Terveysmenojen maksukatto - hankalasti toteutettava hyvä tavoite

Hallituksen suunnitelmiin ensi vuoden valtion talousarviota koskien kuuluu kunnille annettava mahdollisuus korottaa sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä asiakasmaksuja. Korotusten vastapainoksi elokuisessa budjettiriihessä sovittiin 3 500 markan vuosittaisesta maksukatosta, jonka yli meneviä terveydenhuollon maksuja ei peritä potilaalta.

Taito Pekkarinen

Tak för vårdutgifter - ett bra mål som är svårt att realisera

Regeringen planerar att i anslutning till nästa års budget bl.a. tillåta kommunerna att höja klientavgifterna för social service, hälso- och sjukvård. Som motvikt till detta kom man vid regeringens budgetförhandlingar i augusti överens om att införa ett årligt tak på 3 500 mark för den enskilda patientens utgifter för hälso- och sjukvård.

Työterveyshuollon rooli ja tehtäväalue työpaikan työkykyä ylläpitävässä toiminnassa

Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) on työpaikoilla muuttunut laaja-alaisemmaksi: se on kehittynyt liikuntapainotteisesta ja tempausmuotoisesta toiminnasta kokonaisvaltaisen työyhteisöjen, -organisaatioiden ja -ympäristön kehittämisen, työntekijöiden voimavarojen tukemisen ja ammatillisen osaamisen edistämisen suuntaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli työterveyshuollon roolin ja tehtäväalueen tarkentaminen monimuotoisessa tyky-toiminnassa. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolto osallistuu nykyisin työpaikoilla enemmän tyky-toiminnan tarpeen arviointiin ja suunnitteluun kuin toiminnan varsinaiseen järjestämiseen. Asiakasyritystensä työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikutusten arvioimisessa työterveyshuolto on aktiivinen. Työterveyshuollon keskeistä tyky-toiminta-aluetta on työntekijöiden fyysiseen terveyteen ja kuntoon, henkiseen hyvinvointiin, työympäristöön ja työtapoihin vaikuttaminen. Työterveyshuollon osaamista työyhteisötyössä ja ammatillisen osaamisen alueella epäillään päätöksentekijätasolla. Työterveyshuolto itse kokee, että sillä ei ole tarpeeksi voimavaroja vastata asiakasyritystensä kaikkiin tarpeisiin.

Päivi Peltomäki, Kimmo Räsänen, Kaj Husman

Teini-ikäisten raskaudet Suomessa 1990-luvulla

Alle 20-vuotiaiden raskauksien kokonaismäärä on pysynyt vuodesta 1994 lähtien samana. Aborttien määrä on sen sijaan kasvanut, kun taas synnytysten määrä vastaavasti vähentynyt. 16- ja 17-vuotiailla nuorilla sekä aborttien että synnytysten määrä kääntyi kasvuun jo vuoden 1994 jälkeen, 19-vuotiailla vuonna 1997. Viisitoistavuotiailla ja sitä nuoremmilla ei trendin muutosta varmuudella voida todeta. Nuorten raskauksia ja abortteja oli eniten Lapin läänissä, jossa aborttiin päättyneiden raskauksien osuus kaikista nuorten raskauksista on kasvanut jyrkästi vuoden 1994 jälkeen. Raskaudet olivat lisääntyneet eniten vuosien 1993-94 jälkeen vanhan läänijaon mukaisten Pohjois-Karjalan, Turun ja Porin sekä Mikkelin lääneissä.

Elise Kosunen, Matti Rimpelä

Autologiset kantasolusiirrot hematologisten ja muiden syöpätautien hoidossa

Syöpätautien hoitotuloksia voidaan yrittää parantaa antamalla solunsalpaajia jättiannoksisina intensiivihoitoina. Tällaisten hoitojen aiheuttaman luuydinvaurion korjaamiseksi potilaille on siirrettävä hematopoieesin kantasoluja. Viime vuosina potilaan omasta verestä kerättyjen kantasolujen siirrot ovat yleistyneet. Nämä autologiset kantasolusiirrot ovat hyvin siedetty hoitomuoto, koska hyljintäreaktioita ei esiinny ja veriarvot korjaantuvat nopeasti. Autologinen kantasolusiirto voidaankin tehdä myös iäkkäille potilaille. Autologisen siirron pulmia ovat taudin uusiminen alkuvaiheen hyvän hoitovasteen jälkeen sekä se, että autologisessa siirteessä on usein mukana syöpäsoluja. Katsauksessa käsitellään autologisten kantasolusiirtojen erityispiirteitä ja käyttöalueita aiheesta tehtyjen tutkimusten valossa sekä pohditaan syövän hoidon tulevaisuuden näkymiä.

