Terveyskomissaari tarvitaan

Viime vuosina on Euroopan Unionin alueella paljastunut useita vakavia tilanteita, joissa ihmisten terveys on ollut uhattuna. Ongelmat, jotka vielä muutama vuosikymmen sitten olisivat pysyneet kansallisina, voivat rajojen hävitessä saada Euroopan laajuiset mittasuhteet. Syyllisiä on etsitty myös E U:n virastoista ja virkamiehistä, erityisesti sen komissiosta ja komissaareista. Tapaukset valaisevatkin hyvin sekä Unionin rakenteiden heikkouksia että ristiriitaa sen perusperiaatteiden ja kansalaisten turvallisuusvaatimusten välillä.

Markku Äärimaa

Viitearvot eurooppalaisten suositusten mukaisille ALAT-, ASAT- ja GT-määrityksille

Maksaentsyymit on määritetty suomalaisissa laboratorioissa eurooppalaisten suositusten mukaisilla menetelmillä jo 1990-luvun alusta lähtien. Uusien suositusten myötä muuttuivat myös ALAT-, ASAT- ja GT-entsyymien viitearvot, ja käyttöön otettiin väliaikaisesti norjalaiset suppeasta aineistosta työstetyt viitearvot. Sittemmin pohjoismaisessa laboratorioalan lehdessä on julkaistu suomalaiseen väestöotokseen perustuvat entsyymien viitearvot. Tieto niistä on kuitenkin levinnyt huonosti suomalaisiin laboratorioihin, ja etenkin monissa pienissä laboratorioissa väliaikaisiksi tarkoitetut viitearvot ovat edelleen käytössä. Siksi kliiniseen käyttöön soveltuvat suomalaiset viitearvot, jotka perustuvat terveiden, kohtuullisesti alkoholia käyttävien 27-67-vuotiaiden ALAT-, ASAT- ja GT-määrityksiin, julkaistaan uudelleen tässä alkuperäisartikkelin lyhennelmässä.

Aila Leino, Kerttu Irjala

Diabeettinen nefropatia - hankinnainen vai perinnöllinen sairaus?

Kolmasosa nuoruustyypin diabetespotilaista sairastuu diabeettiseen nefropatiaan, johon liittyy selvästi lisääntynyt sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin. Diabetes on Suomessa nykyisin merkittävin munuaisten kroonisen vajaatoiminnan syy ja uremian aktiivihoidon aihe. Krooninen hyperglykemia on avainasemassa diabeettisen munuaistaudin synnyssä, vaikkakin viime aikoina on saatu yhä enemmän viitteitä taudin perinnöllisestä taustasta. Näyttää vahvasti siltä, että sairastumista määrää perintötekijöiden, metabolisten sekä hemodynaamisten tekijöiden vuorovaikutus.

Kim Pettersson-Fernholm, Johan Fagerudd, Per-Henrik Groop

Diabeteksen kriteerit muuttuvat jälleen - muuttuuko hoito?

Diabeteksen diagnostisia kriteerejä ollaan jälleen muuttamassa. Käyttöön halutaan sellainen paastoglukoosin raja-arvo, jonka jälkeen alkaa ilmaantua diabetekselle spesifisiä komplikaatioita. Taustalla on lisäksi tietoinen pyrkimys välttää oraalisen glukoosirasituskokeen käyttämistä jokapäiväisessä diagnostiikassa. Uudet kriteerit helpottavat ja selkiyttävät käytännön työtä, mutta häiritsevät epidemiologista tutkimustyötä, koska vanhojen ja uusien kriteerien suora vertailu on mahdotonta. Samalla kun suomalaisen lääkärikunnan opittaviksi tulee uudet kriteerit, olisi järkevää viedä loppuun epätäydellisesti toteutunut siirtyminen kokoveren glukoosin mittauksesta plasman tai seerumin glukoosin mittaamiseen. Tälle ei enää ole esteenä sekään, että ei olisi käytettävissä plasman glukoosia mittaavia kotimittauslaitteita. Käytännössä uusien suositusten myötä hoito ilmeisesti muuttuu aktiivisemmaksi ja aiempaa lievempiä glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä aletaan hoitaa ainakin lääkkeettömän hoidon keinoin.

Jorma Viikari, Tapani Rönnemaa

Thorakaalinen prolapsi - harvinaisuus selkärangassa

Rintarangan välilevypullistuman aiheuttamat oireet voivat olla moninaisia, ja ne etenevät usein. Harvinaisuudestaan huolimatta rintarangan välilevypullistumaa tulisi osata epäillä, jos potilaalla on etenevä parapareesi tai jos potilaan vatsanalueen tai rintakehän kipujen syytä ei löydetä. Rintakehän anatomia (stabiliteetti, kapea spinaalikanava ja spinaalikanavassa oleva selkäydin) on syy taudin käyttäytymiseen ja erityispiirteisiin. Epäiltäessä rintarangan välilevytyrää potilas on ohjattava magneettikuvaukseen. Radiologisen löydöksen ja kliinisen oirekuvan sopiminen yhteen otetaan huomioon hoitoa suunnitellessa. Osa rintarangan välilevytyristä hoidetaan leikkauksella. Jos leikkaukseen päädytään, leikkauksen suorittajan tulee ymmärtää hermokudoksen käsittelyyn liittyvät riskit ja ottaa ne huomioon leikkausta suunnitellessa.

