Kotispirometrialla ja telemedisiinallako bronkioliittidiagnoosi tulevaisuudessa?

Obliteroiva bronkioliitti on edelleen keuhkonsiirron valitettava ja problemaattinen pitkäaikaiskomplikaatio, ja sen diagnostiikka ja hoito ovat niin ikään ongelmallisia. Diagnoosi perustuu oirekuvan lisäksi mm. spirometria-arvoihin sekä histologiaan. Varhainen diagnoosi auttaa pääsemään myönteiseen hoitotulokseen.

Hannu Puolijoki

Antioksidatiiviset vitamiinit tulossa pre-eklampsian ehkäisyyn?

Endoteelin toiminnan verisuonten supistumista suosiva muutos on tärkeimpiä pre-eklampsiaan liittyviä tapahtumia. Uusin yritys vaikuttaa tähän patofysiologiseen tilanteeseen - miniaspiriinihoidon osoittauduttua tehottomaksi - kohdistuu endoteelin superoksidianionien tuottaman oksidatiivisen stressitilan ehkäisyyn antioksidatiivisesti vaikuttavien C- ja E-vitamiinien avulla.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: ASA-allergia ja leukotrieeni-antagonistit

Uusien astman hoitoon suunnattujen leukotrieeniantagonistien on todettu usein vähentävän oireita ja sopivan hyvin nimenomaan asetyylisalisyylihappoallergiasta kärsiville. Tämä voi johtaa väärinkäsitykseen, että näitä lääkkeitä käytettäessä myös särkylääkkeet sopisivat potilaille. Allergy-lehdessä kuvataan tapaus, jossa montelukastihoidon aikana lihakseen annettu diklofenaakki aiheutti vakavan reaktion; vastaavaa on aiemmin raportoitu tsafirlukastista ja ibuprofeenista. Kerran ASA-allergikko on sitä myös jatkossa eikä leukotrieeniantagonisti estä reaktiota, vaikka olisikin muuten hoidossa eduksi. Allergy 1999;54:529 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nanobakteeri elää - ainakin mediassa

Laajalevikkisen Nature-lehden tiiviisti seuratulla uutispalstalla julkaistiin juttu nanobakteeririntamalta. Nanobakteeri, tuo Kuopiossa keksitty kivikuorinen kääpiömikrobi, iskeytyi maailman tietoisuuteen viime vuonna. Arvovaltaisessa lehdessä julkaistiin sen kuvaus ja tieto assosiaatiosta munuaiskivitautiin. Nyt Nature kertoo Suomessa esitetyistä epäilyistä, onko kyseessä todella uusi elämänmuoto tai edes bakteeri. Kriitikoiden mielestä todisteet ovat hatarat ja niitä tarvittaisiin ennen kuin edetään kliinisiin tutkimuksiin. Puolustajia löytyy mm. NASA:sta, joka innostui etsimään nanobakteereita Marsin kivinäytteistä. Nature 1999;401:105 (HA)

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Annetaan otiittilasten risojen olla

Tuoreen hoitosuosituksen mukaan kitarisaleikkauksella ei ole merkittävää tehoa otiittien ehkäisyssä. Kannanotto saa tukea amerikkalaistutkimuksesta. 15 vuoden aikana satunnaistettiin kolmeen ryhmään 461 lasta (3-15 v), joilla oli ollut vähintään kolme äkillistä välikorvatulehdusta edeltäneen puolen vuoden tai neljä tulehdusta edeltäneen vuoden aikana. Tutkimuksesta suljettiin pois lapset, joilla oli joskus ollut ilmastointiputket. Yhdelle ryhmistä tehtiin pelkkä kitarisanpoisto, toiselta poistettiin sekä kita- että nielurisat ja kolmannen ryhmän lapsia ei operoitu lainkaan. Tutkijoiden mukaan toimenpiteiden hyöty oli vähäinen ja lyhytkestoinen eikä kumpaakaan leikkauksista suositella ensimmäiseksi toimenpiteeksi lapsille, joiden ainoa leikkausaihe on toistuva välikorvatulehdus. JAMA 1999;282:945-953 (SYT)

