Tietotekniikka terveydenhuollossa - lupauksia ja lupausten historiaa

Terveydenhuollon tietotekniikan kehittymistä suuntaavat sekä yleinen tekninen kehitys että terveydenhuollon tietoa tutkiva tieteenhaara, terveydenhuollon tiedonhallinta. Viime aikoina tietotekniikkaa on kehitetty terveydenhuollon rakennemuutoksen avuksi. Uudet alueelliseen yhteistyöhön tähtäävät toimintamallit tarvitsevat tuekseen uutta tietotekniikkaa turvatakseen riittävän nopean ja turvallisen tietojen siirtymisen. Sosiaali- ja terveysministeriön tietoteknologian hyödyntämisstrategiaa toteuttavassa sosiaali- ja terveydenhuollon makropilotissa kehitetään uuden alueellisen yhteistyön malleja ja niitä tukevaa tekniikkaa. Tulevaisuudessa tietotekniikan merkitys kasvaa terveydenhuollossa etenkin kommunikaation ja laadunvarmistuksen työkaluna.

Jaakko Niinimäki

Lapsen hoitotuen myöntämisestä

Lapsen hoitototuen tarkoituksena on tukea pitkäaikaisesti sairaiden ja vammaisten lasten kotihoitoa. Lapsen hoitotukea maksetaan sairaan lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan taloudellisen tai muun rasituksen perusteella.

Saara Onnela

Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin sairaanhoitopiirien yhdistämisestä: Jälkeenpäin monet ihmettelevät, miksei tätä tehty jo aiemmin

- Uskon tämän olevan uudistuksen, jota kaikki ovat odottaneet. Muutoksena se ei sittenkään ole kovin vaikea. Jälkeenpäin moni tulee ihmettelemään, miksei sitä tehty jo aiemmin, sanoo Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien yhdistämisestä.

Tuomo Saarikko

Tampereen Finn-Medin painopistealue on terveysteknologiassa

Tampereen Finn-Medin painopistealue on terveysteknologia. Se on osa Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmaa, jonka muut painopistealueet ovat informaatioteknologia ja koneenrakennusautomaatio sekä viestintä- ja asiantuntijapalvelut. Finn-Medi ei kuulu niiden neljän biokeskuksen joukkoon, jotka saavat opetusministeriön erillisrahoitusta.

Tuomo Saarikko

Budjetti- ja muita riihiä

Tiedotusvälineissä valitetaan surkeaa sienisatoa. Ainakin Etelä-Savossa kanttarelleja on riittänyt joka aterialle. Liiton suuntaan ei kentältä ole paljoakaan viestejä hellekautena tullut. Ansaittua auringonpaistetta on saatu. Sijaisia on joissakin yksiköissä joko otettu tai saatu liian vähän ja se on johtanut lisäurakointiin ja uupumiseen. Jos mökkikunnan väestömäärä tuplaantuu lomakautena ja lääkärityövoiman määrä putoaa viidennekseen, niin hässäkkä on valmis. Muut virkamiehet ovat kenties tehneet lyhennettyä kesäaikaa ja nauttineet hiljaisemmasta kaudesta, mutta työhön jääneet lääkärit, kesäkandidaatit mukaan lukien, ovat repineet tuplattua tai triplattua urakkaa. Semmoisen kesän jälkeen onkin mielenkiintoista lähteä syksyn pimeyteen ja ns normaaliin työtahtiin... Mihin jäi lepo ja palautuminen, jonka piti kesällä tapahtua?

Kati Myllymäki

Ranska käynnisti itsemurhan ehkäisyohjelman

Ranskassa on havahduttu viimeinkin tunnustamaan, että itsemurha on ranskalaisille yleisempi kuolinsyy kuin liikenneonnettomuudet. Maan terveysministeriö on käynnistänyt kolmivuotisen itsemurhan ehkäisyohjelman.

Virpi Latva

Mitä videonauhurin jälkeen?

VHS-nauhurin seuraaja perustuu levymuistin käyttöön. Digitaalisen television saattaakin korvata digitaalinen tallennus.

Erkki Karjalainen

Haitat ja mahdolliset edut - aprikointia väestövastuusta nro 3

Apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas kirjoitti numerossa 16/99 ansiokkaasti mielipiteitään 10-vuotiaasta väestövastuujärjestelmästä. Muutamat seikat hänen kirjoituksessaan ikään kuin huutavat kommentointia, vaikka kuinka yrittäisin toppuutella itseäni.

H. Tapio Hanhela

Vastine H. Tapio Hanhelan kirjoitukseen Haitat ja mahdolliset edut

On todella aika taas viritellä keskustelua väestövastuujärjestelmästä. Muutospaineen pitäisi syntyä juuri kentällä, jotta se kohdistuisi oikein. H. Tapio Hanhela ehdotti väestövastuukeskustelussa siirtymistä otsikointiin haitat ja mahdolliset edut. Neljä vuotta väestövastuulääkärin työtä tehneenä näen itse edelleen hyödyt ja mahdolliset haitat. Onhan enemmistö jo useassa kyselyssä todennut, ettei siirtymishalukkuutta entiseen juuri ole.

Pirkko Valtola

Huumausaine-lääkemääräys nimenä epäonnistunut

Sosiaali- ja terveysministeriön määräyskokoelmassa 1995:48 (Pharmaca Fennica I, 1999) todetaan, että varsinaisia huumausaineita saa määrätä vain vahvistetulla huumausainelääkemääräyslomakkeella (nimihirviö!). Kuitenkaan käytännössä huumausaineita ei käytetä reseptillä juuri muuhun kuin syöpäkipuun. Syöpäkivun hoidossa Suomi on edelleen - valitettavasti - osittain kehitysmaa voimakkaimpien kipulääkkeiden käytön suhteen, vaikka kehitys on mennyt selvästi parempaan suuntaan.

Väinämö Nikkanen