Kari Remes

Naisen ja miehen depressio

Masennushäiriöiden oireissa, esiintymisessä ja altistavissa tekijöissä on eroja sukupuolten välillä. Niiden taustan selvittämisen on oletettu antavan merkittävää uutta tietoa masennushäiriöiden syntymekanismeista. Eroja on havaittu miesten ja naisten välillä esimerkiksi masennuslääkkeen hoitovasteen alkamisnopeudessa ja tehokkaissa annoksissa. Naisilla masennus on tavallisempaa varsinkin fertiili-iässä, ja heillä masennukseen liittyy usein myös muuta samanaikaista psykiatrista sairastavuutta.

Hannu Koponen, Ulla Lepola

Luontaistuotteiden haittavaikutukset

Suomessa elintarvikeliikkeissä laillisesti myytävien luontaistuotteiden lyhytaikainen käyttö on yleensä turvallista, mikäli niitä käytetään pakkauksessa olevan annostusohjeen mukaisesti. Luontaistuotteet saattavat kuitenkin aiheuttaa yllättäviä ja vakaviakin haittavaikutuksia, mikäli valmisteita käytetään suurina annoksina, säännöllisesti pitkiä aikoja tai useita valmisteita samanaikaisesti tai tilataan tuntemattomia luontaistuotteita ulkomailta. Aasialaisten rohdosten käyttöön on syytä suhtautua kriittisesti, koska niiden haittavaikutuksista ei toistaiseksi ole riittävästi tietoa käytettävissä. Luontaistuotteen, kuten lääkkeenkin, mahdollinen hyöty on arvioitava suhteessa mahdollisiin haittoihin. Luontaistuotteen teho parhaimmillaankin on vähäinen, joten sen haittojenkin on oltava vähäisiä.

Anna-Liisa Enkovaara

Klotsapiini Parkinsonin tautiin liittyvien psykoosioireiden hoidossa

Parkinsonin tautiin liittyvät aistiharhat, paranoidiset harha-ajatukset ja sekavuustilat aiheuttavat usein erityisesti pitkään sairastaneiden potilaiden hoito-ongelmia. Tavanomaiset neuroleptit voivat lievittää psykoosioireita, mutta ne voivat myös heikentää potilaan liikuntakykyä. Tämän lisääntyneen ekstrapyramidaalisen sivuvaikutusherkkyyden takia on erityisesti klotsapiinia käytetty vaikeista nonkognitiivisista oireista kärsivien potilaiden hoidossa. Artikkelissa tarkastellaan klotsapiinin käyttömahdollisuuksia tässä ongelmapotilaiden ryhmässä.

Hannu Koponen

Lyhyesti: Steroidit ja akuutti astma

Astman akuuttia pahenemisvaihetta on vuosia hoidettu suurilla suoneen annettavilla kortikosteroidiannoksilla. Tuoreessa meta-analyysissä uruguaylaistutkijat asettavat uskomukset steroidien tuomasta akuutista avusta kyseenalaisiksi: päivystyspoliklinikalla parenteraalisesti tai oraalisesti annettu steroidi ei helpottanut hengitystieobstruktiota tai vähentänyt sairaalahoidon tarvetta. Syynä on pitkähkö viive vaikutuksen alkuun (6-24 t). Kolmen tunnin seurannassa vain suurina annoksina inhaloitavilla steroideilla oli tehoa hengitystoiminnan parantamisessa. Näin ollen pelkkään kortisoniin ei liene syytä luottaa akuutin astmankaan hoidossa. Chest 1999; 116:285-295 ja 273-275

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Biofysikaalista näyttöä sikiön muistista?

Vastasyntyneistä tehtyjen tutkimusten perusteella on otaksuttu sikiöllä olevan kykyä tunnistaa tuttuja ääniä, hajuja, makuja ja jopa ympäristössä puhuttua kieltä. Suora näyttö sikiön aivokuoren vasteesta ulkopuolelta annettuun ärsykkeeseen saatiin tutkimalla funktionaalisella magneettikuvauksella hemoglobiini-oksihemoglobiinisignaalien intensiteettisuhdetta sikiön aivokuoren alueella. Intermittoiden äidin vatsanpeitteiden päällä kaiuttimella soitettu lastenloru aiheutti vastaavan signaali-intensiteettien lisäyksen sikiön temporaalilohkon alueella, todennäköisellä auditorisella korteksilla, heijastaen kyseisen alueen verenkierron lisääntymisen. Tämä voi hyvinkin varastoitua sikiölle pysyväksi muistijäljeksi, jolloin vastaava ääniärsyke tunnistetaan myös myöhemmin syntymän jälkeen. Lancet 1999;354:645-646

Pertti Kirkinen