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Uudenlainen antibiootti

Naapurin lääkärilehdessä kirjoitetaan uudesta antibiootista painottaen odotuksia hitaasta resistenssikehityksestä. Kyse on oksatsolidinoniryhmän aineesta, linetsolidista. Se estää proteiinisynteesin bakteerin ribosomissa. Proteiinisynteesiä estävät myös tetrasykliinit, aminoglykosidit ja kloramfenikolikin, mutta linetsolidin vaikutuskohta on uusi. Se tehoaa grampositiivisiin bakteereihin. Hitaan resistenssikehityksen puolesta puhuisi uusi vaikutusmekanismi ja synteettinen valmistustapa. Koeputkessa resistenssi on saatu aikaan, mutta vaivalloisesti. Linetsolidia ollaan rekisteröimässä EU-maihin. Se on kaivattu ase metisilliinille tai vankomysiinille resistenttiä kokkia vastaan. Läkartidningen 1999;37:3866-3867

Heikki Arvilommi

Lääkettä terveille

Lääkkeitä käytetään yhä enemmän muuhun kuin varsinaisten sairauksien ja oireiden hoitoon. Niistä etsitään apua esimerkiksi hillitsemään surureaktioita, hidastamaan kaljuuntumista, alentamaan ylipainoa tai virkistämään erektiota. Näihin tarkoituksiin jo saatavilla olevien lääkkeiden herättämän kiinnostuksen ja myyntimenestyksen perusteella on helppo arvata uusia aluevaltauksia olevan tulossa. Kyse on medikalisaatiosta sanan varsinaisessa merkityksessä.

Timo Klaukka

Siedätyshoito vähentää astmapotilaiden oireita ja lääkkeiden tarvetta

Cochrane-yhteistyössä toimiva ryhmä kokosi yhteen kaikki siedätyshoidon tehoa astmapotilailla selvittäneet kontrolloidut tutkimukset. Tämä katsaus on aiemmin julkaistun meta-analyysin päivitetty versio. Systemaattiseen katsaukseen etsittiin tutkimuksia useista tietokannoista ja vain satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset hyväksyttiin mukaan. Muita kuin astmapotilaita koskevat tutkimukset jätettiin pois katsauksesta.

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Siedätyshoito eli spesifinen immunoterapia on ollut pitkään käytössä allergian spesifisenä hoitomuotona. Sen suosio on vaihdellut ja välillä sitä pidettiin esimerkiksi Englannissa anafylaktisten reaktioiden mahdollisuuden vuoksi niin vaarallisena, että suositeltiin siitä luopumista kokonaan. Siedätyshoidon immunologisten mekanismien tultua tutkimuksen kohteeksi on havaittu, että siedätyshoito vähentää ja ehkäisee allergista tulehdusta oireilevien kohde-elinten limakalvoilla. Niinpä siedätyshoito on kokemassa uutta renessanssia.

Erkki O. Terho

Suun kautta annettava rotavirusrokote (RRV-TV) pienten lasten akuutin ripulitaudin ehkäisyssä

Rotavirus on pienten lasten tavallisin akuutin ripulitaudin aiheuttaja maailmassa. Kehitysmaissa rotavirustautiin kuolee vuosittain noin 800 000 lasta ja kehittyneissä maissa se aiheuttaa runsaasti sairaalahoitoja. Rokotetta rotavirusripulia vastaan on kehitetty 80-luvun alusta lähtien. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suun kautta annettavan rhesus-human reassortant -rotavirusrokotteen (RRV-TV) turvallisuutta ja tehoa erityisesti vaikeaa rotavirustautia vastaan suomalaisilla lapsilla. Tutkimukseen liittyi myös kustannus-hyötyanalyysi.

Jaana Joensuu