Polvipunktio - puuduttaen vai barbaarisesti?

Lääkärit ovat oppivaista ja hyvämuistista joukkoa. Kun perusopetuksessa kerrotaan, että polvipunktio tehdään puuduttamatta, niin se myös tehdään puuduttamatta, sukupolvesta toiseen.

Kari Eskola

Potilasvahingot - laatumittari?

Luotsaamani operatiivinen yksikkö sai äskettäin kielteistä mainetta kansallisissa medioissa paikkana, jossa tapahtuu eniten potilasvahinkoja suhteessa leikkausmäärään (Nelonen/Palaneen käry ja Apu-lehti; samat toimittajat). Potilasvahinkona korvattujen leikkausvahinkojen lukumäärä on meillä 0,4 % leikkausten kokonaismäärästä, kun koko Suomen keskiarvo on 0,2 %. Määrä on kaksinkertainen ja pylväsdiagrammina se näytti ikävältä, mikä ilmeisesti oli toimittajien tarkoituskin. Olemmeko siis maan vaarallisin operatiivinen yksikkö? Tämä käsitys saattoi monelle jäädä, koska alla esitettäviä muita olennaisia lukuja mainituissa medioissa ei tuotu esiin.

Olli Tamminen

Kuuluuko hoitosuhde laatutyöhön?

Liiton julkaisema kirja Lääkäri ja laatu johdattaa lääkäreitä ammattikuntana ja yksityisinä lääkäreinä työn kehittämiseen.

Juhani Rekola

Keskustelua suorakorvausjärjestelmän valtakirjamenettelystä

Olen mielenkiinnolla odottanut miten Risto Lanton selvitystä 15/99 SLL:ssä s. 1953 valtakirjamenettelystä kollegoiden toimesta kommentoitaisiin. Hiljaista on. Kari Pylkkänen SELY:n puheenjohtajana on myös raportoinut jäsenistölle Erikoislääkäri 3/99, s.100-101 Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessaan 080599 hyväksymää, yhdessä Kelan ja Lääkärikeskusten yhdistyksen kanssa neuvoteltua sopimusta valtakirjamenettelystä.

Elias Panelius

Johan Julin - apteekkari ja luonnontutkija

Oulussa apteekkarina toiminut Johan Julin (1752-1820) oli merkittävin Suomen 1700-luvun apteekkareista. Hän syntyi Västeråsissa ja kävi koulua Enköpingissä, mutta varattomuuden vuoksi hänen oli ryhdyttävä vuonna 1766 oppilaaksi kaupungin apteekkiin. Sen jälkeen Julin harjoitteli muissakin apteekeissa, oli vähän aikaa maustekauppiaan apulaisena ja opiskeli Örebrossa kirurgian taitoja kaupunginvälskärin luona. Julin valmistui proviisoriksi vuonna 1780, jolloin hänet nimitettiin myös Ruotsin tiedeakatemian tutkijakokelaaksi luonnontieteellisten havaintojensa ansiosta.

Arno Forsius

Seikkailukertomus mielen maailmaan

Sanotaan, että Joyce McDougall on yksi arvostetuimmista ja ihailluimmista nykyisen psykoanalyyttisen yhteisön teoreetikoista ja kliinikoista. Kirjoja Theaters of the mind (1982), Theaters of the body (1989) ja The many faces of the eros (1995) kutsutaan klassikoiksi ja esipuheen mukaan niitä käytetään oppikirjoina psykoterapeutti- ja psykoanalyytikkokoulutuksessa. Yleislääkärille hänen kirjansa ovat mielenkiintoisesti ja selkeästi kirjoitettuja, eikä psykoanalyyttisen sanaston ja käsitteistön hallinta ole tarpeellista ymmärtääkseen kirjoittajan tekstiä.

Reeta Kalliokoski

Sodan kauhut säilyvät mielessä vuosikymmeniä

Kirja valottaa jatkosodan aikaisia tapahtumia rintamantakaisissa Kuoskun, Seitajärven ja Lokan kylissä, missä asui siviiliväestöä tukenaan armeijan kenttävartiot. Vihollisjoukot pääsivät kyliin huolimatta kenttävartioiden partioinnista, sillä erämaissa ei ollut varsinaista rintamalinjaa.

Laura Manninen, Saila Tuomaala, Aulikki Nissinen, Tuula Vaskilampi

Suurten asioiden poliklinikka

A priori!, tervehti Ryynänen ja työntyi salkkuineen työhuoneeseen. Hänen kasvoillaan oli vielä aamu-unisen miehen turpeus ja pikkutakin kaulus oli taittunut vahingossa niskanpuolelta nurin.

Miten lääkäri jaksaa?

Toukokuussa 1988 julkaisi Suomen Lääkärilehti teemanumeron Burnout ja lääkärit. Tuossa numerossa esitettiin Lääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen yhteisen kyselytutkimuksen tuloksia, joiden avulla toivottiin vähennettävän työolojen stressaavuutta ja lisättävän työviihtyvyyttä. Talouden ylikuumeneminen ja lamaan törmääminen häivyttivät seuranneina vuosina ajatukset lääkärien työolosuhteita parantaviin toimiin ryhtymisestä. Laman seurauksena pulmat ja ongelmat eivät luonnollisestikaan mihinkään hävinneet. Julkisen talouden lamavuosien aikana säästettiin ja väkeä vähennettiin. Terveydenhuoltohenkilöstön ja myös lääkärien jaksamisesta alettiin olla yhä enemmän huolissaan. Lääkärien suurentunut itsemurhariski todennettiin väitöskirjatutkimuksessa.

Markku Äärimaa, Kaj Husman

Hur mår läkaren?

I maj 1988 gav Finlands Läkartidning ut ett temanummer om läkare och burnout. Då presenterades bl.a. resultaten av en enkätundersökning som förbundet gjort tillsammans med Institutet för arbetshygien. Undersökningen var ett led i strävan att minska stressen i läkarnas arbete och öka deras trivsel i arbetet. Tankarna på att förbättra läkarnas arbetsförhållanden skingrades under de närmast följande åren först av överhettningen i ekonomin och sedan av den djupa lågkonjunkturen. Svårigheterna och problemen försvann givetvis inte under depressionsåren. Den ekonomiska åtstramningen i den offentliga sektorn medförde besparingar och personalminskningar. Hälso- och sjukvårdspersonalens och även läkarnas uttröttning i arbetet blev allt mera oroväckande. En doktorsavhandling bekräftade läkarnas ökade suicidrisk.