78629 osumaa

Tutkimus viidessä Euroopan maassa: Tietämys lasten astman hoidosta puutteellista

Euroopan Astma- ja Allergialiitto, EFA, teki tutkimuksen Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Espanjassa lapsuusiän astman hoidon toteutumisesta ja sairauden vaikutuksesta lapseen ja hänen perheeseensä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että sekä astmaa sairastavan lapsen että hänen perheensä tiedot astman hoidosta ja sairauden vaikutuksista elämään olivat puutteellisia. Aikaisempien selvitysten perusteella tiedetään, että tutkimuksen tulokset pätevät Suomessa lähes samalla tavalla kuin niissä maissa, joissa tutkimus tehtiin.

Muutos Alzheimer-lääkkeiden korvauksiin

Alzheimerin tautiin liittyvän dementian oireenmukaiseen hoitoon käytettävät donepetsiili ja rivastigmiini ovat valtioneuvoston päätöksen mukaan ns. merkittäviä ja kalliita lääkkeitä, joiden korvaaminen sairausvakuutuksesta edellyttää erillisselvityksellä osoitettua riittävää hoidollista perustetta. Asiaa on selvitetty tarkemmin Lääkärilehden numerossa 34/98 ja Kansaneläkelaitoksen lääkäreille loppuvuonna 1998 lähettämässä ohjevihkosessa. Näissä esitetyn mukaisesti sairausvakuutuskorvaus on edellyttänyt, että erillisselvityksen (B-lausunnon) on antanut ja hoidon tarpeen arvioinut ja hoidon aloittanut erikoissairaanhoidon neurologian yksikkö tai neurologian erikoislääkäri.

Sairausvakuutuskorvauksen piiriin uusi ravintovalmiste

Sairausvakuutuksen 75- tai 50-prosenttisen korvauksen piiriin lisätään syyskuun alusta uusi kliininen ravintovalmiste Oral Impact. Valmistetta voidaan käyttää synnynnäisissä aineenvaihduntahäiriöissä, rasvojen vaikeissa imeytymishäiriöissä ja lasten vaikeissa aliravitsemustiloissa. Jos kyseessä on synnynnäinen aineenvaihduntahäiriö, korvausta maksetaan 75 % kustannuksista, jotka ylittävät 25 markkaa. Muihin käyttötarkoituksiin maksetaan 50 % korvausta kustannuksista, jotka ylittävät 50 markkaa.

Tiedosto alle kouluikäisten lasten mielenterveyttä edistävistä toiminnoista

Stakes on kerännyt Suomesta Euroopan komission tukeman projektin Mental Health Promotion for Children up to 6 Years puitteissa tietoa erilaisista pienten lasten mielenterveyttä edistävistä toiminnoista. Saatu tieto on nyt koottu tiedostoksi, jossa on 223 erilaista toimintaa: mm. terveydenhoitajien, kätilöiden, lääkärien, lastentarhanopettajien, vauvamuskarin vetäjien, taidekasvattajien sekä lastensuojelun, seurakuntien, kirjastojen ja järjestöjen työntekijöiden kuvauksia erilaisista projekteista, kehittämishankkeista, yhteistyökokeiluista, tutkimuksista, ohjelmista, harrastus- ja virkistystoiminnasta, yksittäisten toimipisteiden työtavoista jne.

Suomalaisten mielikuvat syövästä ja syöpäpotilaista

Syöpä on suomalaisten mielikuvissa salakavala, nopeasti leviävä, arvaamaton ja kivuliaasti tappava hivutustauti. Mielikuvia syövästä ja syöpäpotilaista selvitettiin Syöpäpotilaat ry:n asennekampanjaa varten. Lähes 2 000:n eri ikäisen suomalaisen otokselle tehdyssä kyselyssä kielteiset ja pelottavat mielikuvat tulivat esiin varsinkin avovastauksissa, joissa vastaajat kuvailivat näkemyksiään omin sanoin. Parantuminen, syövän perhesuhteita tiivistävä vaikutus ja arvojen muuttuminen taas tulivat ilmi, kun vastattiin asenneväittämiin. Syöpä-sanaa käytettiin vertauskuvallisesti yhteiskunnan tai yhteisön pahasta, tunkeilevasta, irtipääsemättömästä ilmiöstä tai ihmisestä. Syöpä-sanaa oli vaikea korvata myönteisemmillä ilmaisuilla. Syövän mystiikan hälventämiseksi terveydenhuollossa kannattaa korostaa viimeaikaista myönteistä kehitystä esimerkiksi kivun hoidossa ja ennusteen paranemisessa ja ehkä hyödyntää esimerkkejä hyvin toipuvista syöpäpotilaista.

Arja R. Aro, Niklas Nyberg, Riitta Siikaranta, Pia Ullberg

Yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksessa olevista lääkäreistä vain noin 60 % aikoo todella suorittaa jatkotutkintonsa, pääteltiin selvityksessä, joka on tehty Oulun yliopistossa yleislääketieteen jatkotutkintoa suorittavista lääkäreistä. Yleislääketieteen erikoistumiskoulutukseen rekisteröityneistä 217 lääkäristä joka kymmenes oli vaihtanut jatkokoulutusohjelmaa ja 13 % ei ollut ilmoittanut yliopistolle ajan tasalla olevaa osoitettaan. Postitse tehtyyn kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa piti todennäköisenä, että suorittaa yleislääketieteen erikoislääkäritutkinnon. Erikoistuvien suurimpia ongelmia olivat ohjaajien puute ja vaikeus saada sairaalapalvelua suoritetuksi. Vain 45 %:lla vastaajista oli ohjaaja. Erikoistuvat toivovat enemmän yhteistyötä yliopiston opettajien ja ohjaajien kanssa mm. sähköpostin, alueellisten neuvottelujen, teoreettisen jatkokoulutuksen ja etäopetuksen avulla.

Sirkka-Liisa Kivelä, Heikki Luukinen, Keijo Koski

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat