Tuhkarokko

Tuhkarokko on nykyään Suomessa rokotusten ansiosta harvinainen. Ilman sairastetun taudin tai rokotuksen antamaa suojaa noin 95 % sairastuu siihen tartunnan saatuaan. Tauti on vaarallisin lapsilla 4 kuukaudesta 3 vuoden ikään. Heillä kuolleisuus siihen voi olla 25-50 %, etenkin jos he kärsivät ravinnon ja vitamiinien puutteesta. WHO:n arvion mukaan maailmassa kuolee yhä noin 2 milj. lasta vuosittain tuhkarokkoon. Aikuisilla tuhkarokko on hengenvaarallinen etenkin sairauksien tai hoitojen aiheuttamissa immunopuutostiloissa.

Arno Forsius

Eristäminen arkipäivän toimenpide psykiatrisessa hoidossa?

Eristämistä käsittelevä kansainvälinen tutkimustoiminta keskittyy eristämistä vähentävien toimenpiteiden etsimiseen. Keskustelua käydään mm. siitä, onko eristäminen vakava ihmisoikeuksiin kohdistuva loukkaus, välttämätön keino hallita väkivaltaa tai hoitotoimenpide. Vaikka tieteellinen näyttö tai tieto eristämisen hyödyllisyydestä on vähäistä ja vaikka eristämisen yleisimpiä syitä ovat agitaatio ja yleinen häirintä eikä väkivalta (1), ei ole kyetty löytämään realistista vaihtoehtoa hätätoimenpiteenä eristämiselle ja se on edelleen hyvin laajalti käytössä psykiatrisissa sairaaloissa ympäri maailmaa.

Lasse Niskanen

Hör isolering till psykvårdens vardag?

Den internationella forskningen om isolering i den psykiatriska vården koncentrerar sig på att finna metoder att minska bruket av isolering. Bl.a. diskuteras huruvida isolering skall betraktas som en allvarlig kränkning av de mänskliga rättigheterna, som en nödvändig metod att hantera våldsamma patienter eller som en behandlingsåtgärd. Även om det finns ganska litet vetenskapligt belägg för eller kunskap om nyttan av isolering och fastän de vanligaste orsakerna till isolering inte är våld utan agitation eller allmänt störande beteende (1), så har man inte lyckats komma på någon realistisk alternativ nödåtgärd. Isolering används fortfarande i mycket stor omfattning vid psykiatriska sjukhus runtom i världen.

Lasse Niskanen

Eristämisen problematiikka pitkäaikaissairaiden hoidossa

Pyrkimys vähentää eristämistä psykiatrisessa hoidossa edellyttää nykyistä perusteellisempaa tietoa eristämiseen johtaneista kriittisistä tilanteista ja vuorovaikutuksesta niiden aikana. Juurikkaniemen sairaalassa analysoitiin suljetun osaston potilaiden eristämissyyt vuoden ajalta. Eristämistä edeltäneiden tilanteiden havaittiin poikkeavan toisistaan selvästi, ja eristämisen syyt jaettiin kahdeksaan tyyppiin. Eristämisten vähentäminen edellyttää vaihtoehtoisia toimintamalleja kriittisissä tilanteissa. Sellaisina on kokeiltu esimerkiksi intensiivihoitoa ja turvayhteisöjä. Eristämistapausten moninaisuus osoittaa, että vaihtoehtoisiin toimintatapoihinkin on syytä etsiä täsmävaihtoehtoja. Vaihtoehtoisten ratkaisumallien etsimistä tukee se, että eristämistapaukset keskittyvät harvoille potilaille.

Liisa Groth, Jukka Honka, Ilkka Konttinen, Raimo Konttinen

Antaako yliopisto valmiudet ensihoidon hallintaan hätätilanteessa?

Lääketieteen yliopisto-opetus ei Suomessa anna riittäviä valmiuksia käytännön ensihoitotoimenpiteisiin, sillä harjoittelumahdollisuuksia on liian vähän. Näin arvioivat aivan opintojensa loppuvaiheessa olevat lääketieteen opiskelijat. Opiskelijoille tehdyn kyselytutkimuksen tekijöiden mielestä maan kaikissa yliopistoissa pitäisi tehostaa ensihoidon opetusta ja lisätä varsinkin ohjattua käytännön harjoittelua. Minkälaista osaamisen tasoa voidaan edellyttää lääkäriltä, joka työn ulkopuolella joutuu yllättäen hoitamaan kriittisessä tilassa olevaa potilasta, he kysyvät.

