76102 osumaa

Työperäiset hengitystieallergiat Suomessa 1986-1991

Ammattiastman, ammattinuhan ja työperäisen allergisen alveoliitin ilmaantuvuutta ja ammattikohtaisia vaarasuhteita 1986-91 selvitettiin 25-64-vuotiaasta palkansaaja- ja maatalousyrittäjäväestöstä koostuvasta aineistosta. Ammattiastman vuotuinen ilmaantuvuus oli 14, ammattinuhan 8 ja alveoliitin 10 tapausta/100 000. Ammattiastman vaara oli suurin leipomotyössä, maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä useissa ammateissa, joissa työntekijät altistuvat muovikemikaaleille. Ammattinuhan vaara oli suurin turkkureilla, joskin tapauksia oli vain viisi, mutta vaarasuhde oli suurentunut myös leipomotyössä, sähkö- ja teleteknisten tuotteiden kokoojilla sekä maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa. Työperäisen allergisen alveoliitin vaara oli suurin maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä graafisen alan ammateissa.

Helena Keskinen, Jouni Toikkanen, Pertti Mutanen, Rami Martikainen, Antti Karjalainen, Maija Hytönen, Henrik Nordman

Paraneeko lapsen astma?

Astman perussyy on hengitysteiden inflammaatio. Milloin virusinfektioiden yhteydessä koetut hengitysvaikeudet muuttuvat astmaksi, on vielä selvittämättä. Keskosilla on todettu noin nelinkertainen riski sairastua astmaan. Jos lapsella on atopiaperimä, vaikuttaa varhaislapsuuden allergeenialtistus astman puhkeamiseen. Ennaltaehkäisytoimet eivät ole vähentäneet allergioiden esiintymistä, mutta ovat lieventäneet niiden oireita. Mikäli lapsi ei ole atoopikko, katoavat astmaoireet useimmiten murrosiässä.

Kaisu Juntunen-Backman

Miksi kasvua seurataan?

Terveen lapsen mittaaminen ja punnitseminen määrävälein, kasvukäyrän piirtäminen ja sen tulkinta ovat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon arkipäivää. Lapsen kasvu ja kehitys toteuttavat perittyä mallia ympäröivien olosuhteiden vaikutuksessa. Kasvuhäiriö voi toimia puhkeavan pitkäaikaissairauden tai lapselle epäedullisten elinolosuhteiden hälytysmerkkinä. Synnynnäiset, esimerkiksi kromosomaaliset, poikkeavuudet saadaan joskus selville vasta kun tutkitaan syytä kasvussa havaittuun muutokseen. Pitkäaikaisen sairauden hoidon aikana saamme viitteitä hoitotasapainosta seuraamalla lapsen kasvua ja kehitystä. Myös ne lapset, jotka ovat perinnöllisistä syistä selvästi ikätovereitaan lyhyempiä tai pidempiä hyötyvät säännöllisestä kasvun seurannasta. Johdonmukaisesti etenevä kasvu tukee heidän käsitystään omasta normaaliudestaan.

Marja-Terttu Saha

Nivelreuman intensiivihoito

Nivelreuman perinteinen hoito pohjautuu lääkityksen vähittäiseen lisäämiseen, jos hoitovaste jää puutteelliseksi. Aloituslääke on usein tulehduskipulääke, ja sen päälle rakennetaan erilaisia lääkeyhdistelmiä tarpeen mukaan. Reumatologit ovat kuitenkin jo pitkään tutkineet intensiivisemmän hoidon sijaa nivelreumassa, ja solunsalpaajat ovat tulleet jäädäkseen. Hollantilaiset reumatologit ovat tehneet laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin intensiivisen aloitushoidon ja perinteisemmän aloitushoidon eroja. Lähtöajatuksena oli, että kunnon lääkitys taudin alkuvaiheessa nujertaisi taudin alkuunsa.

Robert Paul

Hormoneja liitännäishoitona myös eturauhassyöpään?

Hormonihoito on vakiinnuttanut asemansa postmenopausaalisten naisten rintasyöpäleikkauksen jälkeisenä liitännäishoitona, mutta paikallisessa eturauhassyövässä hormonihoidon asema on ollut selkiytymättömämpi. Nyt raportoidaan kuitenkin arvovaltaisella foorumilla melko suuri eurooppalainen monikeskustutkimus, jonka mukaan paikallisen eturauhassyövän sädehoitoon kannattaa liittää hypofyysin gonadotropiinineritystä estävä ja siten testosteronitasot alas laskeva hormonihoito.

Heikki Joensuu

Hienommat tutkimukset in English?

Tämän vuosikymmenen suurin lääketieteellisen informatiikan hanke on varmaankin Cochrane-yhteistyö. Kyseessä on jättihanke, jossa kerätään tiedot kaikista satunnaistetuista ja kontrolloiduista tutkimuksista. Vain osa näistä tutkimuksista on yleisissä tietokannoista, sillä kuten tunnettua, nollatulosta ei kustantaja aina siedä eikä aina kirjoittajan rahkeetkaan. Tällaiset tulokset, joissa ei todettu merkitsevää eroa saattavat sen takia jäädä julkaisematta kokonaan tai ne julkaistaan paikallisissa lääkärilehdissä.

Sytokiinit IL-10 ja IL-13 nivelreumapotilaan nivelnesteen solujen säätelijöinä

Nivelreumassa nivelonteloon ja nivelkalvolle kertyy runsaasti makrofageja ja lymfosyyttejä. Molemmilla on merkitystä tulehdusreaktion ylläpidossa ja nivelkudostuhon synnyssä. Kudostuhon välittäjinä toimivat merkittävässä määrin näiden valkosolujen erittämät liukoiset proteiinit eli sytokiinit. Sytokiinit ovat immuunijärjestelmän solujen erittämiä liukoisia välittäjäaineita, jotka säätelevät tulehdusreaktioita. Osa sytokiineistä on vaikutuksiltaan tulehdusreaktioita edistäviä, osa puolestaan tulehdusta hillitseviä. Aikaisempien tulosten perusteella nivelreumapotilaiden nivelistä eristetyt makrofagit tuottavat runsaasti mm. sytokiineja tuumorinekroositekijä-alfa (TNF-alfa) ja interleukiini-1 (IL-1), jotka lisäävät rustoa hajoittavien entsyymien tuotantoa ja aiheuttavat siten nivelruston tuhoutumista.

Pia Isomäki

Entakaponilla aikaansaadun COMT-entsyymin eston vaikutuksia katekoliamiinien plasmapitoisuuksiin ja katekoli-amiinien metaboliaan sekä hemodynamiikkaan

Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) -entsyymi on tärkeä, lähes kaikissa elimistön kudoksissa sekä eläimillä että ihmisillä esiintyvä entsyymi. COMT-entsyymillä on tärkeä fysiologinen tehtävä inaktivoida elimistön omia katekoliamiineja (noradrenaliini, adrenaliini, dopamiini) sekä elimistön ulkopuolelta tulevia katekoliyhdisteitä, joita on saatu joko ravintona tai lääkeaineina. Toisaalta COMT-entsyymin toiminnan estolla voi olla suotuisia vaikutuksia eräiden tautien hoidossa, erityisesti Parkinsonin taudissa, tehostamaan levodopan bioavailabiliteettiä. COMT-inhibiittoreilla yksinään käytettynä ei ole vaikutusta Parkinsonin taudin oireisiin.

Ari Illi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030