Luupooli ei ole blood pool

Kiitos Ilkka Tulikouralle valaisevasta artikkelista Alaraajan luiden rasitusvammat (SLL 20-21/99) Aivan oikein on tuotu esille luuston gammakuvauksen eli luustokartoituksen merkittävä osuus näiden vammojen kuvantamisessa. Yksi virheellinen nimike on kuitenkin päässyt pujahtamaan tekstiin kahteenkin kertaan (s. 2527). Rasitusvamman gammakuvauksessa (luustokartoituksessa) käytetään kolmivaiheista kuvausta: 1) angiografiavaihe (verenkiertovaihe), 2) blood pool -vaihe (pehmytosavaihe) ja 3) myöhäisvaihe (metaboliavaihe). Vaihetta 2 on tekstissä erheellisesti nimitetty luupoolivaiheeksi, joka myötäilee kyllä blood pool -vaiheen ääntämistä, mutta ei ole aivan osuvasti suomennettu.

Risto Härkönen

Vastine Risto Härköselle

Risto Härkönen on oikeassa blood pool -termin suomennoksen suhteen. Luupooli ei ole hyvä käännös, vaan parempi olisi hänen ehdottamansa pehmytosavaihe, tai jopa suora käännös: veripoolivaihe. Blood pool -termille ei ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, ja siksi sen käyttö vaihtelee eri yhteyksissä. Toivon kuitenkin, että tämä terminologian kauneusvirhe ei vaikuta itse tekstin asiasisältöön ja siihen informaatioon, jota artikkelissa halusin välittää.

Ilkka Tulikoura

Sähköpostikirjeenvaihto lääkärin ja potilaan välillä

Lääkärin praktiikkaan liittyy paljon muunkinlaista kommunikaatiota potilaan kanssa kuin vastaanotolla tapahtuva suullinen kommunikaatio. Puhelinkontakti on usein tarpeen koskien laboratoriovastauksia tai esimerkiksi lääkehoitoihin liittyviä ongelmia. Uutena kommunikaatiomuotona sähköpostikirjeenvaihto potilaan ja lääkärin välillä on nopeasti yleistymässä. Tämä ei ole yllättävää, koska sekä potilaan että lääkärin aikaa kuluu huomattavasti vähemmän, kun kommunikoidaan sähköpostin välityksellä. Yhä suurempi osa potilaista onkin jo tottunut käyttämään internetiä etsiäkseen oma-aloitteisesti määrättyyn sairauteen, lääkehoitoon tai tutkimukseen liittyvää tietoa. Niinpä ei olekaan harvinaista, että potilas tulee vastaanotolle mukanaan internetistä hankittua terveysongelmaansa liittyvää aineistoa. Yhdysvalloissa on arvioitu että jopa yli 40 % potilaista käyttää ensisijaisesti sähköpostia kommunikoidessaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Sähköpostin avulla potilaat kertovat kokemuksistaan esimerkiksi aloitetun lääkehoidon suhteen tai sopivat vastaanottoaikoja. Onkin jossain määrin yllättävää, että toistaiseksi meillä varsin pieni osa lääkäreistä ilmoittaa potilailleen sähköpostiosoitteen. Tilanne tullee kuitenkin nopeasti muuttumaan.

Jorma Paavonen

Kirjajärkäle, jolla on perinteitä

Pienen tauon jälkeen Campbell's Urology -teoksessa on palattu vanhaan tiiliskivimalliin. Tämä koskee paitsi kaikkien kolmen osan painoa myös kansien hillittyä väriä. Ensivaikutelmaan kuuluu lisäksi korkealuokkainen sileäpintainen paperi ja ylenpalttinen kuvien, piirrosten, algoritmien sekä taulukoiden käyttö. Lukijaa on avustettu myös lihavoimalla tekstin tärkeät osat. Usein tämä paksunnos sijaitsee kappaleen keskellä, kohdassa jonka ehkä muuten on arveltu jäävän vain kappaleiden alut ja loput vilkaisevalta kiireiseltä lukijalta huomaamatta.

Ossi Lindell

Kirjauutuudet

Outline of fractures. Including joint injuries. Adams, JC & Hamblen, DL.