Timo Jama, Matti A.K. Mattila

Gynekologisen syövän diagnostiikka

Gynekologisella irtosolututkimuksella on tärkeä merkitys kohdunkaulan syövän varhaisdiagnostiikassa. Poikkeavan Papa-löydöksen vuoksi tehtävän kolposkopian avulla kartoitetaan muutosalueiden laajuus ja kohdennetaan biopsiat. Lopullinen hoitosuunnitelma tehdään histologisten näytteiden ja gynekologisen palpaatiotutkimuksen perusteella. Kaikututkimuksella voidaan selvittää sekä kohdun että munasarjojen rakenne, mutta syöpää epäiltäessä pelkkä kaikututkimus ei ole koskaan riittävä, vaan aina tarvitaan histologinen näyte diagnoosin varmistamiseksi. Kohtusyövän diagnostiikassa polikliiniset sytologiset ja histologiset tutkimukset ovat yhtä luotettavia kuin koekaavinta. Munasarjakasvaimen luonnetta on mahdollista arvioida kasvainmerkkiaine CA 125:n määrityksen ja kaikututkimuksen avulla, mutta lopullinen varmistus saadaan vain leikkauksessa, ja siihen onkin ryhdyttävä viipymättä munasarjasyöpää epäiltäessä.

Maarit Vuento

Sjögrenin oireyhtymä

Henrik Sjögrenin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hän julkaisi vuonna 1933 väitöskirjansa Zur Kenntnis der Keratoconjunctivitis Sicca. Gougerout kuvasi sicca-oireyhtymän jo vuonna 1925, mutta ranskalaisten suosimaa kompromissia, Gougerout-Sjögrenin oireyhtymää, näkee käytettävän enää aika vähän. Itse asiassa Johann van Mickulicz Radecki oli jo 1888 kuvannut kyynel- ja sylkirauhasten suurentuman ja lymfosyytti-infiltraatit. Sjögrenin oireyhtymälle on tyypillistä kuivat silmät (keratoconjunctivitis sicca) ja kuiva suu (kserostomia), joiden taustalla on autoimmunisaatio (lymfosyytti-infiltraatit eksokriinisissa rauhasissa ja Sjögrenin oireyhtymä- ym. vasta-aineet). Oireyhtymään liittyy systeemioireita, lukuisia ekstraokulaarisia ja ekstraoraalisia muutoksia ja lisääntynyt riski sairastua lymfoomaan. Diagnostisten kriteerien ja taudinkuvan tunteminen on tärkeää, koska potilaat hyötyvät erilaisista paikallis- ja systeemihoidoista yhtä paljon kuin monet muutkin reumatologisia oireyhtymiä sairastavat potilaat suhteessa hoitavan lääkärin tieto-taitoon.

Yrjö T. Konttinen, Risto Kontio, Dan C. Nordström, Jarkko Hietanen, Maria Malmström

Urheilijoiden nivusvaivat

Urheilijoiden nivusen kiputilat ovat perinteisesti kuuluneet ns. hankaliin vaivoihin. Niiden syntymekanismi vaihtelee, diagnostiikka on vaikeaa ja hoitotulos ei aina ole loogisesti ennustettavissa. Siksi kroonisia kiputiloja jää usein urheilua haittaamaan. Nivusen kiputilojen taustalla on varsin suuri joukko vaivoja ja diagnooseja, mitkä vaihtelevat eri urheilulajeissa ja vammamekanismeissa. Oireiden paikantuminen ja luonne voivat vaihdella ja muuttua ajan mukana. Diagnoosi on pääosin kliininen, ja kuvantamistutkimuksista on apua siihen. Nivusvammojen hoitokeinoja on runsaasti: lepo, lihaksia vahvistavat venytykset ja harjoitukset, asteittain lisääntyvä kuormitus, fysioterapia, lääkehoito ja leikkaushoito.

Sakari Orava, Jussi Rantanen, Urho Kujala, Markku Järvinen

Suupolte - diagnostinen ja hoidollinen ongelma

Suupoltteella tarkoitetaan suun limakalvojen polttavaa kirvelyä, johon ei liity limakalvomuutoksia tai muuta poikkeavaa. Suupoltteen etiologia on edelleen avoin, mutta viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että kyseessä saattaa olla kipuaistimusjärjestelmän häiriö. Toistaiseksi ei tiedetä, liittyykö oireiden alkamiseen jokin paikallinen tai systeeminen muutos, joka herkistää limakalvon oireilulle. Suupoltteen hoito on edelleen ongelmallista, vaikka tietoa onkin saatu lisää. Hoidossa keskitytään potilaan informoimiseen ja oireita lievittäviin kotihoitomenetelmiin. Vaikeissa tapauksissa käytetään kroonisen kivun lääkehoitoa.

Heli Forssell, Satu Jääskeläinen, Merja Laine, Tuulikki Tammiala-Salonen

Lyhyesti: Tomaattipica

Hieman myyttisen pica-oireiston sanotaan olevan tunnusomaista raudanpuuteanemiassa. 66-vuotias nainen rupesi syyttä suotta popsimaan vajaan kilon tomaatteja päivässä. Hänelle oli kehittynyt vuotoanemia hänen nautittuaan tulehduskipulääkkeitä artroosiin. Hemoglobiiniarvo oli 53 g/l, anemia korjattiin punasolusiirroin ja rautasubstituutioin - ja johan tomaatinnälkä hävisi. Pica-oireen ja sen häviämisen arveltiin olevan patognomonista raudanpuutteelle ja sen häviämiselle. Kliinikkoja kehotetaan jälleen kerran valppauteen kaikenlaisten ihmeellisten inhimillisten käyttäytymisten varalta. Takana voi vaania sairaus...

Robert Paul