Lääkäreiden itsemurhakuolleisuus

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kuolleisuus ja sairastaminen vaihtelevat sosioekonomisen aseman mukaan. Itsemurhakuolleisuus Suomessa on suurta heikosti koulutetuilla, työelämästä syrjäytyneillä miehillä. Odotetusta poiketen lääkäreiden itsemurhakuolleisuus on kuitenkin huomattavan suuri.

Sari Lindeman

Virusinfektio ja MS-tauti

Multippeli skleroosi eli MS-tauti on krooninen keskushermoston autoimmuunisairaus, joka puhkeaa yleensä varhaisessa aikuisiässä. MS-taudin etiologia on toistaiseksi tuntematon, mutta ympäristö- ja perintötekijöillä katsotaan olevan merkittävä osuus taudin synnyssä. Ympäristötekijöistä virusinfektioiden uskotaan vaikuttavan keskeisesti sekä sairauden kehittymiseen että aaltomaiselle MS-taudille tyypillisten pahenemisvaiheiden ilmaantumiseen. Virusinfektioiden osuudesta MS-taudin immunopatogeneesiin on ollut vaikea saada kontrolloituja tutkimustuloksia, koska sairauteen kuuluvat immunologiset tapahtumat saavat yleensä alkunsa useita vuosia ennen kliinisten oireiden puhkeamista. Tässä tutkimuksessa on selvitetty neuroimmunologisten, neurovirologisten ja neuropatologisten menetelmien avulla virusinfektion keskushermoston autoimmuunia demyelinaatiota lisäävää mekanismia MS-taudin kokeellisessa eläinmallissa, EAE:ssa (experimental allergic encephalomyelitis).

Juha-Pekka Erälinna

Etukautta tehtävä luudutus

Tutkimuksessa on jälkitarkastettu sairaala Ortonissa vuosina 1982-90 vatsan kautta luudutetut selkäpotilaat. Aikuisilla (83) luutuminen saavutettiin 104/129 potilaalla (81 %) nikamavälissä 59/83 (71 %) potilaalla. Lapsista (51) vain kolmella potilaalla todettiin luutumattomuus.

Hannu Tiusanen

Molekyylibiologiset menetelmät klamydia-infektion diagnostiikassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata erilaisia molekyylibiologiaan perustuvia tekniikoita klamydiainfektion rutiinidiagnostiikassa. Niiden soveltuminen virtsanäytteisiin perustuvaan klamydiainfektion diagnostiikkaan oli myös mielenkiinnon kohteena. Uusien menetelmien käyttöönottoon liittyvien ongelmien kartoittaminen kuului niinikään tavoitteisiin.

Rafael Pasternack

Biotekniikalla tuotettu elävä ihosiirre - uutta haavanhoidossa

Marraskuun puolivälissä HYKS:n plastiikkakirurgian klinikassa aloitettiin uudenlaisen haavanhoitomenetelmän kliininen tutkimus, jossa kymmenen diabeetikon jalkahaavaa hoidetaan ihmisen fibroblastisoluista kasvatetuilla ihosiirteillä. Yhteispohjoismaisessa projektissa on mukana kaikkiaan 40 diabeetikkoa.

Ruoan riskit esillä eläinlääkäripäivillä

Raportoitujen ruokamyrkytysten määrä on noussut kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Suomessa ja Ruotsissa. Ennakkotietojen mukaan kuluva vuosi saattaa kuitenkin tuoda käänteen myös Suomeen. Näin arvioi Elintarvikeviraston apulaisjohtaja Pekka Pakkala eläinlääkäripäivillä.

Aborttien väheneminen pysähtyi viime vuonna

Raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet Suomessa vuoden 1973 huippuluvuista jatkuvasti, mutta viime vuonna lasku pysähtyi ja aborttien määrä jopa lisääntyi. Vuonna 1995 keskeytettiin 9 884 raskautta, vuonna 1996 keskeytysten määrä oli 10 437.

Joka päivä 8 500 HIV-tartuntaa

Arvio HIV-tartunnan saaneiden määrästä maailmassa on nykyään 29 miljoonaa. AIDSiin on kuollut 6,4 miljoonaa ihmistä. Tartuntojen leviämisvaudiksi arvioidaan 8 500 uutta tapausta päivittäin. Samalla AIDS-pandemian kuilu kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä kasvaa. Kehitysmaiden osuus tartunnoista on 90 %, eikä kalliiden hoitojen kehittyminen vaikuta epidemiaan näillä alueilla. Sen sijaan monissa läntisissä teollisuusmaissa AIDS:n ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun ja yhdistelmälääkehoito on parantanut potilaiden ennustetta.

Valtakunnallisten terveysrekistereiden käyttö laatutyössä Osa 3: Sydäninfarktin sairaalakuolleisuusluvut Ruotsissa ja Suomessa:

Ruotsin sosiaalihallitus julkaisi sydäninfarktin sairaalakuolleisuutta koskevia lukuja, joissa sairaaloita verrattiin keskenään kuolemanriskin suhteen. Tulosten mukaan seitsemässä akuuttisairaalassa sydäninfarktikuolleisuus oli maan keskitasoa suurempi ja 75 henkeä olisi voitu pelastaa, mikäli näissä sairaaloissa kuolleisuusluvut olisivat olleet samalla tasolla kuin muissa. Tutkimus herätti voimakasta kritiikkiä aineiston vakioinnin ja käsittelyn osalta sekä liian pitkälle vietyjen johtopäätösten vuoksi. Sairaaloiden asettamista paremmuusjärjestykseen jonkin mittarin mukaan arvosteltiin ja se koettiin harhaanjohtavaksi. Erilaisten rekistereiden käyttö tietolähteenä on ongelmallista, mutta laatutyön ja sairaaloiden välisen vertailun tarve on ilmeinen. Suomessa on käynnistetty laatuindikaattoreiden kehitystyö yhteistyössä kentän ja tilastoviranomaisen kanssa. Ehkä tulevaisuudessa sairaaloilla on käytössään tietokanta, jossa ne voivat verrata omaa toimintaansa muiden laitosten muodostamaa taustaa vasten (benchmarking).

Mikko Nenonen, Mika Gissler

Laadunvarmistus - hyvä tapa kehittää lääkärintyötä

Terveydenhuollon laadunvarmistus on 1990-luvun aikana noussut Suomessakin keskeiseksi keskustelunaiheeksi (1,2,3). Tähän ovat vaikuttaneet kansainväliset esimerkit, lääketieteellisen tiedon nopea lisääntyminen, terveydenhuollon säästötoimenpiteet ja priorisointikeskustelu sekä lisääntyvä kilpailu terveydenhuollon palvelutarjonnassa. Laatuajattelu on tullut terveydenhuoltoon osin teollisuuden puolelta, jossa laatujärjestelmien kehittämisellä ja laatujohtamisella on pitemmät perinteet. Yhteiskunnan muutosten vuoksi terveydenhuollossa tarvitaan rakenteiden nopeaa ja perusteellista uudelleen arviointia. Kunnilla on vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä asukkailleen, ja potilailla on potilaan oikeuksista annetun lain mukaan oikeus hyvään hoitoon (4). Näiden velvollisuuksien ja oikeuksien toteutumiseksi tarvitaan laadukasta palvelutasoa.

Hannu Halila, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski