Julkisuuskuvaa parannettava

Olen jo pitkään ihmetellyt miksi Lääkäriliitto pitää matalaa profiilia tiedotusvälineisiin. Toistuvasti on eri viestimissä annettu vääriä tietoja lääkäreiden peruspalkkauksesta. Reaktiot liiton suunnasta ovat olleet olemattomat.

Tommi J. Vimpeli

Vastaus Tommi J. Vimpelille

Lääkäriliitossa toimii tiedotusryhmä, jonka vetäjänä on Anne Santalahti ja jäseninä Risto Lantto, Heli Lagus, Taito Pekkarinen, Juha Kiehelä, Marit Henriksson ja Maimu Halonen. Tämän ryhmän tehtävänä on suunnitella liiton tiedotusstrategia sekä jäsentiedottamisen että julkisuuteenkin suuntautuvan viestinnän osalta.

Anne Santalahti

Kehityksen kulku

Pitäisikö lisää säästää, vaiko väki töihin päästää..

Yrjö Koskinen

Uusi lastenneurologian oppikirja

Samalta kustantajalta, jolta ovat ilmestyneet alansa klassikot, Adamsin ja Victorin Principles of Neurology sekä Harrisonin Principles of Internal Medicine, on nyt ilmestynyt samaan muottiin kirjoitettu lastenneurologian oppikirja, jolle kustantaja luonnollisesti toivoo saman kaltaista asemaa lastenneurologiassa kuin esikuvilla on omilla aloillaan.

Heikki Rantala

Aivojen fysiologia ja minän kehitys

Viime vuosina tai jo vuosikymmeninä on tehty paljon tutkimuksia ja teorioita aivofysiologian, psyyken, tunteiden ja minän kehityksen yhdistämiseksi. Fysiologian emeritusprofessori Matti Bergström on tuonut keskusteluun oman teoriansa sekä mm. käsitteen "arvoinvalidi".

Terttu Arajärvi

Huumausainepolitiikan erot ja yhtäläisyydet Pohjoismaissa ..REF Discussing Drugs and Control Policy, Comparative Studies on Four Nordic Countries, P.Hakkarainen, L. Lauritsen & C. Tigerstedt. NAD Publication NO 31, 1996. Sivuja 219. Hinta 30 mk.

Kun huumausaineongelma vaikeutui 1960-luvulla, Pohjoismaiden poliisi-, tulli-, sosiaali- ja terveysviranomaiset hakeutuivat läheiseen yhteistyöhön, joka jatkuu edelleen. Myös parlamentaarikot syttyivät ja Pohjoismaiden Neuvosto esitti 1971 yhteistä valvontapolitiikkaa sekä lainsäädännön harmonisointia. Arvioitava kirja on osa tätä yhteistyöprojektia, vertaileva analyysi ja täydentävä tutkimus lähinnä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan valvontapolitiikasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Työpaikkojen pappa- ja mammaratsia kriminalisoitava!

Fyysinen ja henkinen väkivalta ovat raa'istuneet ja löytäneet tiensä kodeista, koulusta ja kaduilta myös kaikenlaisille työpaikoille.

Pisara

Kuka määrää lääkkeet?

Viime kesänä sosiaali- ja terveysministeriö sekä apteekkiväki käynnistivät ajoittain helteiseksikin käyneen keskustelun suomalaisesta lääkkeenmääräämiskäytännöstä. Näyttää siltä, että lääkekulujen säästöä pitäisi löytää enemmänkin lääkärien reseptikäytännön muuttamisesta kuin esimerkiksi apteekkimaksujen poistamisesta.

Juhani Nuutinen

Portinvartijoita à la Uusimaa

Uudenmaan erikoissairaanhoidossa on viime aikoina nostettu julkiseen keskusteluun näkökohtia, joiden tuulettaminen laajemminkin on perusteltu. Ensimmäinen yleisen mielenkiinnon heräämisen aiheuttanut päätös tehtiin syksyn alussa Keravalla, jossa kaupunginhallitus ilmoitti, että se sitoutuu maksamaan vain sellaisten ei-kiireellistä hoitoa vaativien keravalaispotilaiden hoidon HYKS:ssä, jotka ovat tulleet sinne Keravan oman terveyskeskuksen lähetteellä. Päätöksellä haluttiin vähentää HYKS:n käyttöä rajaamalla yksityislääkärien lähettämät potilaat Keravan maksusitoumusten ulkopuolelle. Päätös johti järjestelyyn, jossa mahdollisen yksityislääkärin kirjoittaman lähetteen vastaanottava HYKS:n lääkäri selvittelee yhdessä Keravan vastuuylilääkärin kanssa, tulisiko potilas lopulta hoitaa HYKS:ssä vai jossakin muualla. Vaikka keskustelu tästä Keravan tapauksesta onkin jo kutakuinkin loppunut, on huomattava, että sen myötä maahamme syntyi yksi erikoissairaanhoitoon ohjaamisen ns. portinvartijamalli.

Taito Pekkarinen

Tunneloitava keskuslaskimokatetri hemodialyysin veritienä

Riittävä verenvirtaus saavutetaan hemodialyysihoidossa tavallisesti arteriovenoosisen fistelin tai keinosuonista tehdyn siirteen avulla. Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan tai pysyvän veritien toimintahäiriön yhteydessä käytetään vena subclaviaan tai vena jugularikseen asennettua keskuslaskimokatetria. Keskuslaskimokatetreihin liittyviä ongelmia, varsinkin infektioita, on pyritty vähentämään kehittämällä ihon alle tunneloitavia katetrimalleja, jotka on aluksi otettu käyttöön pitkäaikaisessa laskimoruokinnassa ja solunsaalpaajahoidossa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tunneloitavia keskuslaskimokatetreja on käytetty hemodialyysihoidossa vuodesta 1991. Viiden vuoden kokemukset puoltavat tätä käytäntöä silloin, kun toimivaa pysyvää veritietä ei voida rakentaa.

Marja Miettinen, Hannu Kokki, Erkki Lampainen, Risto Ikäheimo