Mässäilystä kohden painon hallintaa

Lihavia ihmisiä on aina ollut yhteiskunnissa. Ylensyömiseen kuoleminen on kaikista elollisista vain ihmiselle ominaista, pohdiskeli jo Plinius nuorempi noin vuonna 50 jKr. Kansakuntien ongelma ylipainoisuudesta on tullut vasta varallisuustason yleisen kohoamisen myötä.

Arno Forsius

Lääkäri ja lainsäädäntö - Lääkäriliiton uusi opas ilmestynyt

Samalla kun suomalainen yhteiskunta on medikalisoitunut ja byrokratisoitunut on toisaalta terveydenhuolto tuntunut juridisoituvan. Yhä sakeampi säädösviidakko ohjaa lääkärin työtä. Lääkäri joutuu yhä enemmän miettimään toimissaan ja ratkaisuissaan juridisia perusteita, niin potilaan kuin omaakin oikeusturvaansa. Sosiaaliturvan etuudet määräytyvät osittain myös lääkärinlausunnon perusteella. Lääkäriä askarruttaa oma asemansa; milloin olen potilaan asiamies milloin taas puolueeton asiantuntija.

Kati Myllymäki, Pekka Saukko

Ny handledning för läkare i lagstiftningsfrågor

Samtidigt som det finländska samhället har medikaliserats och byråkratiserats tycks det också ha gått allt mera juridik i hälso- och sjukvården. En allt tätare djungel av författningar styr även läkarnas arbete. Allt oftare tvingas läkare att i sin verksamhet och sina beslut noga överväga de juridiska aspekterna och ta hänsyn till såväl patientens som sitt eget rättsskydd. Det sociala trygghetssystemets förmåner bestäms delvis också på grundval av läkarutlåtanden. Läkaren måste fundera över sin ställning som ombud för patienten å ena sidan och som objektiv sakkunnig å den andra.

Kati Myllymäki Pekka Saukko

Naisten virtsankarkailun yleisyys ja hoitomahdollisuudet

Virtsankarkailu on yksi masentavimmista elämänlaatua huonontavista oireista. Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirissä tehdyssä kyselytutkimuksessa joka viides 25-60-vuotias nainen ilmoitti kärsivänsä häiritsevästä virtsankarkailusta. Päijät-Hämeessä on vuosikymmenen alusta lähtien käytetty fysioterapiaa inkontinenssin hoidossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat konservatiivisen hoidon useimmiten vähentävän selvästi virtsankarkailua ja lievissä tapauksissa parantavan oireen kokonaan. Leikkausta on käytetty primaarihoitona vain vaikea-asteiseen ponnistusinkontinenssiin. Lisäksi leikkaukseen on ryhdytty, jos konservatiiviset menetelmät eivät ole johtaneet riittävän hyvään tulokseen.

Seppo Hulkko, Risto Pohjola, Tapio Ranta

Lonkkamurtumapotilaiden hoidonporrastuksen muutokset - tutkimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 1982-1983 ja 1992-1993

Poistoilmoitusrekisteristä haettiin tiedot Keski-Suomen keskussairaalassa hoidetuista lonkkamurtumapotilaista kaksivuotiskausilta 1982-1983 (n = 317) ja 1992-1993 (n = 351). Potilaiden keski-ikä oli noussut em. välillä 75 vuodesta 78 vuoteen. Traumatologian osaston hoitoajan pituuden mediaani oli lyhentynyt 18:sta viiteen vuorokauteen. Osastolta suoraan kotiin päässeiden potilaiden osuus oli vähentynyt 22:sta kahdeksaan prosenttiin. Kotoa hoitoon tulleita potilaita oli 217 (68 %) edellisenä ja 198 (56 %) jälkimmäisenä tarkasteluajankohtana. Heistä pääsi traumatologian osastolta suoraan kotiin vastaavasti 31 % ja 13 %. Terveyskeskussairaaloihin jatkohoitoon siirrettyjen osuus kasvoi 55 %:sta 79 %:iin.

Pertti Karppi, Tiina M. Huusko, Veikko Avikainen, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava