Meneepä vaikeaksi

Lancetin palstoilla kuvataan suku, jonka useilla jäsenillä on mutaatio BRCA1-geenissä. Tämän geenin mutaatio altistaa kantajansa periytyvälle rinta- ja munasarjasyövälle sekä eturauhassyövälle. Kuten olettaa sopii, useimmilla mutaatiota kantavilla suvun jäsenillä olikin todettu joko rintasyöpä, munasarjasyöpä tai eturauhassyöpä. Suvulle tyypillinen BRCA1-geenin mutaatio oli tarkoin selvitetty, ja tällä kertaa kyseisen jättigeenin eksonissa numero kaksi oli kohdassa 189 neljän emäksen insertio (189insTGTC). Tähän asti kaikki oli kuin oppikirjassa, mutta kyseisessä suvussa sattui olemaan monotsygoottiset kaksossisaret, joiden tautihistoria olikin vielä mielenkiintoisempi.

Heikki Joensuu

Mitä hepariinia epästabiiliin anginaan?

Epästabiilin angina pectoriksen nykyinen konservatiivinen valinnaishoito koostuu hepariinin infuusiosta ja asetyylisalisyylihaposta. Tällaisenaan hoito ei aina ole kovin tyydyttävää ja usein joudutaan invasiivisiin jatkotoimiin. Pienimolekyylisten hepariinien tultua käyttöön on muutamissa tutkimuksissa selvitetty, ovatko uudet hepariinit perinteistä fraktioimatonta hepariinia parempia tässä hoidossa. Pienimolekyylisten hepariinien etuna on tasaisempi ja paremmin ennakoitavissa oleva annosvaste, ja lisäksi niiden annostelu ihonalaisena ruiskeena on helppoa eikä vuotomuuttujia tarvitse seurata.

Robert Paul

Kolibakteerin kaksi tietä

Bakteerien ja isännän seurusteluun liittyy monenlaista koreografiaa. Kun suhde on vihamielinen, peli on likaista: huijaus ja valepukujen käyttö kukoistaa. Meidän näkökulmastamme bakteerit ovat lieroja, jotka epäreiluin konstein lähestyvät sisimpäämme.

Heikki Arvilommi

Sikasiirteet vastatuulessa

Humanisoitujen sikojen on toivottu ratkaisevan kroonisen siirrännäispulan. Nykyaikaisen siirtogeenitekniikan avulla on mahdollista tuottaa sikoja, joiden solujen pinnan tärkeimmät kudosantigeenit ovat ihmisestä peräisin. Tällaisista possuista otettuja siirrännäisiä ihmisen immuunijärjestelmä sitten erehtyisi pitämään lähes ominaan eikä ainakaan hallitsemattomia hylkimisreaktioita pääsisi kehittymään. Toisesta lajista peräisin olevat siirrännäiset eli ksenograftit ovat nostattaneet tietysti valtavan kohun ja erityisesti niiden eettisyys on asetettu kyseenalaiseksi.

Matti Viljanen

Kiveksistäkö aivojen auttajiksi?

Neurodegeneratiivisten sairauksien tutkimuksessa ja tautimekanismien ymmärtämisessä on menty kosolti eteenpäin viime vuosina. Parkinsonin taudin biologiassa dopaminergisen järjestelmän häiriintyminen on keskeisessä osassa taudin synnyssä. Lääkehoidon lisäksi on hoitotuloksien parantamiseksi jo 80-luvulta alkaen kehitelty erilaisia neuraalisen kudoksen siirtoon perustuvia hoitomuotoja (Björklund ym. Nature 1982;298:652). Dopamiinin osuuden lisäksi on käynyt ilmeiseksi, että useat muutkin molekyylit, solujen erittämät troofiset tekijät tai kudoksissa toimivat signaalimolekyylit ovat keskeisiä taudin patogeneesissä. Nämä muut molekyylit voivat osallistua dopaminergisten neuronien regeneraatioon ja auttaa niiden hengissäsäilymistä. Tällaisista tekijöistä, joilla on osoitettu olevan aivosolujen suhteen regeneratiivisia tai suojaavia ominaisuuksia, voidaan mainita vaikkapa gliaperäinen neurotroofinen faktori, insuliininkaltaiset kasvutekijät sekä fibroblastikasvutekijät (mm. Lin ym. Science 1993;246: 1023; Takayama ym. Nature Med 1995;1:53).

Onko ikääntyvällä ihmisellä erityistarpeita ravintonsa suhteen?

Monipuolinen ja riittävä ravinto on toimintakyvyn säilymisen perusedellytys. Asia kannattaa pitää mielessä erityisesti kun hoidetaan iäkkäitä potilaita, joilla on sairauksiin ja elämäntilanteisiin liittyviä ravitsemuksellisia riskitekijöitä.

Raimo Sulkava

EHEC:n esiintymistä suomalaisessa karjassa seurataan

E coli 0157:H7 -bakteerin erittymiseen ja yleisyyteen liittyvät tekijät ovat vielä varsin tuntemattomia, osastopäällikkö Tuula Honkanen-Buzalski Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksesta kuvasi EHEC-tutkimuksen nykytilaa syksyn eläinlääkäripäiviin liittyneessä tiedotustilaisuudessa.

Nolo loppu kansanterveys-kertomukselle?

Vasta kerran eduskunnalle annettu kansanterveyskertomus uhkaa kutistua painoarvoltaan oleellisesti vähäisemmäksi, neljän vuoden välein annettavaksi sosiaali- ja terveyskertomukseksi. Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys, jossa ehdotetaan, että kahden vuoden välein annettava kansanterveyskertomus korvataan hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona annettavalla sosiaali- ja terveyskertomuksella.

Virossa voimaan uusi säteilylaki

Virossa tuli 16.5.97 voimaan uusi ajanmukainen säteilylaki, joka sisältää uusimmat säteilysuojausnäkemykset ICRP 60 mukaisesti. Lain tavoitteissa on esitetty säteilytoiminnan hyväksyttävyyden periaatteet: mm. oikeutus, optimointi ja yksilönsuojaperiaatteet. Edelleen laissa on esitetty säteilytoiminnalle, säteilyaltistukselle, säteilylähteille ja radioaktiivisille jätteille asetetut vaatimukset. Lain mukaan säteilysuojelusta vastaava viranomainen on Tallinnassa sijaitseva Viron säteilysuojauskeskus (The Estonian Radiation Protection Centre), joka on ympäristöministeriön alainen laitos. Säteilysuojauskysymykset hoidetaan keskitetysti samassa laitoksessa.

Antti Servomaa

Työpaikan henkilöstö-supistukset lisäsivät työntekijöiden sairauspoissaoloja

Laman aikana henkilöstön vähentäminen on ollut yleinen säästökeino, mutta osan säästöistä on vienyt jäljelle jääneiden työntekijöiden sairauspoissaolojen lisääntyminen. Näin todettiin Työterveyslaitoksen tutkijoiden Jussi Vahteran, Mika Kivimäen ja Jaana Pentin selvityksessä, jossa tarkasteltiin Raision kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen kehitystä lamavuosina. Tutkimus julkaistiin Lancetissa 18.10.