Aloite Lääkäriliiton perustamiseksi tehtiin 90 vuotta sitten

Suomen Lääkäriliitto perustettiin 28.2.1910, joten ensi helmikuussa vietetään liiton 90-vuotisjuhlia.

Eutanasia virallistumassa Hollannissa

Aktiivinen eutanasia on ollut mahdollinen Hollannissa jo 15 vuoden ajan tietyin ehdoin. Nyt maan hallitus on antanut lakiesityksen, jossa eutanasia säilyy edelleen rikoksena, mutta rikoslakiin kirjataan virallisesti ne ehdot, joilla lääkärit vapautuvat oikeudellisesta vastuusta.

Pekka Louhiala

Uutiskirje Yhdysvalloista

Lukuvuoden 1998-99 päättyessä kesäkuun lopulla kahdessa opetussairaalassa lopetettiin 11 erikoistumisohjelmaa erittäin lyhyellä varoitusajalla. Tämä jätti residentit etsimään uutta koulutuspaikkaa matching-ohjelman ensimmäisen vaiheen jo mentyä ohi. Monet olivat vielä loppukesästä vailla uutta paikkaa.

Tuula Fabrizio

Också svenska medicinare super

Den gamla regeln att skillnaden mellan en kandidat och en licentiat är, att kandidaten tror att all gratis sprit måste drickas upp, håller streck också i Sverige. Det visar en artikel i Läkartidningen (1999;96:3353-3358) eftersom tolv procent av de manliga medicinarna vid Karolinska institutet har riskabla alkoholvanor. I Uppsala var andelen hela 21 procent. För en patient känns det otryggt att veta att man har en chans mellan fem och åtta att råka ut för en doku när man hamnar inför en manlig läkare.

Svante Stenman

Eristämisen problematiikasta pitkäaikaissairaiden hoidossa

Liisa Groth ym. ovat Suomen Lääkärilehden 10.9. ilmestyneessä numerossa julkaisseet eristämistä koskevan artikkelin, jossa he rakentavalla tavalla ottavat kantaa psykiatrisen kuntoutuksen puolesta (1). He ovat ottaneet tarkastelussaan huomioon yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksellisuuden, oppimisprosessin ja hoitostrategian ja päätyneet tarkastelussaan hoitotilanteiden tyyppeihin. Kirjoittajien analyysin keskeinen johtopäätös on: Tehokkain keino vähentää eristämistä ja parantaa eristämistilanteiden käsittelyä on hoidon kehittäminen.

Pentti Tuimala, Viljo Räkköläinen, Päivi Tuomainen

Polvipunktio - puuduttaen ja puuduttamatta

Kari Eskola tuo polvipunktiosta esiin puolen (SLL 20-21/99), jota lääkäri ei ehkä tule ajatelleeksi, mutta joka ainakin osalle potilaista tuntuu olevan merkityksellinen. Aika monet pelkäävät polvipunktiota. Taustalla saattavat olla aikaisemmat kivuliaat kokemukset tai potilas on kuullut muilta punkteeratuilta ehkä liioiteltujakin tarinoita. Itselläni on kokemuksia potilaista, jotka ovat turhaan siirtäneet lääkäriin tuloa nivelpiston pelossa. En valitettavasti varmuudella tiedä tämän hetkistä tilannetta polvipunktion opetuksessa. Epäilisin kuitenkin, että vanha käytäntö pätee edelleen, eikä puudutuksesta puhuta.

Jouko Alanen

Elias Paneliukselle

Tämän lehden Keskustelua-palstalla numerossa 24 julkaistussa kirjoituksessaan LL Elias Panelius tekee varsin pitkälle meneviä ja omaperäisiä päätelmiä siitä, että Kela jotenkin rajoittaisi erikoislääkäreiden mahdollisuuksia hoitaa oman erikoisalansa potilaita.

Marja-Leena Sankari

Vastine: Koulutetun osteopaatin nimikesuojaus on ammattitaidon ja potilasturvallisuuden takeena

Erikoislääkäri, ylilääkäri Jari Ylisen ynnä muiden Suomen Lääkärilehden numerossa 7/99 julkaisema artikkeli Manipulaatiohoitoon - mutta minne? antaa aiheen seuraavaan vastineeseen.

Antti Orpana

Uusi perusteos potilasvahinkoasioista

Potilasvahinkolaki astui voimaan Suomessa 1.5.1987 ja siihen tuli merkittäviä muutoksia 1.5.1999 lukien. Terveydenhuollon alan henkilöt ovat tähän saakka voineet käyttää tietolähteinä vuodelta 1994 olevaa Potilasvakuutusyhdistyksen julkaisua Potilasvahinkolaki ja 1996 ilmestynyttä Suomen Lääkärilehden laajaa Jorma Sipposen, Juha Mikkolan, Veli-Matti Huittisen ja Martti Mikkosen artikkelia: Potilasvahinkolain mukaisen korvauskäytännön ongelmia ja periaatteita (Suomen Lääkärilehti 1996;51: 691-698). Kun alkuperäisen vanhan lain soveltamista jatketaan edelleen 1.5.1987-30.4.1999 suoritettuihin tutkimuksiin ja hoitoihin ja uutta lakia 1.5.1999 jälkeen, on syytä tervehtiä ilolla, että Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Juha Mikkola ja osastonjohtaja Martti Mikkonen ovat kirjoittaneet tämän uuden teoksen. Ei ole kyse pelkästään potilasvahinkolain uudistuksen esittelystä, vaan vanha laki käsitellään perusteellisesti ja sen soveltamista valaistaan lukuisin, terveydenhuollon eri sektoreilta valituin esimerkein niin korvattujen kuin evättyjenkin vahinkojen osalta.

Ahti Tarkkanen

Ilmari Palvan veritautikirja onnistuneesti revitalisoitu

Ilmari Palvan kolmeen painokseen yltänyt Veritaudit-oppikirja vuosilta 1976-81 on kulunut monen kandin ja lääkärin käsissä. Professori Palvan kirja oli ensimmäisiä suomenkielisiä lääketieteen oppikirjoja ja osoitti, että suomenkielinen oppikirja voi olla hyvä ja omiin oloihimme jopa sopivampi kuin muunkielinen oppikirja. Sen jälkeen suomenkielisestä lääketieteen oppikirjojen kustantamisesta on tunnetusti tullut oma bisneksensä, ehkä ongelmaksi asti, kun väitetään, etteivät opiskelijat enää osaisi lukea englantia. Kirjasta tuli aikansa bestselleri ja sen selkeä, kahteen osaan jaettu verenpunainen ja valkoinen kansi on kuin tuotemerkki, brandi.

Robert Paul