nyt kun hoitoon on käsillä lääkkeitä, joista hyötyvät ennen muuta alkavasta ja lievästä dementiasta kärsivät. Tämä tärkeä haaste oli keskeisesti esillä syys-lokakuun vaihteessa Helsingissä kokoontuneessa Alzheimer-potilas- ja omaisjärjestöjen maailmankonferenssissa, joka keräsi yli 1 300 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Kehittyvä hoito nähdään myös vastaukseksi taloudelliseen haasteeseen, jonka dementiaa sairastavien lukumäärän kasvaminen asettaa, koska hyvällä hoidolla saatetaan voida siirtää laitoshoidon tarvetta. Lupaavasti kehittyvän lääkehoidon rinnalla on muistettava myös muun hoidon laatu, joka on edelleenkin keskeinen.

5 000 lääkäriä koulutettu työkyvyn arviointiin

Työeläkelaitosten liitto TELA on yhteistyössä Fennomedin kanssa toteuttanut laajan koulutusohjelman, jonka tavoitteena on opettaa lääkärit työkyvyttömyyden todistamisen sijasta toimintakyvyn arviointiin. Koulutus liittyy Huomisen Työkyky -projektiin, jolla halutaan pitää ihmiset nykyistä pidempään toimintakykyisinä ja mukana työelämässä. Suomalaiset jäävät kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisesti varhain eläkkeelle ja 65-vuotiaaksi asti pysyy nykyisin töissä vain joka kymmenes.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030