Lapsen käteen kuuluu kynä, ei kivääri

Tämänvuotinen koululaisten taksvärkkikeräys käynnistyy 13.9. alkavalla viikolla ja sen teemana on Sudanin lapsisotilaiden kuntouttaminen ja paluu takaisin koteihinsa. Taksvärkki ry. kerää varoja yhdessä Ruotsin Pelastakaa Lapset -yhdistyksen kanssa, joka on jo parin vuoden ajan toiminut eteläisessä Sudanissa.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma tuuppii keski-ikäisiä liikkeelle

Kaikille yli nelikymppisille tarkoitetun kuntokampanjan teemaviikko on 4.-12.9. Tällöin järjestetään eri puolilla maata liikuntatempauksia, joihin osallistujiksi toivotaan kaikkia keski-ikäisiä. Suurten ikäluokkien on vanhetessaan todettu raihnaistuvan hälyttävää vauhtia, ja kuntokampanjan ja sen teemaviikon tarkoituksena on tarjota erilaisia malleja jokaiselle sopivan säännöllisen kuntoliikuntamuodon löytämiseksi.

YTHS:n mielenterveyspalveluilla on kysyntää

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, YTHS:n, mielenterveystyö on toiminut omana linjanaan YTHS:ssä 30 vuotta. Mielenterveyspalvelujen laajamittainen toteuttaminen pohjautui aikanaan todettuun tarpeeseen, joka ei sittemmin ole ainakaan vähentynyt.

Sairaaloissa annettu suu- ja leukasairauksien hoito tilastojen valossa

Suun terveydenhuollossa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti väestön eriarvoisuudesta terveyskeskusten hammashoitopalvelujen käyttäjinä ja yksityissektorin hammashoidon subventioista. Erikoissairaanhoidon toteutumisesta suu- ja leukasairauksien hoidossa ja tarkoituksenmukaisesta hoidon porrastuksesta sen sijaan ei ole keskusteltu juuri lainkaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä saatavilla olevia tilastotietoja sairaaloissa annetusta suun ja hampaiden hoidosta ja pohtia suu- ja leukasairauksien erikoissairaanhoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Eeva Widström, Ulla Mattelmäki-Rimpelä, Tapani Niskanen, Helena Forss, Risto-Pekka Happonen

Tietokoneavusteinen tiedonkeruu kliinisissä tutkimuksissa

Kliinisissä ja terveystaloudellisissa tutkimuksissa suuren ja kompleksisen aineiston keruu huonosti järjestetyistä lähteistä on ollut ongelmallista, ja sitä helpottamaan on kehitetty monenlaisia menetelmiä. Tietokoneavusteiset menetelmät ovat salkkumikrojen aikakaudella itsestäänselvyys, sen sijaan tietojenkeruussa käytetyt ohjelmistot eivät ole vakiintuneet. Artikkelissa esitellään tietojenkeruuohjelmia kirjallisuuden ja kolmen oman terveystaloustieteellisten tutkimuksen antamien kokemusten perusteella.

Tuomo Reina, Harri Sintonen

Vuosi 2000 -ongelma teettää työtä terveydenhuollossa: Kriittiset järjestelmät ykkössijalla

Vuosituhannen vaihtumiseen liittyvät ongelmat tietojärjestelmissä ja laitteissa ovat teettäneet runsain mitoin työtä myös terveydenhuollossa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kuinka hyvin vuosi 2000 -ongelmaksi kutsuttuun ilmiöön on varauduttu - suurissa terveydenhuollon yksiköissä hyvin, pienissä selvästi heikommin, niin uskotaan. Kukaan ei myöskään tiedä, missä määrin vuosi 2000 -ongelma edellyttää muutostöitä ja hankintoja terveydenhuollossa tai kuinka paljon niihin uppoaa rahaa.

Suvi Sariola

HYKS:ssa vuosituhannen vaihdetta on edeltänyt pitkä valmistelu

HYKS on valmistautunut vuosituhannen vaihteeseen jo pitkään. Tietojärjestelmiä alettiin luetteloida vuosi 2000 -yhteensopivuuden selvittämiseksi kolmatta vuotta sitten, ja lähes kaikkiin ohjelmiin on jouduttu tekemään muutoksia. Lääkintälaitekannan testaus jatkuu yhä ja uusia laitteita tiedetään jouduttavan hankkimaan. Lääkintälaitteiden testaus aloitettiin elämää ylläpitäviksi luokitelluista laitteista, jotka kaikki on jo tarkastettu.

Suvi Sariola

Helsingin Biomedicum on parasta, mitä lääketieteen tutkimukselle on tapahtunut

Meilahden sairaala-alueelle nouseva uudisrakennus tulee olemaan yhdistävä linkki opetuksen ja tutkimuksen välillä. Rakennukseen tulee tilat lääketieteellisen tiedekunnan opetukselle ja tutkimuskeskus Biomedicumille, joka on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva biokeskus. Lääketieteellinen tiedekunta panostaa ongelmalähtöiseen opetukseen, jonka edellytykset paranevat kun samoissa tiloissa tehdään huipputason kliinistä ja perustutkimusta. Seuraavan viiden vuoden aikana Biomedicumissa tutkitaan mm. kardiovaskulaarisia riskitekijöitä ja verisuonitautien lääkekehitystä, kehitys- ja lisääntymisbiologiaa, molekyyli- ja syöpäbiologiaa sekä neurotieteitä. Keskuksen valmistuttua siellä työskentelee yhteensä noin 1 000 henkilöä.

Tuomo Saarikko

Tarvitseeko liittomme kansainvälisyyttä?

Suomi on koko 1990-luvun työskennellyt päästäkseen osaksi Eurooppaa. EU:n toiminnassa olemme aktiivisia ja markkammekin on katoamassa euron tieltä. Tutkijat ovat todenneet suomalaisen politiikanteon laimentuneen ja tilalle on tullut EU-politiikka. Päätösvalta ja ohjaimet ovat muualla kuin Suomessa. Päätösten ja linjausten koti-Suomessakin on oltava sopusoinnussa Brysselin säädösten kanssa. Tämä suuntaus ei liene sinällään pahasta, sillä päästäkseen vaikuttamaan on oltava todellinen osa järjestelmää, ei vain sivustaseuraaja. Erityisesti suomalaisten pyrkimys noudattaa määräyksiä - jopa järjettömiäkin ohjeita - on tärkeä syy osallistua päätöksentekoon, jotta vältymme maamme kannalta kummallisilta tilanteilta.

Pirkko Valtola

KT:n uusi neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka: Lääkärikunnan sisällä olisi hyväksyttävä palkkaerojen kasvu

KT:n sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasioiden uutena neuvottelupäällikkönä työskentelee seuraavan neljän vuoden ajan varatuomari Ulla-Riitta Parikka. Paikka avautui, kun ennen häntä virassa ollut Eila Uotila siirtyi ylijohtajaksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen.

Mika Vehkasaari