Nürnbergin pitkä varjo

"Synnyin Czestochowassa, Puolassa 1925. Äitini antoi minulle varauksettoman rakkautensa ja isäni opetti minulle, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. Olin 14-vuotias, kun toinen maailmansota alkoi". Näin aloitti esitelmänsä Jerzy Einhorn, Karoliinisen instituutin pitkäaikainen onkologian professori ja Nobel-komitean jäsen. Paikka oli Saksan Freiburg ja aika 50 vuotta Nürnbergin oikeudenkäynnin jälkeen.

Pekka Louhiala

Edes BMJ ei ole laadun tae

Artikkelin julkaiseminen tieteellisessä aikakauslehdessä ei takaa, että tutkimus täyttää näyttöön perustuvan lääketieteellisen tutkimuksen kriteerit. Väitettä testattiin käytännössä tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssilla Järvenpäässä lokakuun lopulla.

Leija Sironen

Säästötoimenpiteet Mikkelin keskussairaalassa

Lääkärilehden numerossa 31/97 haastateltiin Mikkelin keskussairaalassa silmälääkärinä toiminutta ja virastaan äskettäin irtisanoutunutta Kimmo Kiviluotoa. Haastattelussa Kiviluoto perustelee laajalti irtisanoutumistaan, eikä hänen näkemyksiään niistä syistä, jotka johtivat hänen irtisanoutumiseensa, ole mitään syytä väheksyä. Muutaman kommentin ne kuitenkin kaipaavat sen vuoksi, että hänen näkemyksensä ovat ehkä hieman poikkeavat omista näkemyksistäni.

Jorma Lahti

Psykiatria remonttiin

Oli jälleen psykiatrien koulutuspäivät. Tällä kertaa lääketehtaan kutsumana ns. Satelliittisymposiumi. Olin tullut kuuntelemaan mitä siellä tultaisiin sanomaan sosiaalisten tilanteiden pelosta. Hotelli Hesperian kongressisali oli lähes täynnä yleisöä. Puheenjohtaja selitti ensin jotain, jossa ei mielestäni ollut mitään varsinaisesti uutta. Sitten eräs nuori kollega kertoi pitkään työstään, jonka aiheena piti olla "miksi noita häiriöitä piti hoitaa". Hän totesi, että se on tarpeellista "Co-morbiditeetin" vuoksi. Lopuksi Englannista tullut professori selitti jotain niiden hoidosta ja kertoi tarkoin mitkä lääkkeet sopivat parhaiten. Keskustelun yhteydessä hän huomautti, että hänen mielestään puheena olevat pelkoneuroosit lienevät parantumattomia. Lopuksi tamperelainen kirurgi kertoi myönteisistä kokemuksistaan sosiaalisten fobioiden hoidosta sympatectomialla.

Martti Paloheimo

Huoli lasten infektiokierteestä

Lääkäriliittoon on tullut kirje, jossa ilmaistaan huolestuminen lasten jatkuvasta infektiokierteestä. Lääkärilehti julkaisee kirjeen ja pyytämänsä asiantuntijalausunnon.

Raija Joutsijärvi

Asiantuntijan kommentti

Suomen Lääkärilehti on ystävällisesti lähettänyt allekirjoittaneelle edellä olevan kirjeen kommentteja varten.

Heikki Puhakka

Juutalaisten vanha lääketiede

Juutalaiset asuivat antiikin aikana erilaisten kulttuurien välissä ja siksi heillä oli huomattava merkitys lääkintätaidon ja lääketieteen historiassa. Juutalaisten käsitykset levisivät toisaalta arabien keskuuteen ja toisaalta kristinuskon ja Raamatun välityksellä koko läntiseen maailmaan.

Arno Forsius

Potilaan huono kohtelu on hoitovirhe

Suomessa potilaan itsemääräämisoikeutta on johdonmukaisesti vahvistettu. Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevat säännökset on kirjattu erilliseen lakiin. Kuitenkin viestejä, että potilaan tahtoa ei kunnioiteta, kuulee jatkuvasti. Erityisen ongelmallisia näyttävät olevan hoitotilanteet elämän loppuvaiheessa.

Kalle Achté

Lääketeollisuuden kliiniset lääketutkimukset Suomessa 1996

Suomessa, kuten kansainvälisestikin, lääketeollisuuden asema kliinisten lääketutkimusten rahoittajana on keskeinen. Tutkimusten painopistealueet Suomessa vastaavat kansainvälistä tilannetta. Tutkimusten määrän suhteen pienten ja keskisuurten yritysten tutkimusaktiviteetti ja suhteellinen rahoitusosuus on kasvamassa. Vuonna 1996 Suomessa aloitettiin, jatkettiin tai saatettiin päätökseen yhteensä 439 kliinistä lääketutkimusta ja niihin osallistui yhteensä 55 418 potilasta tai tervettä vapaaehtoista tutkittavaa.

Sirpa Rinta

Miten Turussa hoidetut kolmos- ja nelosraskaudet eroavat kaksosraskauksista?

Tutkimuksessa seurattiin TYKS:ssa vuosina 1988-93 hoidettujen kolmos- ja nelosraskauksien sujumista ja syntyneiden lasten selviytymistä verrattuna kaksosraskauksiin. Usein hedelmättömyyshoidon tuloksena alkaneissa kolmosraskauksissa oli selvästi suurempi ennenaikaisen synnytyksen insidenssi kuin verrokkiryhmässä. Kolmosten paino ja pituus olivat merkittävästi pienemmät kuin verrokeilla ja lääketieteellistä hoitoa vaativia ongelmia esiintyi selvästi enemmän. Vastasyntyneet kolmoset lähetettiin keskolaan yleisemmin ja sairaalahoitojakso oli pidempi kuin kaksosilla. Perinataalikuolleisuus ei tämän tutkimuksen perusteella ollut kuitenkaan lisääntynyt.

Anu Paloniemi, Harri Polvi, Ulla Ekblad