Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä

Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä antaa puitteet yhdistyspohjaiseen lisäkouluttautumiseen. Erityispätevyysohjelmia on tällä hetkellä 20 ja erityispätevyyksiä on myönnetty toukokuuhun 1999 mennessä 653 jäsenelle.

Ulla Anttila

Lääkärilehti jakoi palkintoja

Vuoden kirjoitukseksi 1998 valittiin LT Sinikka Yli-Mäyryn artikkeli Tykyttää ja muljahtelee - tarvitaanko lisäselvityksiä? Vuoden 1998 väitöskirjapalkinnon sai LT Hanna Laine väitöskirjastaan Myocardial and skeletal muscle blood flow and glucose uptake in essential hypertension and obesity. Lääkärilehti palkitsi ansiolevykkeellä avustajansa, psykiatrian erikoislääkärin Olli Siipolan.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Toukokuun 10. päivänä National Board of Medical Examiners (NBME) siirtää lopullisesti kynän ja paperin syrjään laillistamistutkinnoissa. Tästä lähtien tutkinto suoritetaan tietokoneen välityksellä tutkintokeskuksessa. Kaikkiaan 19 000 amerikkalaista lääketieteen opiskelijaa osallistuu viralliseen laillistamistutkintoon, jonka ensimmäinen osa on tarjolla toukokuussa ja toinen elokuun lopulla. Tulokset on luvattu parissa viikossa, kun ennen joutui odottamaan pari kuukautta.

Tuula Fabrizio

Vahva kryptaus on tärkeä juttu

Tekniikan kehitys sisältää positiivisten piirteiden ohella monia vaaroja. Yksi vaara on kansalaisvapauksien rapautuminen tietotekniikan mahdollistaman seurannan takia.

Erkki Karjalainen

Kiropraktiikan integrointi Suomen terveydenhuoltoon

Sekä julkisen vallan että lääkärikunnan suhtautuminen koulutettuihin kiropraktikoihin ja heidän antamaansa hoitoon on muuttunut viime vuosina selvästi myönteisempään suuntaan. Kehitys on havaittavissa sekä ulkomailla että Suomessa. Artikkelissa tarkastellaan, miten kiropraktiikan jatkuvasti lisääntyvä yhteiskunnallinen hyväksyntä on ilmennyt Suomessa, ja erityisesti miten jäljellä olevat esteet kiropraktiikan integroimiseksi Suomen terveydenhuoltoon ovat raivattavissa kaikkia tyydyttävällä tavalla. Tärkeintä olisi ulottaa koulutettujen kiropraktikoiden antama hoito ainakin osittain yleisen sairausvakuutuksen piiriin sekä edistää kiropraktikoiden ja lääkärien kaikinpuolista yhteistyötä.

Martti Vihanto

Eväitä vammaisen lapsen parempaan elämään

Lastensuojelun keskusliitto on astunut merkittävän askelen julkaistessaan kirjan Sairaan ja vammaisen lapsen hyvä elämä. Teos on syntynyt asiantuntijoiden ja vanhempien (YTRY) yhteistyönä. Sairaus ja vammaisuus käsitellään tässä kirjassa lapsen kannalta ja kirjoittajat kuvaavat lapsen kasvua ja kehittymistä tästä lähtökohdasta.

Matti Koivikko

Urheilijan astma on yleinen ongelma

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että astma on yleinen ilmiö huippu-tason urheilijoilla. Hoitamaton tai ilman diagnoosia jäänyt astmaa sairastava urheilija ei voi pärjätä kestävyyslajin kilpailuissa. Siksi Skandinavian asiaan vihkiytyneet tutkijat kokoontuivat Oslossa helmikuussa 1997 esittämään tuloksiaan tämän asian tiimoilta. Nyt esiteltävä kirja pohjautuu Oslossa pidetyn seminaarin esitelmiin, kirjoittajina 32 pääasiallisesti Skandinavian maista kotoisin olevaa tutkijaa.

Ilkka Helenius

Immanuel Ilmoni - teoreettisen ja käytännöllisen lääketieteen professori

Immanuel Ilmoni syntyi vuonna 1797 Nummella. Hänen vanhempansa olivat lukkari Kristian Ilmonius ja Fredrika Lovisa Woiwalén. Ilmoni oli kahdesti avioliitossa ja hänellä oli niistä seitsemän lasta, joista vain neljä eli aikuiseksi. Ilmoni kuoli vuonna 1856 Helsingissä riehuneeseen tyyfukseen.

Arno Forsius

Potilasrekisterit vahva pohja tutkimukselle ja tilastoinnille

Henkilörekisterit ovat taas ajankohtainen keskustelun kohde. Islannin parlamentti Altinget päätti 17.12.1998 kansallisen potilasrekisterin hallinnollisesta siirtämisestä yksityisen yrityksen vastuulle. Tämä on herättänyt epäilevät tuomaat peräämään rekisterien käytön etiikkaa, tietosuojaa ja jopa oikeutusta tietojen keruuseen. Suomessakin on käyty keskustelua erityisesti henkilötunnuksen käytön oikeutuksen ympärillä.

Vappu Taipale, Olli Nylander

Patientregister en stabil grund för forskning och statistikföring

Personregistren är än en gång ett aktuellt samtalsämne. Alltinget i Island beslöt den 17 december i fjol att överföra det administrativa ansvaret för det nationella patientregistret till ett privat företag. Detta har föranlett tvivlarna att skärskåda etiska aspekter på registrens användning, datasekretess och till och med det berättigade med insamling av data. Även i Finland har man diskuterat patientregister, i synnerhet frågan om det är motiverat att registren innehåller individens personbeteckning.