Ville Vuorinen, Pilvi Kanerva, Johanna Aavasalo

Psykoanalyyttinen näkemys tunteista

Mitä me pyrimme hoitamaan, jos valitsemme somatisaatiosta tai paniikkihäiriöstä kärsivän potilaan hoidoksi pitkän psykoterapian? Terapiassa emme rajoitu johonkin yksittäiseen oireeseen, vaan yritämme ajatella ihmistä kokonaisuutena. Mitä vikaa somatisoivan ja paniikkipotilaan tunteissa on, mikäli tarkoitamme sielun hoitamisella nimenomaan hänen tunteitaan? Potilaille on yhteistä kokemusmaailman suppeus, ja vika on siinä, että koettuja tunteita ei ole tarpeeksi. Jostain syystä tunnekokemukset puuttuvat.

Juhani Mattila

Lyhyesti: Helikobakteerin häätö ei dyspepsiaa paranna

Mahavaivat selitetään useimmiten ruoansulatushäiriöksi. Olisiko helikobakteerilla osansa dyspepsiassa kuten ulkustaudissakin? Vastausta haettiin monikeskustutkimuksessa, jossa häädettiin helikobakteeri ja seurattiin vuoden ajan, miten potilaiden oireiden kävi. Häätöryhmässä oireet hävisivät 24 %:lla, mutta lumeryhmässäkin 22 %:lla. Elämänlaadun mittareillakaan ei saatu eroja esiin. Tulos tulkittiin niin, ettei helikobakteeri-infektio ole merkittävä dyspeptisten oireiden selittäjä eikä dyspepsia parane sen häädöllä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Papilloomavirus ja rintasyöpä

Papilloomavirusinfektion ja kohdunkaulan syövän välinen yhteys on hyvin tunnettu. Viruksen alatyypit 16 ja 18 ovat erityisen onkogeenisiä, ja niiden on otaksuttu liittyvän myös muiden urogenitaalialueen syöpiin, samoin kuin kurkunpään, ruokatorven ja ehkä keuhkosyövän syntyyn. Tuore norjalainen tutkimus tuo esille mahdollisen yhteyden rintasyövän ja HPV-infektion välillä: 46 %:lla naisia, joilta oli hoidettu kohdunkaulan syövän esiaste ja jotka myöhemmin sairastuivat rintasyöpään, rintasyöpäkudos sisälsi HPV 16 -tyyppistä DNA:ta. Mikäli rintasyöpä oli HPV-positiivinen, kohdunkaulan muutos sisälsi aina samaa HPV-alatyyppiä. Siirtyykö onkogeeninen HPV-DNA ehkä lymfa- tai veriteitse primaari-infektiosta muihin elimiin? Tutkimus jätti vielä paljon pohtimista, ja parhaimmillaankin HPV-yhteys voidaan liittää vain osaan rintasyöpätapauksista.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Leukosytoosia keuhko-embolian yhteydessä

Detroitissa tutkittiin, missä määrin keuhkoemboliassa esiintyy leukosytoosia, joka mm. saattaisi edelleen erehdyttää kliinikkoa erotusdiagnostiikassa. Aiheesta ei ole paljonkaa tutkimustietoa. Mukana tässä retrospektiivisessä analyysissä oli 266 sellaista keuhkoemboliapotilasta, joilta oli suljettu pois muut leukosytoosin mahdolliset syyt. Leukosytoosia > 10 000/mm3 todettiin 20 %:lla, mutta ei kenelläkään > 20 000/mm3. Yllättävästi niillä, joilla havaittiin keuhkoinfarkti embolian vuoksi, leukosyyttiarvo ei kuitenkaan ollut poikkeava. Päätelmänä oli, että leukosytoosia todetaan melko usein keukoembolian yhteydessä, eikä sen esiintymisen maltillisessa määrin siis sinänsä pitäisi johtaa diagnostista pohdintaa muuhun syyhyn.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: AIDS kovassa nousussa tappajalistalla

WHO on julkaissut vuotta 1998 koskevan listan tärkeimmistä kuolinsyistä. Merkittävin muutos vuoteen 1997 verrattuna on AIDS:n nousu seitsemänneltä tilalta neljänneksi. Tauti tappoi pelkästään Afrikassa runsaat 1,8 miljoonaa ihmistä, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin malariaan menehtyneiden määrä. Ennen neljäntenä ollut tuberkuloosi putosi kahdeksanneksi.

Matti Viljanen