Verivalmisteisiin uudet etiketit

Marraskuun alussa 1997 Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu ottaa käyttöön uudet verivalmisteiden etiketit. Veriryhmien väritunnisteet poistuvat ja potilasasiakirjoihin liitettävät tarraosat muuttuvat mitoiltaan pienemmiksi. Muutos tuo etikettiin aiempaa enemmän tietoa. Samalla muutetaan hieman verivalmisteiden Rh-veriryhmämerkintöjä. Hoitavan lääkärin kannalta muutoksen merkitys on pieni, mutta verikeskuksissa toimivien on kiinnitettävä huomiota uusiin käytäntöihin.

Jarkko Ihalainen

Piilokiveksisyyden hoidon pitkäaikaistulokset

Laskeutumattomat kivekset ovat yksi tavallisimmista leikkaushoidon aiheista pikkupojilla. Tärkeimpinä piilokiveksisyyden myöhäisongelmina on pidetty lapsettomuutta sekä kivessyöpää.

Seppo Taskinen

Lasten toistuvan päänsäryn ja migreenin lääkehoito

Päänsärky on yleisin lasten toistuvan kivun aiheuttaja. Migreeni on yleisin akuutin toistuvan päänsäryn syy. Migreenistä kärsii 3-10 % lapsista ja nuorista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkkeiden tehoa lasten migreenikohtausten hoidossa.

Mirja L. Hämäläinen

Inhibiini- ja aktiviinialayksikkögeenien ilmentymisen säätely ihmisen munasarjan granuloosasoluissa

Inhibiinit ovat munasarjan granuloosasolujen tuottamia glykoproteinihormoneja. Inhibiinit eristettiin munarakkulanesteestä 1980-luvulla niiden follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä inhiboivan vaikutuksen perusteella. Rakenteellisesti inhibiinien tiedetään koostuvan alfa- ja beeta-alayksiköistä (alfa-beetaA, inhibiini A sekä alfa-beetaB, inhibiini B). Inhibiinien eristyksen yhteydessä löydettiin yllättäen myös beeta-alayksikköjen dimeerejä, aktiviineja, jotka puolestaan lisäsivät FSH:n eritystä (beetaA-beetaA, beetaA-beetaB ja beetaB-beetaB ts. aktiviinit A, AB ja B).

Marja Erämaa

Tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijainnin vertailu

Väitöskirjatyöni tarkoituksena on ollut verrata tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijaintia toisiinsa hermosolmukkeissa; paikoissa, joissa viesti siirtyy hermosolulta toiselle ja joissa tämän viestin sisältöön voidaan vaikuttaa. Koska monetkaan tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden vaikutukset eivät ole vielä selvillä, mutta näiden aineiden pitoisuuksiin elimistössä vaikutetaan jo erilaisten lääkkeiden avulla (mm. monet masennuslääkkeet, osa migreeni- ia epilepsialääkkeistä), on näiden aineiden keskinäinen sijainti syytä selvittää pohjana niiden yhteisvaikutusten ymmärtämiselle esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutuksina. Tutkimuksessa on myös mukana hermoston toimintaan vaikuttavia aineita, joita on jo aiemmin osoitettu olevan keskushermostossa, mutta joiden sijainti lantion ja vatsan alueen hermosolmukkeissa on ensimmäistä kertaa osoitettu tässä tutkimuksessa.

Tuula Karhula

Opas hyvästä työterveyshuollosta

Työterveyshuoltoon on valmistunut uusi, laaja opas nimeltään Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Se kuvaa alan ammattilaisten käytössä olevia, hyväksi havaittuja toimintatapoja. Niiden perusteella työterveysyksiköt voivat arvioida omaa toimintaansa ja niistä voi omaksua ideoita omaan työhön. Tekijät korostavat, ettei opasta ole tarkoitettu enempää määräyskokoelmaksi kuin oppikirjaksikaan.

Foniatria - pieni, mutta laaja erikoisala

Suomen Foniatrit -yhdistys viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa, mutta ala on yksi vanhimmista itsenäisistä erikoisaloista Suomessa. Foniatrian erikoislääkäreitä maassamme toimii noin 20 ja he hoitavat erilaisia äänen, puheen ja kielellisen kehityksen häiriöitä ja sairauksia.

Pohjoismaisia siteerataan eniten

Vaikka Yhdysvalloissa tehdään eniten ihotautien tutkimusta ja yhdysvaltalaisia artikkeleita julkaistaan eniten alan lehdissä, siteerattiin Pohjoismaisia ihotautiartikkeleita useimmin vuosina 1981-94. Archives of Dermatologyn viime tammikuun numerossa oli luettelo kaikkein siteeratuimmista artikkeleista tutkimuksen kotimaan mukaan. Kuuden ensimmäisen joukossa olivat kaikki viisi Pohjoismaata. Eniten siteerattiin islantilaisia artikkeleita (10,43 siteerausta artikkelia kohti) ja hyvänä kakkosena olivat suomalaiset (7,04)! Australia pääsi tähän pohjoimaiseen seuraan kolmantena. Ruotsi, Norja ja Tanska olivat seuraavina. Yhdysvallat tuli vasta tämän joukon jälkeen seitsemäntenä (5,93).

Kuuden kuukauden ulkomaan-työskentely verovapaaksi

Ensi vuoden alusta lähtien ei vähintään kuuden kuukauden työskentelystä ulkomailla peritä enää veroa Suomessa. Nykyään kuusi kuukautta kestävästä yhtäjaksoisesta ulkomaantyöskentelystä saadusta palkasta 60 % on veronalaista tuloa. Muutos tuloverolakiin tehtiin, koska sekä suomalaiset yritykset että verohallinto ovat pitäneet säännön soveltamista ja vaikutusta palkkatulon verotuksen progressioon ongelmallisena. Verovapauden edellytyksenä on, että ulkomailla tehtävä työ kestää yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta, mutta tilapäiset oleskelut kotimaassa sallitaan. Tilapäisen oleskelun rajana pidetään keskimäärin kuutta päivää kuukaudessa. Ulkomailla työskennellessään työntekijä voi olla kotimaisen työnantajan lähettämä tai ulkomaisen työnantajan palkkaama.

Influenssarokotus kannattaa ottaa - vai kannattaako?

Influenssarokotusta suositellaan kaikille lääketieteellisille riskiryhmille, joita varten Kansanterveyslaitos on jakanut terveyskeskuksille 300 000 rokoteannosta maksuttomia rokotuksia varten. Korkea ikä sinänsä on myös peruste rokottamiselle, vaikka ainakin toistaiseksi yli 65-vuotta täyttäneet riskiryhmiin kuulumattomat joutuvat maksamaan rokotuksesta erikseen, toteaa tutkimusprofessori Tapani Hovi Kansanterveyslaitoksesta.