76102 osumaa

Näkökulmia hulluuteen

Jorge Enrique Adoun, ecuadorilainen kirjailija, Bernardo Atxaga, Espanjan nykykirjallisuuden tunnetuimpia edustajia, Vivica Bandler, suomalainen teatteriohjaaja, Rosalyn Carter, mielenterveyskeskuksen johtaja, Yhdysvaltain ensimmäinen nainen 70- ja 80-luvuilla, Johan Galtung, norjalainen rauhantutkija ovat aakkosjärjestyksessä ensimmäisiä niistä 17 tunnetusta henkilöstä, jotka suostuivat Suomen Mielenterveysseuran suuruudenhulluun kirjoituspyyntöön.

Asbestiseulatutkimuksessa löydettyjen ammattitautien seuranta perusterveydenhuollossa

Vuosikymmenen alussa järjestetyn asbestisairauksien seulontatutkimuksen jälkeiset asbestille altistuneiden seurantatarkastukset eivät ole toteutuneet suunnitelmien mukaan. Tampereen aluetyöterveyslaitoksen seulonnassa käyneistä tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että vain noin puolet seurantaan ohjatuista kävi omatoimisesti tarkastuksessa. Seuranta jäi suurelta osin perusterveydenhuollon tehtäväksi, kun alun perin suunniteltu lievien pleuramuutosten seurannan järjestely Työterveyslaitoksen toimintana kaatui rahoitussyistä. Perusterveydenhuollon lääkäreillä ei ilmeisesti kuitenkaan ole ollut selvää käsitystä seurantatarkastusten sisällöstä. Seurannasta olisikin järjestettävä terveyskeskuslääkäreille ohjeita ja konsultaatiomahdollisuuksia.

Riitta Sauni, Kimmo Vattulainen, Panu Oksa, Jukka Uitti

Yleislääkärin työn laatu potilaan näkökulmasta

Potilaiden hoidossa pyritään aikaisempaa enemmän ottamaan huomioon heidän vaatimuksiaan, tarpeitaan ja toiveitaan. Ongelmana on kuitenkin ollut tarvittavien mittareiden puute niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sairaaloiden vuodeosastojen käytössä on ollut vuodesta 1995 lähtien standardoitu ja validoitu potilaspalautemittari. Yleislääkärin työn laadun arviointiin tarkoitettua potilaspalautemittaria on kehitetty kansainvälisessä yhteistyöprojektissa vuodesta 1995 lähtien. Mittaria on kokeiltu Suomessa neljässä terveyskeskuksessa. Lomakkeen osiot koskevat lääketieteellistä hoitoa, vuorovaikutusta, tiedottamista ja tukemista, hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä hoito-organisaatiota. Sen suomalainen versio saataneen käyttöön vuoden 1998 alkuun mennessä.

Arja Helin, Marjukka Mäkelä

Psyykkisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyden tausta-analyysi sairausvakuutuksen B-lausunnoista

KYS:n yleissairaalapsykiatrian yksikön aineistosta selvitettiin, miten miesten ja naisten psyykkistä työkyvyttömyyttä kuvataan sairausvakuutuksen B-lausunnoissa ja mitkä tekijät vaikuttavat eläkemuodon valintaan. Vuosilta 1985-86 ja 1994-95 kerätyn aineiston 249 potilaalla yleisimmät psykiatriset diagnoosit olivat vakava masennustila tai muu masennusdiagnoosi ja persoonallisuushäiriö. Yleisimmin mainitut oireet olivat sukupuolesta riippumatta masentuneisuus ja ahdistuneisuus. Lähes puolella mainittiin myös jokin somaattinen diagnoosi. Taustamuuttujista korostuivat miehillä yksin tai lapsuuden perheen kanssa asuminen, alkoholin liikakäyttö, työpaikan yllättävä menettäminen sekä ihmissuhde- ja taloudelliset ongelmat. Naisilla puolestaan matalan sosiaaliryhmän ammattiasema, parisuhdevaikeudet ja perheenjäsenen, erityisesti oman lapsen, sairastuminen tai kuolema olivat yhteydessä psyykkiseen työkyvyttömyyteen. Suositeltavan eläkemuodon valintaa selitti itsenäisesti ainoastaan potilaan ikä.

Kirsi Honkalampi

Kannattaako lääkärin työ taloudellisesti?

Nuorten Lääkärien Yhdistys oli kutsunut minut puhumaan Nuori Lääkäri -päiville 17.10. tällaisesta aiheesta. Vastausta oli mielenkiintoista pohtia. Hippokrateen vala päättyy toteamukseen: "Jos täytän tämän valan, enkä riko sitä, sallittakoon minun nauttia sekä elämästä että taidostani kaikkien ihmisten ikuisesti arvostamana." Vaikka siis lääkärin ammattiin liitettiin Apollon, Asklepios, Hygeia ja Panakeia, niin maallista elämää tai elämän laatua ei suinkaan halveksittu, ei edes muodollisessa kutsumuksen vahvistavassa valassa.

Kati Myllymäki

Päivystyspisteet polarisoituvat - mitä tehdä muulle työpaikkapäivystykselle?

Lääkärien päivystys on jakautumassa yhä selvemmin aktiivipäivystykseen ja toisaalta vapaamuotoiseen päivystykseen, kun taas muun työpaikkapäivystyksen osuus vähenee. Työsidonnaisuus on muussa työpaikkapäivystyksessä usein suurta ja myös työaikalain soveltaminen tähän päivystysmuotoon on monin tavoin ongelmallista. Eräänä mahdollisena tulevaisuuden näkymänä on noussut esiin mahdollisuus vähitellen siirtyä vain kahdenlaiseen päivystysmuotoon.

Marit Henriksson

Paikallisosastojen johto pui neuvottelutilannetta

Paikallisosastojen puheenjohtajat ja tiedotusvastaavat olivat koolla Lääkäriliitossa 9.10.97 käsittelemässä tulevan neuvottelukierroksen tavoitteita ja järjestöllisiä tukitoimia. Palkkatavoitteiden todettiin muokkautuneen konkreettisempaan suuntaan ja liitossa valmisteltu hahmotelma uudeksi sairaalalääkärien sopimukseksi sai kokouksessa myönteistä palautetta. Myös neuvottelijoilla oli positiivista kerrottavaa: Neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on viimein saatu käyntiin ja niitä on käyty rakentavassa hengessä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030